Hyvä mieli hyvinvoinnin perusta

Suomalaisten onnellisuudesta on uutisoitu vilkkaasti viime aikoina. Pärjäämme erinomaisesti kansainvälisessä vertailussa yhteiskuntana. Palvelumme, työmarkkinamme ja sosiaaliturvamme rakentuvat tasa-arvon periaatteelle. Koulutus on maksutonta. Solidaarisuutta ja toisista huolehtimista arvostetaan yhä. Tömä kaikki saa ihmiset kokemaan itsensä onnellisemmaksi kuin muualla. Niistä on pidettävä kiinni.

Kolikon kääntöpuoli on mielen järkähtämlnen. Meistä iso osa kohtaa elämänsä aikana jonkin kriisin. Masennukseen sairastuu elämänsä aikana joka viides, puolella se uusiutuu. Silloin on tärkeää saada nopeasti apua.

THL on todennut, että ”Mielenterveyshoidon saatavuus ei ole läheskään riittävää häiriöiden yleisyyteen nähden. Mielenterveyshäiriöistä kärsivistä vain viidesosa on riittävässä ja laadultaan hyvässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet on vailla mitään hoitoa. Lisäksi mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja.”

Erityisopettajana kohtaan tuon THL:n kuvaaman todellisuuden lasten ja nuorten keskuudessa. Jonot ovat pitkiä ja terapiaa ei välttämättä saa silloin, kun olisi akuutein hätä. Pahimmillaan nuorisopsykiatrian klinikalta käännytetäön pois todeten ”ei kuulu meille, koulu ja sossu hoitaa”. Syynä todennäköisesti liian suuri asiakasmäärä.

Lasten ja nuorten psykiatriassa ns. piikki auki -periaate olisi kannattava panostus. Pienellä panostuksella perhe -ja psykoterapiaan voi ennaltaehkäistä syveneviä ongelmia ja lastensuojelun sijoituksia, jotka ovat paitsi inhimillisesti epätoivottavia myös taloudellisesti kalliita ratkaisuja. Nuoret kaipaavat nopeaa väliintuloa eli välittämistä, ohjaamista ja keskusteluapua aikuisuuteen kasvamisessa.

Mielen kriisi johtaa nuorilla pitkittyessään häiriökäytökseen, joka varsinkin murrosiässä voi alkaa eskaloitua yleiseksi normivastaisuudeksi, koulupinnaukseksi ja myös rikospolulle. Kun kierre syvenee, halu myöskään alkaa ottaa tukea vähenee. Torjunta on tapa osoittaa oma tahto, reagoida pettymykseen. Olisi siis niin paljon helpompi purkaa pienempi mielipaha ja hoitaa mieli kuntoon varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisy kannattaa.

Vanhusten mielenterveyden ongelmien kasvu on uusi ilmiö. Sen syyt ovat lähisuhdeverkostojen puute, yksinäisyys ja terveyden menettäminen, jolloin fyysisen aktiivisuuden väheneminen saa aikaan mielialan romahtamisen. Arvostus ja yhteisöllisyys ovat iäkkäiden mielen hyvinvoinnille tärkeitä asioita.

Lasten ja ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin perustarpeet ovat periaatteessa aivan samanlaisia. Nopea reagointi ja ihmissuhteen avulla annettava tuki ovat olennaista. Ne tulee saada riittävän pian. Lisäksi me läheiset tai vähemmänkin läheiset voimme arjen pienellä huomiolla tai avulla auttaa valtavasti.

Kun uutta sotea aletaan kasata, tulee palvelujen saannin olla ensisijainen uudistuksen ydin. Pitää palata alkuperäiseen tavoitteeseen, jossa perustason sosiaali -ja terveyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon palvelut integroidaan toisiinsa. Perustason palvelut on saatava kuitenkin lähellä kotia. Ei ole järkeä pompotella asiakasta. Hoitotakuulla on taattava palvelu asiakkaalle ja myös palveluseteli on jonojen purussa käyttökelpoinen väline. Ennaltaehkäisy kannattaa!

Säde Tahvanainen
-osaaja-

0
sadetahvanainen72
Sosialidemokraatit Vantaa
Ehdolla kuntavaaleissa

Vantaalainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja. Pitkän linjan poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana ja perehtynyt erityisesti koulutuspolitiikkaan sekä sote -politiikkaan. Ehdolla kevään 2021 kuntavaaleissa. Valitse osaaja!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu