Vihreä kädenjälki budjetissa: kaupungin taloutta tasapainotetaan huolehtien lapsista, pienituloisista ja ilmastosta

Olen tullut politiikkaan tekemään parempaa maailmaa. Se on helppo sanoa ja vaikea toteuttaa. Usein se tarkoittaa tasapainottelua, ei helppoja yksinkertaistuksia. Se tarkoittaa kestäviä päätöksiä ympäristön kannalta, mutta myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Talous on kuitenkin aina alisteinen. Se on keino ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointiin, ei toisin päin.

Tilanteessa, jossa puitteet ovat lähes 60 miljoonan sopeutus kolmen vuoden aikana, on vaikea varsinaisesti iloita. Tämä on ollut Turun kaupungille vaikea ja osin myös epäreilu tilanne, johon on vaikuttanut suuresti asiat, jotka eivät oikeastaan ole meidän käsissä.

Olen kuitenkin niin tyytyväinen, kuin tilanteessa voi olla. Olen tyytyväinen, että jo kesän projektissa sopeutusten etsimiseksi löydettiin monia rakenteellisia uudistuksia, jotka paitsi vähentävät kustannuksia, myös tehostavat palveluita ja jopa parantavat palvelutasoa. Sellaisista ratkaistuista kiittävät sekä talous että turkulaiset. Ulkopuoliset silmät osoittautuivat tarpeellisiksi ja tuottaviksi.

Vihreät lähti syksyn talousarvioprosessiin mielessämme kirkkaasti seuraava tavoite: tasapainotetaan kaupungin taloutta huolehtien lapsista, pienituloisista ja ilmastosta.

Meille tärkeimmät kynnyskysymykset neuvotteluissa liittyivät heikommassa asemassa olevien palveluista huolehtimiseen, ennaltaehkäisyyn, laadukkaaseen opetukseen ja ilmastotyöhön. Lähdimme ajamaan sitä, ettei asiakasmaksuja koroteta, ryhmäkokoja kasvateta tai joukkoliikennettä heikennetä.

Nämä muutokset neuvotteluissa saavutettiin. Olen tyytyväinen, että me kaikki onnistuimme neuvotteluissa näkemään taloudellisen kestävyyden lisäksi pienituloisten hädän, ennaltaehkäisyn merkityksen ja ilmastokriisin – ja vastaamaan niihin budjetissa.

Vihreiden ykköstavoite neuvotteluissa oli, että suunniteltua asiakasmaksujen korottamista hyvinvointitoimialalla saadaan vähennettyä.

Maksut tarkoittaisivat pienituloisille korkeampaa kynnystä hakeutua terveydenhoitoon ja siirtäisi siten kustannuksia moninkertaisina muun muassa erikoissairaanhoitoon. Neuvotteluissa poistettiinkin 1,6 miljoonan edestä asiakasmaksuja. Maksuvapautukset, eli mm. opiskelijoiden, työttömien ja kansaneläkettä saavien vapautus, säilyvät ennallaan. Kirjaus ennaltaehkäisyn kannalta tärkeiden maksuttomien sairaanhoitajakäyntien muuttamisesta maksullisiksi poistettiin.

Etäpalveluita ja sähköisiä palveluita parannetaan. Jäljelle jäänyt sopeutustavoite 0,7ME jäi sosiaali- ja terveyslautakunnan päätäntävaltaan, jotta se voitaisiin sopeuttaa mahdollisimman fiksusti vaarantamatta ennaltaehkäisyä tai eniten tarvitsevien palveluita.

Iso työ sopeuttamisesta tehdään hyvinvointitoimialalla. Täytyy muistaa, että jos sotepuolen rakenneuudistukset pettävät, muulla sopeuttamisella ei juuri ole väliä. Hyvinvointitoimialan sisällä suurimmassa roolissa sopeutuksessa on rakenteiden uudistaminen.

Esimerkiksi vanhuspalveluissa lisätään tehostettua palveluasumista, lyhytaikaista intervallihoitoa ja kevyempiä välimuotoisia asumispalveluja. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita vahvistetaan, erityisesti nuorille. Varhaisen avun päihdepalveluita parannetaan. Nyt on vihdoin ymmärretty, että ennaltaehkäisyyn investoimalla saadaan sekä säästöjä että parempia ja inhimillisempiä palveluita – apua ajoissa.

Toinen vihreiden suurista tavoitteista neuvotteluissa liittyi sivistystoimialalle esitettyihin sopeuttamistoimiin.

Me pidimme niitä huonoina ja vanhoista lähtökohdista mietittyinä, kun monilla muilla toimialoilla oli löydetty edellisen kaltaisia sekä säästöjä että parempia palveluita tuovia ratkaisuja. Kirjaus ryhmäkokojen kasvattamisesta ei meille käynyt, sillä se haittaisi erityisesti heikommin pärjäävien oppimista. Halusimme myös huolehtia erityistä tukea tarvitsevien opetuksesta. Lisäksi ammattiopetuksen yhtiöittäminen herätti ryhmässä huolta.

Nyt olemme neuvotelleet tuloksen, josta ryhmäkokojen kasvattaminen ja lukion kurssien karsiminen on poistettu. Ammatillisen koulutuksen suorasta yhtiöittämisestä luovuttiin, päätettiin, että selvitetään ensin. Positiivisen diskriminaation rahaa, eli rahaa jolla tuetaan koulujen tasa-arvoa ja alueellisia eroja, Turku ei vähennä ellei valtio korvaa samaa summaa. Varhaiskasvatuksen maksuihin tulee tasa-arvoa maksukaton myötä. Ensi vuonna myös selvitetään malli, jolla opetusryhmät voisivat kouluaikana liikkua maksuttomasti busseissa – tämä lisäisi opetuksen laatua ja eri alueiden koulujen tasa-arvoa.

Kuten sanottu, sivistystoimialan osalta kesän sopeutusprosessista ei saatu yhtä hyviä rakenteellisia muutoksia kuin muilta toimialoilta. Siksi on tarkoitus, että prosessia tavallaan jatketaan, jotta pääsemme asioiden ytimeen kiinni. Miksi Turussa kustannukset per lapsi ovat suurempia kuin muissa kaupungeissa, vaikka ryhmäkoot ovat samalla tasolla? Näihin kysymyksiin pitää löytyä vastaus.

Vihreiden kolmas suuri tavoite oli joukkoliikenteen kertalippujen hintojen säilyttäminen.

Lippuhintojen korottaminen laskisi Föli-matkustamisen houkuttelevuutta entisestään tilanteessa, jossa käyttäjämäärät ovat jo nyt turbulenssissa toriremontin seurauksena. Hinnankorotus nyt laskisi matkustajien määrää entisestään ja olisi vastoin kaupungin tavoitteita kestävän liikenteen lisäämisestä ja hiilineutraalista kaupungista.

Nyt ei siis nosteta joukkoliikenteen kertalippujen hintaa, vaan annetaan kaupunkiympäristötoimialan etsiä sopeutuksia paremmista paikoista. Esimerkiksi kohta alkava pankkikortilla etämaksaminen busseissa lisännee matkamääriä ja sitä kautta tuloja. Samoin se, että toimialalla valmistelussa oleva pysäköintiuudistus yhtenäistää henkilöautojen maksullista pysäköintiä, nostaa keskusta-autoilun hintaa ja tekee näin Fölistä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon. Neuvotteluissa pysäköinnistä saatavaa tulopotentiaalia muuten korotettiin 3,1 miljoonaan. Win-win-win-win ilmastolle, keskustan viihtyisyydelle, arkiliikunnalle ja taloudelle.

Neuvottelutuloksessa sitoudutaan myös edistetämään joukkoliikenteen sujuvuutta keskustan poikkeusjärjestelyjen aikana, päätetään että runkobussilinjasto toteutuu vuonna 2022 ja sitoudutaan edistämään ja seuraamaan liikenteen kehitystä kohti valtuuston ilmastotavoitetta: 66% kestäviä kulkumuotoja Turun 800-vuotisjuhlana vuonna 2029. Oletan ja korostan, että tähän on nyt tosissaan sitouduttava.

Muina positiivisina nostoina neuvottelutuloksesta mainittakoon, että lasten ja nuorten maksuttomat liikuntapaikat säilyvät, ja selvitetään harrastustakuuta, jolla jokaiselle lapselle taataan maksuton harrastus.

Eläinhoitolan tulevaisuus turvattiin.  Ensi vuodelle on varattu 3 miljoonaa ylimääräisiin kaupungin tilojen kuntokartoituksiin mm. sisäilmaongelmien estämiseksi. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantamiseen satsataan pelkästään ensi vuonna 2,8 miljoonaa euroa. Itäiselle rantakadulle saadaan vihdoin kunnolliset pyöräväylät ajoradan tasoon. Työntekijät otetaan mukaan hakemaan parhaita ratkaisuja sopeutukselle.

Joku populistinpoikanen aina jossain antaa kuvan, että Turun talous voitaisiin pelastaa luopumalla investoinneista. Haasteemme eivät ole investoinnit, vaan kaupungin käyttömenojen liian nopea kasvu. Menot ovat kasvaneet jopa viiden prosentin vuosivauhtia. Tilannetta ei voi korjata muulla kuin menokasvua hillitsemällä, jotta voimme jatkossakin tarjota palveluita ja huolehtia kaupunkilaisten hyvinvoinnista. 

Kuten sanottu, menoja ei kuitenkaan ole järkevää leikata ennaltaehkäisystä, mikä aiheuttaisi vain lisäkustannuksia seuraavina vuosina. Ei ole myöskään reilua, jos menoja leikataan niin, että palveluja tarvitsevat ihmiset joutuvat yksin maksamaan. Siksi vihreät halusi äsken mainittujen muutosten lisäksi pitää esillä yhteisvastuuta, veronkorotusta, johon jokainen turkulainen osallistuu kykynsä mukaan.

Budjettisovussa onkin esitetty rakentamattoman maan kiinteistöveron korotus, joka edistää Turun kestävää kasvua samalla kun tuo hieman lisätuloja. Kirjaus kunnallisveron tarkastamisesta ensi vuonna sitoo puolueet ottamaan veronkorotuksen keinovalikoimaan, jos talouden näkymät eivät parane.

Maltillisen korotuksen jälkeenkin Turun kunnallisvero olisi kilpailukykyinen naapurikuntiin ja Tampereeseen nähden.

En ole ikinä kuullut ihmisestä, joka olisi valinnut kotikuntansa veroprosentin perusteella. Sen sijaan kotikaupunkeja on tuttavapiirissäni valittu hyvien koulujen perusteella. Sen perusteella, että palvelut ovat hyviä ja apua saa ajoissa. Sen perusteella, että kaupungissa voi elää sujuvaa arkea liikkumalla kestävästi. Sen perusteella, että kaupungissa on kulttuuria, elämää, hauskuutta, hienoja investointeja. Sen perusteella, millainen fiilis kaupungista tulee.

Turku haluaa olla kaupunki, jossa niin pieni- kuin suurituloisella on varaa saada lapsia, käydä kouluja, sairastua, tehdä ekologisia valintoja arjessaan. Neuvoteltujen talousarviomuutosten jälkeen me olemme askelta lähempänä sellaista kaupunkia.

Kiitos neuvotteluista, olen ylpeä että meistä tässä hankalassa tilanteessa oli tekemään töitä tasapainoisen ja reilun lopputuloksen löytämiseksi. Iso työ alkaa nyt. Siitä, että lähdetään oikeasti tekemään, muuttamaan rakenteita ja tapaa millä kaupunki kokonaisuutenaan toimii.

Vihreä ryhmä on mukana budjettisovussa.

Share

The post Vihreä kädenjälki budjetissa: kaupungin taloutta tasapainotetaan huolehtien lapsista, pienituloisista ja ilmastosta appeared first on Saara Ilvessalo.

saarailvessalo

Olen ratkaisukeskeinen juristi ja realistinen optimisti. Työskentelen toiminnanjohtajana ja tutkijana oikeustieteellisessä Itämeri-osaamiskeskuksessa. Toimin Turun kaupunginvaltuutettuna, kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajana, Varsinais-Suomen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana ja Euroopan neuvoston kuntakongressissa. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa keväällä 2019. Lisää kotisivuillani: <a href="http://www.saarailvessalo.net" title="www.saarailvessalo.net">www.saarailvessalo.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu