Riksbanken suunnittelee keskuspankkitilien avaamista kansalaisille

Miltä tuntuisi sellainen ajatus, että kaikilla kansalaisilla olisi talletustili, jolla olisi rajaton talletussuoja, maksutapahtumat olisivat reaaliaikaisia 24/7 ja tili olisi täysin suojassa mahdollisilta pankkikriiseiltä ja pankkijärjestelmien häiriöiltä?

Arvatenkin erittäin hyvältä. 

Ja juuri sellaista Ruotsin keskuspankki, Riksbanken, onkin suunnittelemassa eli kaikille kansalaisille mahdollisesti tarjottavia ns. keskuspankkitilejä, joilla on juuri em. ominaisuudet.

Keskuspankkitileillä oleva raha on valtion luomaa ns. keskuspankkirahaa. Meille kaikille tuttu käteinen on keskuspankkirahan fyysinen muoto. Kaikilla liikepankeilla on jo nyt olemassa omat keskuspankkitilinsä, joilla olevia varoja ne käyttävät keskinäisiiin maksuselvityksiinsä sekä kattamaan talletusten ns. vähimmäisvarantovaatimukset (euroalueella 1%). 

Kansalaisten keskuspankkitilestä Riksbanken käyttää omaa työnimeä "e-krona". Yleisnimitys ko. tileille on "digitaalinen käteinen" ("digital cash") tai "sähköinen käteinen". Alustavat selvitykset e-kronasta on nyt tehty ja niihin perustuva yhteenveto on julkaistu artikkelikokoelmana Riksbankenin "Economic Review"-julkaisussa 3/2018.

"e-krona"-esiselvityksen lopputoteamus on rohkaiseva:

"
In short, we do not find any decisive argument against the issuance of an e-krona. We
do, however, see significant benefits that an e-krona could bring to the real sector in the
form of economic and technological resilience. An e-krona has the potential to make the
real economy more resilient to economic and technological shocks since an e-krona would
facilitate continued access to a safe, generally accepted means of payments even when other
means of payments became either economically or technologically unreliable.
", s.98

Mahdollisina ongelmina mainitaan talletuspako liikepankeista keskuspankkitileille mahdollisten pankkikriisien yhteydessä sekä kohoavat luottojen korot, sillä liikepankit joutuisivat syntyneessä uudessa tilanteessa kilpailemaan talletuksista keskuspankkitilien kanssa.

Kaikille "raha-asioista" kiinnostuneille julkaisussa on myös mielenkiintoiset artikkelit mm. rahan historiasta ja määritelmästä sekä Riksbankenin käteismonopolin syntymisestä (v1883), jolloin valtion setelistö syrjäytti lopullisesti aluepankkien liikkellelaskemat setelistöt.

Tuolloin ei tietenkään osattu kuvitella, että liikepankkien talletukset tulisivat puolestaan lopulta syrjäyttämään valtion käteisen. Mutta nyt kuitenkin ollaan juuri sellaisessa tilanteessa:

"
At the time of the (creation of the) banknote monopoly, it was not possible to predict that technological developments would result in deposits displacing cash. Today, this is a fact and the Riksbank needs to consider a digital alternative to banknotes and coins.
", s.14

Tällähetkellä jo n. 90% taloudessa käytettävästä rahasta on yksityisten liikepankkien luotonluonnin yhteydessä  korollisena luomaa "yksityistä rahaa" ts. tilirahaa (pankkitalletuksia). "Julkisen rahan" eli käteisen osuus on täten enää vain n. 10% (Iivarinen, s.25)

Yksityisellä rahalla on kuitenkin ainakin seuraavanlaisia perusvikoja: 

• Mikäli luotot jäävät maksamatta takaisin pankille, häviää vastaava määrä rahaa "bittiavaruuteen" tai pahimmassa tapauksessa koko pankki menee nurin holtittoman luotonluonnin seurauksena. Ja mikäli tarpeeksi suuri pankki menee nurin, lamaantuu koko pankkijärjestelmä, eikä yhdestäkään pankista saa enää killinkiäkään ulos, ainakaan hetkellisesti. 
• Pankkiluotot maksetaan takaisin pankkiin vasta pitkällä aikavälillä, kun taas pankki on pyynnöstä velvollinen toimittamaan välittömästi tilin saldoa vastaavan määrän keskuspankkirahaa/käteistä asiakkaalle. Hienosti sanottuna pankit varat (= luotot asiakkaille) ja velat (= talletukset asiakkailta) ovat eri maturiteeteissa (Iivarinen,s.27). Fyysistä käteistä ei myöskään ylipäänsä ole edes olemassa niin paljoa, että kaikki pankkitalletukset voitaisiin muuttaa välittömästi käteiseksi.
• Nykyjärjestelmässä ihmiset joutuvat tahtomattaan tukemaan pankkien riskipitoista luototustuimintaa, minkä tarkoitus on hyödyttää pankin osakkeenomistajia. Ihmisillä pitää olla oikeus turvallisiin talletuksiin ja maksujärjestelmään tukematta jonkin toisen osapuolen riskipitoista liiketoimintaa.
• Ei ole mitenkään perusteltavissa, että valtio antaa talletussuojan yksityisesti luodulle rahalle vaikka sillä on rajattomasti tarjolla omaa talletusuojattua rahaa eli keskuspankkirahaa.

Käteisen käyttäminen on koko ajan laskusuunnassa ja väistämättä onkin edessämme tilanne, että taloudessa on käytössä lähes pelkästään yksityistä rahaa. Valtiolla on kuitenkin velvollisuus pitää aina tarjolla laillista maksuvälinettä. 

Kuten edellä jo todettua, ei myöskään ole mitenkään perusteltua pakottaa kansalaisia yksityisen luotonluonnin takuumiehiksi, kuten nykyisin tapahtuu. Myöskin tämä seikka puoltaa sitä, että valtio on velvollinen tarjoamaan kansalaisilleen mahdollisuuden käyttää fyysisen keskuspankkirahan ohella myös digitaalista keskuspankkirahaa.

Seuraavaksi Riksbanken selvittää e-kronan eri totetutusvaihtoehtoja vuosien 2019-20 aikana, jonka jälkeen tehdään lopullinen päätös sen mahdollisesta käyttöönotosta.

Riksbankenin "e-krona"-hanke on oikea askel siihen suuntaan, että pankkitoiminta muuttuu lopultakin normaaliksi markkinataloudessa tapahtuvaksi liiketoiminnaksi, jossa myöskin tappiot ovat yksityisiä, eivätkä kaadu aina yhteiskunnan syliin kuten nykyisin. 

Toivottavasti ruotsalaiset toimivat tässäkin asiassa rohkeina suunnannäyttäjinä muulle maailmalle!

+  Linkkejä digitaalista käteistä käsittelevään materiaaliin by Talousdemokratia ry