Miksi kuulua kirkkoon?

Seurakuntavaalit ovat ovella. En ole ehdolla, mutta moni muu onneksi on. Myös seurakunnissa tehdään paljon tärkeitä päätöksiä yhteisistä asioista ja verovaroista.

Poikani pääsi ripille tänä kesänä. Olemme siis nyt käyttäneet kirkollisverovaroja hiukan kotiin päin. Vantaalla veroprosentti on yksi.

Moni on eronnut kirkosta verotuksen vuoksi, yhtä moni varmaan myös koska ei enää usko niin taivaallisiin asioihin. Jos minun ja poikani uskoa tiedustellaan, usko tuonpuoleiseen lienee hyvin hatara, eli edustamme peri luterilaisen ”elämäntapauskovaisuutta”. On perinne kuulua kirkkoon ja riitit kuuluvat ihmisen kasvuun. 

Lapseni tokaisu 6 -vuotiaana uskonnosta kuvaa tätä hyvin ”kuka voi uskoa niin hassuihin juttuihin”. Silti hän meni ripille. Silti hän valinnee aikanaan kirkkohäät ja luterilaisena elämisen tien. Niinkuin minäkin. Tosin minä kävin 7 vuotta pyhäkoulua, rukoilin 14-vuotiaaksi asti joka ilta, koska muuten uskoin tekeväni syntiä ja että joku läheisistä kuolee. Sitten päätin antaa itselleni armoa, että saan jättää välillä iltarukouksen väliin. Onneksi kukaan ei kuollut. 

Vanhempanl eivät olleet uskovaisia pannessaan lapsensa pyhäkouluun. Se nyt vain oli kätevä tapa sunnuntaiaamuna saada vanhempien omaa aikaa ja kerhotoimintaa vuokralähiön lapsille. 

Pyhäkoulussa opin hyvin raamatun keskeiset sisällöt. Siitä on ollut paljon apua opettajana uskontotunneilla. Pyhäkouluajalta olen myös oppinut lauluja, jotka ovat kulkeneet koko elämän mukana. Sen lisäksi alakoulussa opitut virret ovat syvällä muistiytimissä. Hoilotin sekä poikani että tämän serkun konfirmaatiossa parin viikon välein niin antaumuksella, että nuorisoa taisi hävettää. 

Virret ja sunnuntaiaamun televisiojumalanpalvelus ovat välillä hyvin rentouttavia. Paluu johonkin lapsuuden joogamaiseen keskittymistilaan (anteeksi ei liity mitenkään kristinuskoon tämä termi). Yhteiset hetket kirkossa luovat yhteenkuuluvuutta ja korostavat pohjoismaista luterilaista kulttuuriperintöä.

Tärkein syyni kuulua kirkkoon onkin kulttuuriperinnön vaaliminen. Pohjoismainen hyvinvointivaltioajattelu pohjautuu kristinuskon ja erityisesti luterilaisuuden arvopohjaan pitää kaikista tasavertaisesti huolta. Jos tahdomme sen säilyvän, on myös kirkollisen työn merkitystä hyvä tukea kirkkoon kuulumalla. Jokainen toki tekee oman valintansa. 

Kulttuurit ovat kautta aikojen vaikuttaneet toisiinsa, myös uskonnot. Uskontojen välinen yhteistyö on tärkeää, tällä ulottuvuudella kristityt, muslimit ja muut uskonsuuntaukset voivat tehdä paljon hyvää maailman hyväksi. Valitkaamme siis lokakuun seurakuntavaaleissa hyviä päätöksentekijöitä niin oman luterilaisen kirkkomme asioiden hoitajiksi kuin kirkkojen välisen yhteistyön edistäjiksi.

Säde Tahvanainen

 – Osaaja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

0
sadetahvanainen72
Sosialidemokraatit Vantaa
Ehdolla kuntavaaleissa

Vantaalainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja. Pitkän linjan poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana ja perehtynyt erityisesti koulutuspolitiikkaan sekä sote -politiikkaan. Ehdolla kevään 2021 kuntavaaleissa. Valitse osaaja!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu