Suvaitsevaiset ja tekopyhä kaksinaismoralismi

”Rehellisyys on hyve ja epärehellisyys on pahe. Mutta jos en kerro sinulle totuutta, olen vilpittömästi hienotunteinen, kun taas jos sinä et kerro minulle totuutta, olet epärehellinen.

Joitakin suvaitsevaisuuden tunnusmerkkejä

  • Toisten henkilöiden ja mielipiteiden kunnioittaminen ja hyväksyminen
  • Ihmisoikeuksien, moniarvoisuuden, kulttuureiden, demokratian arvostaminen
  • Omantunnon ja vakaumuksen vapaus. Antaa henkilöille mahdollisuus noudattaa omia vakaumuksiaan, riippumatta siitä onko niistä samaa mieltä.
  • Hyväksyä ja arvostaa toisten henkilöiden yksilöllisyyttä, (sukupuoli-) identiteettiä ja persoonallisuutta
  • Ymmärrys siitä, että kaikki eivät ole kanssamme samaa mieltä. Jokaisella meillä on erilaisia mielipiteitä ja näistä erilaisista mielipiteistä ei tulisi ketään tuomita. Suvaitsevainen sietää muut mielipiteet (tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heidän tarvitsee ne hyväksyä tai kannattaa).
  • Suvaitsevainen ei tyrkytä väkisin omia näkemyksiään muille

“Kvasisuvaitsevaiset“

Kvasisuvaitsevaiset eivät ole täysin sisäistäneet mitä suvaitsevaisuus tarkoittaa. Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että vain tietyt näkemykset olisivat päteviä ja jossa vastakkaisia mielipiteitä ei siedetä tai sallita. Suvaitsevaisuus ei myöskään ole sitä, että tyrkytetään ja pakotetaan omia näkemyksiään muille.  Tällainen käytös ja ajattelumalli on ylimielistä. On täysin absurdia edes ajatella, että ainoastaan rajatulla joukolla olisi oikeat näkemykset asioista, olipa kyseessä sitten politiikka, etiikka tai uskonto. Vielä uskomattomampaa olisi se, että tämä rajattu joukko määrittelisi meille muille mitä suvaitsevaisuus on.

Kvasisuvaitsevaiset ovat herkästi kritisoimassa muiden käyttäytymismalleja, joita tulevat myös itse käyttäneeksi. Kutsuttakoon tätä tekopyhyydeksi tai kaksinaismoralismiksi. Kaksinaismoralismi ei johdu kaksinkertaisten standardien olemassaolon tunnustamisesta, vaan teeskentelystä,  että käytössä on vain yksi standardi. On helppo saarnata, mutta käytännössä vaikea toteuttaa. Usean henkilön moraalinen oikeamielisyys on täynnä itsepetosta ja tekopyhää kaksinaismoralismia. Arvojen ja tekojen välillä on vahva ristiriita. Tällainen tekopyhä kaksinaismoralismi uhkaa merkityksellistä henkilökohtaista vuorovaikutuksen ydintä ja lisäksi aiheuttaa huomattavaa haittaa.

Suvaitsevaisuuden paradoksi

Koko termi ”suvaitsevaisuus” on itsessään ristiriitainen, epälooginen ja irrationaalinen. Suvaitsevaisuus edellyttäisi, että henkilön tulisi olla suvaitsevainen kaikkia ja kaikkea kohtaan. Käytännössä termi myös tarkoittaisi sitä, että suvaitsevaiset eivät voi valita, mitä he suvaitsevat ja mitä eivät, koska suvaitsevaisuus vaatii suvaitsevaisia suvaitsemaan jopa suvaitsemattomuuden. Suvaitsevainen henkilö ei siis voisi olla suvaitsemattomuuden vastainen, koska tämä olisi suvaitsemattomuutta.

Karl Popper kuvaili aikoinaan suvaitsevaisuutta näennäisesti paradoksaalisena ajatuksena ns. Suvaitsevaisuusparadoksi. “Rajoittamattoman toleranssin pitää johtaa toleranssin katoamiseen… jos me emme ole valmiina puolustamaan suvaitsevaista yhteiskuntaa suvaitsemattomien hyökkäystä kohtaan, niin silloin suvaitseva tulee tuhotuksi ja suvaitsevaisuus tämän mukana.”

Se mitä suvaitsevaisuuden paradoksi opettaa meille, on, että rationaalisuus ei aina ole linjassa käytännöllisyyden kanssa.

Lopuksi

Suvaitsevaisuus on paradoksaalista ja terminä hieman harhautunut. Moni ihminen kuvittelee olevansa suvaitsevainen, vaikka käytännössä ei sitä olekaan. On huomattavasti helpompaa tunnistaa suvaitsemattomuus ja tekopyhä kaksinaismoralismi muissa henkilöissä ja samalla olla autuaan tietämätön omista epäjohdonmukaisuuksistaan. Tutkimukset viittaavat siihen, että ihmiset ovat sekä haluttomia pitämään omaa käyttäytymistään tekopyhänä, mutta sitäkin kriittisempiä tunnistamaan sitä muiden toiminnassa. Samoin myös sanojen ja toimien väliset ristiriidat on helpompi tunnistaa toisissa kuin itsessään. Emme välttämättä ole niin suvaitsevaisia kuin kuvittelemme, emmekä välttämättä edes tätä tiedosta. Siksi pieni itsetutkistelu yhdessä henkilökohtaisen arvoreferenssipisteen kalibroinnin kanssa olisi aina silloin tällöin paikallaan itse kullekin meistä.

Kirjoittaja toteuttaa oikeuttaan olla ajoittain suvaitsematta.

Kirjoitus löytyy myös kotisivultani ja kansalaiskeskustelu.fi

Sekä YouTubesta

Lähteet & liitteet:

Popper, K.R. (2000). Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Otava. (Alkuperäinen teos Open Society and its Enemies ilmestyi 1945.)

Psychology Today (2017). The Root All Hypocrisy. Haettu: https://www.psychologytoday.com/us/blog/ambigamy/201709/the-root-all-hypocrisy

Psychology Today (2014). Tolerance, Acceptance, Understanding. Haettu: https://www.psychologytoday.com/us/blog/looking-in-the-cultural-mirror/201402/tolerance-acceptance-understanding

Wikipedia. Suvaitsevaisuus. Haettu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suvaitsevaisuus

SaaraHuhtasaari

Venyvä totuus ja Manipuloiva kieli -kirjojen kirjoittaja. Ihmismielen ihmettelijä. Kirjoituksiani voit lukea kotisivultani: https://saarahuhtasaari.wixsite.com/website tai Kansalaiskeskustelu.fi. Tai kuunnella YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCauujFy6HQKMBSxjROOnJkg

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu