Voiko Ahvenanmaa pelastaa Suomen?
Hufvudstadsbladetin pääkirjoituksessaan 17.9 Susanna Ginman kirjoittaa, että emme voi pitää demokratiaamme itsestäänselvyytenä. Mielestäni sen voi kyseenalaistaa. Sveitsissä asuvalle sana demokratia merkitsee jotain aivan muuta kuin mitä isänmaani hallintomalli edustaa.
Sveitsin pinta-ala on yhtä suuri kuin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteensä, noin 41 000 neliökilometriä. Alpit ja Jura – vuoristo rajaavat asutuksen niiden väliselle kapealle alueelle niin, että kaksi kolmasosaa maan 8, 7 miljoonasta asukkaista asuu tässä Sveitsin keskimaan alueella (Mittelland). Toisin sanoen noin 5, 8 miljoonaa ihmistä asuu alueella, joka on hieman pienempi kuin Pirkanmaa ilman vesialueita, eli noin 12 000 neliökilometriä. Keskimaan alueella asukasmäärä on suurempi kuin Suomen, joka on noin 5, 5 miljoonaa.
Suomessa on 309 kuntaa, Sveitsissä 2202. Maa on jaettu 26 Kantoniin, joilla kullakin on oma perustuslakinsa, lainsäädäntö- ja täytäntöönvalta ja oikeuslaitos. Kaikissa Kantoneissa on eriniminen, yksikamarinen parlamentti. Kantoneissa asiat päätetään kansanäänestyksellä, lukuun ottamatta Kantoneja Glarus ja Appenzell Innerrhoden, joissa päätöksenteko tapahtuu ulkona järjestettävissä kansalaiskokouksissa.
Maakuntien itsehallintoa on tuloksetta yritetty järjestää Suomeen 1700-luvun lopusta lähtien yli 50 kertaa. Vuonna 2019 tehtiin kansalaisaloite prosessilaista, joka antaisi maakunnille oikeuden muodostaa hallintonsa omien ehtojensa mukaisesti. Päälinjat säädettäisiin kansallisella lailla. Asia sisällytettiin hallitusohjelmaan ja tuloksena syntyi laki hyvinvointialueista. Suomen maakunnat saivat itsehallinnon sijasta neljännen valtion rahoituksellaan hallinnoiman säätelyelimen, mikä johti talouden umpikujaan.
Asetuin presidenttiehdokkaaksi herättääkseni keskustelua Suomen demokratiasta. Sitoutumattomana on vaikea haastaa puoluediktatuuria, jota tuetaan verovaroilla ja joka muodostaa esteen maan demokratiakehitykselle. Ahvenanmaa on yli sata vuotta pärjännyt kahdella hallintoelimellä. Suomen hyvinvointi on myös ahvenanmaalaisten etu. Maa voi pian olla konkurssissa. Kysynkin heiltä, voisimmeko yhdessä herättää manterelaiset Ruususen unestaan ja osoittaa näille tie kohti kansalaisyhteiskuntaa? Ensi askel sillä olisi maakuntalaki.
Sveitsin pieni liittovaltio onkin maailmassa liki ainut ”kummajainen” omine historian havinasta juontuvine piirteineen. Mainitsemassasi Appenzellin kantonissa demokratia tosin osoitti voimansa hyvin pitkään, kun naisille armosta annettiin äänioikeus vasta 1990-luvulla. Niin kauan miehet torikokouksessaan olivat sen torpanneet.
Mutta jos vertaa Sveitsin kantonien itsehalintoa, niin sitä ei pitäisi verrata Suomen maakuntiin, vaan EU:n jäsenmaiden ”itsehallintoon”. EU:ssakin on jokaisella jäsenmaalla oma perustuslakinsa, lainsäädäntöelimensä ja toimeenpanovaltansa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ahvenanmaa on yli sata vuotta pärjännyt kahdella hallintoelimellä.”
Ahvenanmaalla asuu 30 000 ihmistä 16 eri kunnassa. Maakunnan hallinnosta vastaa maakuntapäivät ja maakuntahallitus omine virkamieskoneistoineen. Näiden yläpuolella Suomen eduskunta. Melkoinen himmeli asukasmäärälle, joka vastaa pienen kaupungin väkilukua.
Sinällään mielenkiintoinen ajatus, että Suomen maakunnilla olisi kaikilla oma lainsäädäntöoikeus. Ahvenanmaan mallin tuominen mantereelle tarkoittaisi, että täältä Kemiöstä Raaseporiin verorajan yli muuttaessa saisin kyllä käyttää sikäläistä vedonlyöntitoimistoa mutta pitäisi asua viisi vuotta Uudellamaalla saadakseni kotiseutuoikeuden. Koulujen opetusohjelmat olisi erit, Varsinais-Suomessa olisi oma postilaitos ja koulujen opetusohjelmat sekä tietyt elinkeinon säätelyä koskevat lait poikkeaisivat toisistaan. Yms. yms. Mutta olisihan se näppärää, jos Tampereenreissulla voisi hakea verovapaat viinakset.
Ilmoita asiaton viesti
EU -liittovaltiota hysteerisesti vastustavat tahot haluavat tehdä Suomesta liittovaltion?
Ilmoita asiaton viesti
En pidä näkemystä epäloogisena. Vaikka ei voisi sietää makroa, on mahdollista innostua mikrosta.
Ilmoita asiaton viesti
Nato ei voi tallentaa Suomea, Ahvenanmaa voi.Toivottavasti joka kunnassa olisi myös erilainen raideleveys tms.
Ilmoita asiaton viesti
Myös tieliikenne voisi vaihtua vasemman- tai oikeanpuoleiseksi kuntarajalla koska se olisi paikallisdemokratiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin minulle sote-uudistus hyvinvointialueineen on tuottanut musertavan pettymyksen: uusi hallintotaso, joka saman tien päätyi taloudellisiin vaikeuksiin.
Sveitsi? Eipä taida pienestä alppimaasta olla apua, vaikka sen numerotietoja kuinka googlettaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Presidenttiehdokas, kuten Hesan eliittialueella asuva Jussi Halla-aho, pääsee kisassa pitkälle toimivalla suhteella vähemmistökieliseen rahaan, eliittiin. Täällä ei äänestää rätkäytellä, kuten Juha Sipilä tokaisi.
On ilmoitettu otsikoiden pian täyttyvän pankkimies Mauno Koiviston syntymän 100-vuotismuisteluista, juuri kun Martti Ahtisaaren hyvin toimineita suhteita on palautettu mieliin.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen hyvinvointi on myös ahvenanmaalaisten etu. Maa voi pian olla konkurssissa.”
Suosittelen tutustumaan paljonko Ahvenanmaa saa Suomen valtiolta tukea.
Ilman sitä Ahvenanmaa olisi konkurssissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Ahvenanmaa olisi konkurssissa, siellä ollaan tarkkoja taloudenpitäjiä.
Ahvenanmaalle kirjatut tuet pitävät sisällään mm. Marianhaminaan rekisteröidyt matkustajalauttayhtiöt.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät kovin tarkkoja ole talouden suhteen.
Myivät Taffelin vuosia sitten. Ostajat veivät tehtaan mennessään. Sen jälkeen tajusivat, että kukaan ei osta paikallisia perunoita ja työttömyys tulisi nousemaan. Mitä tekivät? Pyysivät valtiolta tukea.
Tarkkoja ovat tukien suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaalla on Suomen alhaisin työttömyysprosentti. Myös Kainuu saa henkilöä kohden paljon tukea valtiolta ja siellä on työttömyysprosentti yli kaksinkertainen Ahvenanmaahan nähden.
Ahvenanmaalla on myös korkein BKT/capita Suomen maakunnista.
Ilmoita asiaton viesti
Taffelin tehdas oli sulkemisuhan alla mutta se peruttiin, ja sijaitsee edelleen Affenanmaan pääsaarella, Godbyssä.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio maksoi, jotta tehdas pystyi jäämään Ahvenanmaalle.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001134383.html
Kunnon kommunismia taas kerran.
Hyvä Berner! Hyvä Sipilä!
Ilmoita asiaton viesti
Ensin on huonoa taloudenpitoa kun tehdas lakkautetaan, ja sitten kommunismia kun sitä ei lakkautetakaan.
Orklan tehdas tosiaan on edelleen Ahvenanmaalla, toisin kun edellä ja poistamassasi kommentissa väitit. Se poistamasi väite meni näin: ”Tehdas suljettiin, kun Taffel myytiin. Laitteet vietiin Puolaan. Sinne ostettiin uudet laitteet valtion tuella. Hyvää taloudenpitoa kerta kaikkiaan.”
Tiedä sitten mitä yhden tehtaan olemassaolo tai poistuminen kertoo maakunnan taloudenpidosta. Tai mahdollisesti saamansa yritystuki, joita nyt maksetaan ympäri Suomen.
Ilmoita asiaton viesti
Orklahan on sitäpaitsi norjalainen yhtiö, joka tekee tuotantonsa sijoittamispäätökset Norjassa. Mitä päättävätkään, se ei suoranaisesti kieli ahvenanmaalaisten tyhmyydestä tai viisaudesta.
Siitä huolimatta uskon, että ahvenanmaalaiset ovat maakunnista ehdoton ykkönen omassa taloudenpidossaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, tämä on vähän hassu keskustelunjuonne kaiken kaikkiaan. Uusimaalaiset ovat huonoja taloudenpidossaan jos joku tuotantolaitos siirtyy muualle?
Ilmoita asiaton viesti
Asuin Appenzellin Walzenhausenissa jonkin aikaa.
Ystäväni Fredi ei löytänyt miekkaansa, joten ei päässyt äänestämään ”ulkona pidettävässä kansalaiskokouksessa”.
Fredi ei asunut Walzenhausenissa, joka sijaitsee Appenzell Ausserhodenissa, vaan Appenzellissa.
Ilmoita asiaton viesti