”Valtionvelka on lykättyä verotusta”

Valtiollisen rahajärjestelmän toimintaperiaate on täysin hämärän peitossa lähes kaikille kansalaisille, sekä valitettavasti myös useimmille ekonomisteille ja poliitikoille.

Ongelman tosin ratkaisi saksalainen Georg Knapp jo vuonna 1905 teoksessaan “The State Theory of Money”, mutta teoria ei valitettavasti tullut tuolloin laajemmalti tunnetuksi. Knappin valtiorahateoria onneksi kuitenkin löydettiin uudelleen vuonna 1995, jolloin amerikkaiset ekonomistit alkoivat prof. Randall Wray:n johdolla kehittää sen pohjalta nykyistä valtiorahajärjestelmää kuvaavaa teoriaa, jolle sittemmin annettin nimi “Modern Monetary Theory”, eli MMT. Nimitys on mielestäni epäonnistunut ja itse suomentaisin sen mieluiten muotoon “Nykyaikainen valtiorahateoria”.

MMT on edelleen täysin marginaalinen teoria, vaikka se kuvaakin sitä kuinka valtion rahoitusoperaatiot nykyisin tapahtuvat, eikä siis ehdota jotain uutta korvaavaa järjestelmää. Ellei tunne MMT:tä, on mahdotonta ymmärtää valtiorahajärjestelmän todellista toimintaperiaatetta.

Rahateoreettisen ymmärryksen puutteen lisäksi, paljon yleistä hämmenystä aiheuttaa se, että nykyisestä fiat-rahajärjestelmästä käytävässä keskustelussa käytetään yhä kultakannanaikaista terminologiaa ja ilmaisuja, kuten esim. ”ottaa velkaa”, ”valtionvelka” ja ”valtionvelkakirja”.

Jokatapauksessa tämänhetkinen realiteetti on siis se, ettei juuri kukaan ymmärrä valtiollisen rahajärjestelmän toimintaa, vaikka monien tietysti pitäisikin, kuten esim. poliitikkojen ja ekonomistien. Tilanteen absurdiutta kuvaa hyvin esim. se, ettei yksikään suomalainen poliitikko tiedä miten valtion ”lainaamat” rahat on alunperin luotu (kannattaa silti yrittää kysellä!).

—

Ja muita ongelmia:

Kultakanta (Bretton-Woods) purkautui jo v1971, mutta silti vallitseva käsitys on se, että kultakannan asettama rajoite valtioiden rahanluonnille olisi yhä edelleen voimassa (“rahan niukkuusilluusio”). Nykyisessä fiat-järjestelmässä valtion rahanluontia rajoittaa kuitenkin vain inflaation nousu julkisen kulutuksen törmätessä resurssirajoitteisiin (“Rahatalous haltuun”, Ahokas&Holappa, s.172).

Valtionvelkakirjat muuttuivat tarpeettomiksi kultakannan purkautuessa, mutta silti niitä yhä käytetään koronmaksuun pankkien ylijäämäreserveistä (*), sekä pankkien tilirahanluonnin ns. ohjauskorko-ohjaukseen. Valtionvelkakirjat tulisi korvata maksamalla suoraan korkoa pankkien ylijäämäreserveistä, kuten MMT-proffat Mitchell ja Wray esittävät:

”If treasuries (valtionvarainministeriöt) understood that the purpose of bond sales is to drain excesss reserves so that the central bank can hit it’s overnight interest rate target (yliyönkorko), they would not issue long term debt at all. Indeed paying interest on reserves (ylijäämäreservit) is an adequate substitute for treasury debt issue, as the overnight rate cannot fall below the interest on reserves.”, ”Macroeconomics”, Mitchell&Wray , s.326:

Huvittavaa tilanteessa on se, että myöskin ohjauskorko-ohjaus on täysin tarpeetonta: Sillä pyritään ohjaamaan pankkien tilirahanluontia, siinä kuitenkin jatkuvasti epäonnistuen ja päätyen alati toistuviin pankki- ja finanssikriiseihin.

Halutessaan keskuspankki voi siis maksaa korkoa ylijäämäreserveistä, mutta kaikkein järkevintä olisi olla maksamatta yhtään mitään sillä, kuten jo todettua, ohjauskorko-ohjaus ei ylipäänsä toimi, ja sen lisäksi koronmaksun valtion luomasta keskuspankkirahasta voi helposti tulkita myös yksityiselle sektorille annetuksi veronkanto-oikeudeksi, jota on hyvin vaikea mitenkään perustella (“Raha – Mitä se on ja mitä sen tulisi olla”, Iivarinen, s.99).

–

Em. MMT-proffien teoksiin perustuva 6 min animaatiovideo, joka kertoo havainnollisesti valtiollisen rahajärjestelmän toimintaperiaatteen:

Videolla esitetty toimintaperiaate vielä kuvattuna lyhyesti:

• Valtio luo keskuspankkirahaa kuluttamalla sitä talouteen ja tuhoaa keskuspankkirahaa verottamalla sitä pois taloudesta.
• Poisverottamaton, ja täten talouteen pysyvästi jäänyt, keskuspankkiraha muodostaa yksityisen sektorin rahavarannon (käteinen + valtionvelkakirjat + liikepankkien keskuspankkireservit).
• Rahavarannon yhteisarvo muodostaa kirjanpidollisen valtionvelan, joka on oikeasti yksityisen sektorin verovelkaa valtiolle ts. veroja, joita ei ole vielä maksettu ts. lykättyä verotusta. Valtionvelkaa ei ole siis lainattu keneltäkään/mistään (kuten esim. japanilaisilta tms.), vaikka tällaista lainauslegendaa yhä sitkeästi ylläpidetäänkin.
• Valtionvelkaa/verovelkaa ei makseta koskaan pois, sillä se tuohoaisi em. rahavarannon ja samalla koko talouden!

—

(*) Pankkien keskuspankkitileillä olevat ylijäämäreservit syntyvät valtion kuluttaessa alijäämäisesti (menot>verot) keskuspankkirahaa (käteinen on fyysistä keskuspankkirahaa) talouteen.

+ MMT-guru Warren Moslerin ”MMT-käsis” (”White Paper”).

+ kiitokset Ylen Teijo Valtaselle lauseesta, josta sain juttuni nasevan otsikon!:”Analyysi: Valtion piikki on auki koronakriisissä, mutta kuka maksaa laskun ja milloin? Joku muu, sitten joskus?”