Talouden kasvuharha

Suomenkin talous on vihdoin lähtenyt tukevaan kasvuun, joten nyt voimme siis kaikki huokaista helpotuksesta?

Eipä aivan, sillä todellisuudessa kasvu on pääosin perustunut keskuspankkien rahapoliittiseen elvytykseen sekä yksityiseen että julkiseen velkaantumiseen.

—

Tilanne on helpointa hahmottaa vertailemalla keskenään kahta maailman suurinta talousaluetta: euroaluetta ja Yhdysvaltoja.

Molemmat alueet vastaavat toisiaan monessa keskeisessä suhteessa: kehittynyt talous, ikääntyvä väestö, mittava julkisen talouden ylivelkaantuminen ja horjuva valuuttajärjestelmä.

Euro horjuu siksi, että raha ilman valtiota ei voi toimia edes teoriassa saati sitten käytännössä.

Dollari horjuu siksi, että USA on voinut dollarin reservistatuksen ansiosta ylivelkaantua kestämättömällä tavalla. Lisäksi dollarin reservistatuksen purkautuminen tulee väistämättä päivä päivältä lähemmäksi.

—

USA sekä aloitti että lopetti rahapoliitiisen kevennyksen ennen euroaluetta. Täten USA on euroaluetta edellä rahapoliitiisessa kevennyskokeilussa ja se toimii erinomaisena indikaattorina ennakoitaessa euroalueen liki täysin vastaavien toimien mahdollista onnistumista.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed lopetti määrällisen kevennyksen (Quantitative Easing (QE)) vuoden 2013 lopulla ja aloitti ohjauskoron nostot joulukuussa 2015. QE-ohjelman aikana Fed osti liikepankeilta 4000 mrd $ arvosta velkakirjoja syöttäen tällätavoin pankkijärjestelmään vastaavan määrän ylimääräistä likviditeettiä (ts. rahaa). 

Elytyksen supistamisella on ollut juuri sellainen vaikutus kuten olen arvellutkin: USA:n talouskasvu on alkanut hiipua. Pahanenteisintä on USA:n vuoden 2017 ensimmäisen kvartaalin kasvuennuste, mikä ennakoi vain 0.5% BKT-kasvua vuositasolla (kuva1). 

On myös huomattavaa, että liittovaltio on velkaantunut Obaman kauden aikana noin 1000 mrd $ vuosittain, eikä tälle velkaantumiselle ole loppua näkyvissä. Obaman aikana liittovaltion velka kasvoi 10 biljoonasta (trillions) dollarista 20 biljoonaan dollariin.

Julkinen velkaantuminen on käytännössä finanssipoliittista elvytystä. Tähän elvytyspanostukseen nähden vuoden 2017 BKT-kasvuennuste on huolestuttavan matala.

—

Keskuspankkien elvytyspolitiikan totuudenhetki koittaa ensi syksynä, jolloin Fed:in pitäisi olla jo toteuttanut lupaamansa seuraava koronnosto, sekä EKP:n pitäisi ilmoittaa rahapoliittisen kevennyksen supistamisesta (velkakirjojen osto-ohjelma ns. LTRO).

Todennäköisintä kuitenkin on, että kumpaakaan toimenpidettä ei tule tapahtumaan, vaan keskuspankit joutuvat toteamaan, että niiden on edelleen jatkettava rahapoliittisia kevennystoimia. Täten ne tulevat epäsuorasti julistamaan ko. kokeilunsa epäonnistuneiksi.

Kaikkein "edistynein" rahapoliittisissa kokeiluissa on ollut Japanin keskuspankki (BoJ), joka on jo siirtynyt suoraan valtionbudjetin rahoittamiseen (ns. setelielvytys). Lisäksi BoJ on mm. ostanut jo n. 40% Japanin ETF-osakerahastoista. Japanin valtionvelka on tällä hetkellä jo n. 235%/BKT.

Todennäköisesti sekä Fed että EKP tulevat seuraamaan BoJ:n viitoittamalla tiellä, mikä tulee lopulta johtamaan kaikkien kyseisten valuuttajärjestelmien purkautumiseen.

—

+ kirjoitus on raakasti tiivistetty, mutta toivottavasti siitä kuitenkin irtoaa johtolankoja kaikille asiasta kiinnostuneille