Minä ja seitsemän kissaani toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua kaikille!
Minulla on seitsemän orpokissaa. Kuvassa on Tiuhti ja Viuhti. Heidän emonsa jäi auton alle kun he olivat hyvin pieniä. He pyörivät liikenneympyrässä emonsa ympärillä ihmeissään. Kaveri otti heidät kyytiin ja toi minulle hoitoon. Myös muut viisi kissaa, jotka minulle on tuotu, ovat tulleet hyvin nuorina luokseni. Tästä on ollut seurauksena heidän leimautuminen minuun. Esimerkiksi kun käyn saunaa lämmittämässä tai hyyskässä niin minulla on seuranani ainakin viisi kissaa. 🙂
Henry
Hyvää Joulua sinnekin. Jos kissojen sukupuolet täsmäävät, saattaa huollettavien luku kasvaa 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Neljä on leikattu. Yksi, Hamlet, odottaa vuoroaan ja Tiuhti ja Viuhti ovat vielä liian nuoria leikattavaksi.
Tässä kylässä on muutenkin leikkauskampanja menossa, joten tilanne on kyllä hanskassa.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen johon elukat luottavat ei voi olla ihan läpeensä paha.
Koirani ja minä toivottelemme täältä hyvää joulua kaikille kahdeksalle ja tietty myös muille puheenvuoron hyville ihmisille ja heidän eläimilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Espanjankielisillä alueilla sanotaan että kissalla on seitsemän henkeä. Mutta siellä päin näköjään yhdellä hengellä on seitsemän kissaa.
Hyvää Joulua!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää Joulua Henry
Jouko + 4 kattia. ( ja naapurin kissa, jonka mielestä meillä vaan on aina muka parempaa safkaa )
Ilmoita asiaton viesti
Joo, mullakin käy kaksi koditonta kissaa syömässä. Minulla on aina liukuikkuna auki, jotta kisut pääsee kulkemaan ulos ja sisälle. Siitä ne kodittomatkin tulevat. Ovat aika lailla kesyyntyneet, eivät enää niin pelkää vaikka samassa huoneessa tiskaisisinn.
Kissat on hauskoja – kaikilla eri luonteet ja riitit.
Hyvää joulua Jouko, sano kissoille myös Hyvää joulua täältä Bulgarian kissoilta. 🙂
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Arvostan! Kun muutin tänne Kataloniaan ja katukatteja barrio täynnä, oli jotain tehtävä. Nyt vajaan 9v aikana ollut yht 45kpl, Suomessakin 4kpl postikissejä. 🙂
Itsellä nyt kolme jotka ”forever-homessa” mun luona, mutta jos jotain vielä näkyy niin täytyyhän se autella. Saatu kissaongelma tästä mun barriosta kuriin, toki sain järjestöltä loukutuksessa yms apua, eläinlekurit ja kaupatkin tulleet monesti vastaan jos budjetti ollut tiukilla.
Palkitsevaa hommaa kun saa sähisevästä pelokkaasta katukatista joka kirppukasa ja täynnä muitakin loisia kiiltäväturkkisen seurasta tykkäävän otuksen. Vaikka lompakko saakin olla levällään, ei tuota rahassa voi mitata.
Oikein hyvät joulut!
T: Antti, Tikru, Tahra ja Hepuli
Ilmoita asiaton viesti
Joo, näin se menee. Ja jos ei kissoja olisi kaverina, niin varmaan olisi tänään pullo ainoa seuralainen. Tilanne on nimittäin sellainen, että olen vapaaehtoisessa karanteenissa 5 tammikuuta saakka. Oli meinaan joku tauti – en tiedä mikä, mutta kolme oiretta oli samoja kuin Korornassa kuvailtu.
Nyt voin kyllä paksusti kuin joulupukki. 🙂
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Täällä Kataloniassa 11.1 asti tiukat rajoitukset voimassa, periaatteessa ollut keväästä, välillä löysempää ja tartunnat heti kattoon.
Ilmoita asiaton viesti
Sama täällä Bulgariassa. Kevät meni hyvin, vaikka pystyi vain liikkumaan tässä ’läänissä’.
Sitten avasivat rajat ja jengiä lakosi suhteutettuna Suomen väkilukuun n. 120 – 150 hlöä per vrk.
Nyt ollut kovemmat rajoitukset kuukauden päivät ja käppyrät näyttävät voimakkaasti alaspäin. Hyvä niin. Rajoituksia ainakin 31.1. saakka.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän ne kissatkin leimautuvat turvalliseen ihmiseen, vaikka eivät niin tiukasti kuin koirat. Kotipaikka on kissalle tärkeämpi, kunhan ruokaa saa.
Minulla on pariin kertaan ollut kaksi koiraa samanaikaisesti. 1995-2001 oli kultsu (Riki) ja bernhardilainen (Eppu). Kultsu oli 2001 jo 14 ja kuoli sinä kesänä.
Olimme antaneet molemmille ruokaa samanaikaisesti, Epulle pesuhuoneeseen ja Rikille parin metrin päähän takkahuoneeseen. Pojat olivat hyvin kohteliaita toisilleen eikä ensimmäistäkään yhteenottoa tullut, kun kuri oli tiukka, mutta asiallinen, Riki oli myös tottelevaisuusvalio. Molemmat olivat aina irti pienellä pihallamme, missä ei ollut mitään koirankestävää aitaa. Kesäisin saunanterassin ovi oli aina auki.
Kun Riki kuoli, annoimme Epulle ruoan entiselle Rikin paikalle. Se työnsi kuononsa kuppiin, nuuhki hetken ja ryntäsi ulos. Se kiersi talon ja tuli takaisin syömään. Tämä toistui kaksi kertaa, mutta sitten se tajusi, ettei Rikiä enää ole.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kun vien roskat portista ja tietä pitkin n. 70 m yhteisöjäteastiaan koko ahvenparvi lähtee mukaan. Kauppa-kahvila on ehkä 500 metrin päässä. Ja kaikki lähtee mukaan. Osa jää juuri ennen siltaa pusikoihin ja 2 – 3 kisua tulee mukaan kauppa-kahvilaan.
Kesällä kun kahvilassa tuli istuttua 2 – 4 tuntia niin kahvilaan tulleet kissat seurasivat kotiin ja ’puskakissat’ olivat samassa paikassa odottamassa.
Kaikki kissat ovat tulleet minulle niin pieninä pentuina, siis kauan ennen luovutusikää, että ovat todella leimaantuneet isä/äiti-hahmoonsa, eivät pelkästään kiintyneet.
En pysty nukkumaan heidän kanssaan samassa huoneessa, koska he kaikki kiipeävät päälleni nukkumaan. 20 kattikiloa rivissä vatsan tai kyljen päällä on aika raskas peitto. 🙂
Voihan tuo päällä nukkuminen olla yleistäkin?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Koirat eivät meillä sänkyyn edes halunneet, liian kuuma paikka niille. Lattialle viereeni kyllä halusivat, mutta Epulle tuli porttikielto makkariin aika nopeasti. Se näki paljon unia, jolloin se juoksi kyljellään pitkin lämpöpatteria ja meteli oli melkoinen. Lisäksi se kuorsasi ja piereskeli, joten lähtö tuli pysyvästi.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän erään pariskunnan jonka rouva kehitti itselleen koira-allergian. Luopuivatko koirastaan? No ei tietenkään, isäntä eristi ulkorakennuksen ja rouva sai muuttaa sinne.
Ilmoita asiaton viesti
En olisi tuosta ruoka/kotipaikka teesistä niinkään varma; aiemmin, aikaa ennen kissoja olin.
Kun lähden päästämään kanat ulos kanalasta, jättää Pikkumirri oitis juuri annetun ruuan ja lähtee perääni. Ulkona touhuillessani se on ehdottomasti kaikkialla mukanani.
Toinen asia on sen tapa, aina kun tilanne sallii, puskea sääriäni vasten; kissa merkkaa myös ”tärkeän henkilönsä”, sillä kun on pään alueella hajurauhaset, miedot, kuitenkin on.
Reviirinsä se merkkaa pääsääntöisesti pikku lirauksella.
Ilmoita asiaton viesti
On upea tuo kissakuvasi!
Ilmoita asiaton viesti
Se on Oton, mun pojan ottama. Täydellinen face palm. 😉
Sain häneltä paljon muitakin upeita kisukuvia. En vain tiedä miten niitä laitetaan tänne kommentteihin. Jos joku tietää, niin mielellään niitä lisäisin.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Henry, tallenna kissakuvat tietokoneellesi ja ota niistä kuvankaappauksia, jotka liität sitten kuvaksi blogiisi – olisiko se yksi keino?
Hyvää Joulua kaikille! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys kuuluikin, että miten kuvia voi liittää kommentteihin ei blogiin.
Ei taida kommentteihin onistua.
Ilmoita asiaton viesti
Ei onnistu kommentteihin. Lisäsin kuvia itse blogiin.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Söpöjä ovat kaikki. Hyvää joulupäivää.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kun koskaan en ole ottanut kissaa mutta runsaat kolme vuotta sitten tuhkanharmaa kolli otti minut isännäkseen. En edes tiedä kenen kissa, meillä käy ja oleskelee päivät ja syö, sitten häipyy yöksi … jonnekkin.
Viime kesänä riistakamera kertoi, että pihaamme oli ilmestynyt hyvin nuori ja ilmeisen nälkäinen kissanpentu.
Siitä alkoi yhteiselomme; aamuisin kävelee mukanani postilaatikolle lehden hakuun ja seuraa nykyisin minua kaikkialle kun ulkona olen.
Saunaa kun lämmittelen, ”apulämmittäjä” on tiiviisti mukana.
Vaimo on yrittänyt luoda tähän nuorimmaiseen jonkinlaista suhdetta, ei vaan ole onnistunut.
Ilmoita asiaton viesti
Kisu on ollut niin nuori, että on leimautunut sinuun.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Sori, en jaksa riimittää.
Seitsemän kissaa ja mä
Yksi kulkee hyllyissä
purkit, purnukat tieltään puskee
toinen veti verhot alustakseen
Kaksi pelaa jääkiekkoa pullon korkilla
Tiuhti ja Viuhti kynsin jalkojani ylös kiipeää
vanhat haavat tekevät kipeää
yksi nukkuu sängylläin – kunnes vuorot vaihtuvat,
luen satuja, katsomme kissavideoita,
siinä meillä joulu armas.
Oma koti kullan kallis;
Verta, verhoja, korkkeja, purkkeja ja purnukoita,
tapettuja vessapaperirullia, revittyjä roskapusseja.
Ahvenparvi seuraa huoneesta toiseen,
puutarhaan ja hyyskään
ja huomenna uudet kujeet.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää joulua sinulle ja kissoillesi!
Ilmoita asiaton viesti
Lapsuudenkodissani oli lähes aina kissa. Yksi pentu taidettiin jostain ottaa, mutta yleensä joku vain tuli sinne pyörimään eikä enää pois lähtenyt, kun sai ruokaa. Auton alle sitten jäivät aina jossain vaiheessa.
Rapsutettavia olivat, mutta ei niistä sen kummempaa muistoa ole jäänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Orpojen kissojen tms. eläinten pelastaminen edustaa parasta A-luokkaa inhimillisyydessä.
Ilmoita asiaton viesti