EKP:n Target2-maksusiirtojärjestelmä on yhä pahemmin levällään
Euroalueen liikepankit tekevät keskinäiset euromaksusiirtonsa EKP:n hallinnoiman Target2-maksuvälitysjärjestelmän avulla.
—
Target2-järjestelmän tulisi olla keskimäärin tasapainossa eikä euromaksutaseen yli- ja alijäämiä kumuloitua alueelliselle keskuspankeille. Kuitenkin tällähetkellä GIPS-maiden (= Greece/Italy/Portugal/Spain) pankeista poistuu enemmän euroja muualle euroalueelle kuin niihin tulee euroja muualta euroalueelta.
Vajeen paikkamiseksi EKP lainaa nollakorkoista lainaa ko. liikepankeille. Lainojen takuina GIPS-liikepankit käyttävät heikkolaatuisia velkakirjoja (bonds), jotka ovat lähinnä omien isäntämaidensa valtionvelkakirjoja. Target2-alijäämää kerryttäville aluellisille keskuspankeille syntyy Target2-velkaa EKP:lle. Euromaksuylijäämä kerryttäville alueellisille keskuspankeille syntyy puolestaan Target2-saatavia EKP:ltä.
—
Suomen Pankin Target2-saamiset EKP:ltä ovat kasvaneet neljässä kuukaudessa 22 mrd eurosta 71 mrd euroon. Nousua on siis huimat 49 mrd. Pelkästään huhtikuussa napsahti 5 mrd Target2-saamisia SP:n piikkiin (kohta 9.4).
SP:n Target2-saamisten jyrkkä kasvu tarkoittaa sitä, että Suomeen on tullut huimasti enemmän maksusiirtoja muualta euroalueelta kuin täältä on lähtenyt maksusiirtoja muualle euroalueelle.
Maksusiirtojen volyymi on ollut niin suuri, ettei niillä ole ainakaan ostettu valtameriristeilijöitä tai paperikoneita. Kyseessä ei siis voi olla mikään muu kuin pääomien siirto Suomeen, lähinnä velkakirjoihin (bonds) ja osakkeisiin.
Siirrot ovat tulleet pääosin GIPS-maista, mikä on helppo havannoida tämänhetkisestä Target2-epätasapainosta (kuva1). Ja siirrot ovat suuntautuneet pääosin Saksaan, Luxemburgiin, Hollantiin ja Suomeen.
—
On ilmeistä, että Target2-epätasapainon viimeaikaisen paisumisen taustalla on sijoittajien halu päästä eroon korkeariskisistä GIPS-valtionvelkakirjoista ja ostaa tilalle turvallisempien euromaiden valtionvelkakirjoja.
Esimerkiksi Italian valtionvelkakirjojen jälkimarkkinakorko on noussut reippasti vuodenvaihteen jälkeen (1.8 -> 2.2%), eli niiden tarjonta on kasvanut. Jälkimarkkinoilla bondien korot nousevat kun niiden tarjonta kasvaa ja puolestaan laskevat kun niiden kysyntä kasvaa.
GIPS-pääomapako johtuu siitä, että EKP:n pitäisi syksyllä supistaa velkakirjojen osto-ohjelmaansa (LTRO). LTRO-ohjelma on nostanut euroalueen bondien hinnat huippukalliiksi. Puhutaan jopa kaikkien aikojen hintakuplasta. Riskiin nähden erityisen kalliita ovat GIPS-valtionvelkakirjat.
Mikäli LTRO:a supistetaan tai se lopetetaan kokonaan, tulevat GIPS-valtionvelkakirjojen jälkimarkkinahinnat putoamaan tai jopa romahtamaan. Sijoittajat ovatkin kaukaa viisaita ja ennakkoivat tilannetta, siksi he myyvät GIPS-valtionvelkakirjoja jo etukäteen ja siirtävät rahansa turvaan Target2:n kautta muualle euroalueelle.
—
LTRO:n supistamisen seuraukset tulevat kertomaan meille euron kohtalon; Mikäli GIPS-maiden valtionvelkakirjojen korot pysyvät siedettävinä ilman LTRO:n tukea, on finanssikriisi lopultakin selätetty ja GIPS-maat saavat rahoituksensa jälleen normaalisti velkakirjamarkkinoilta. Euro on pelastunut ja se on osoittanut toimivaksi valuuttajärjestelmäksi.
Mikäli taas GIPS-korot nousevat kestämättömiksi ja EKP joutuu loputtomasti jatkamaan LTRO:a, tulee se lopulta johtamaan euroalueen purkautumiseen.
—
Todennäköisesti saksalaiset ottavat LTRO- ja Target2-ongelmat esille syksyllä heti liittopäivävaalien jälkeen. Sitä ennen vallinnee syvä radiohiljaisuus.
Kommentit (0)