Eläkkeensaajilta fiksuja vaalitavoitteita

Näin vaalien alla järjestöt asettavat tavoitteista seuraavan vaalikauden varalle. Me eduskuntavaaliehdokkaat saamme valtavan määrän lobbauspostia. Tuleville kansanedustajille asetetaan suuret paineet toimia eturyhmien puolesta ja tehdä valintoja. Yksi etujaan valvova ryhmä ovat luonnollisesti eläkkeensaajat.

Sain Eläkkeensaajien Keskusliitolta postia vastaavissa merkeissä. Päätin arvioida tavoitteet. Alla tavoitteet perusteluineen ja omat kommenttini tavoitteeseen.

1. Laaditaan Suomeen eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma – Ohjelmalla on haettava aidosti vaikuttavia toimia pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamiseksi ja työhön on otettava mukaan eläkkeensaajajärjestöjen edustus.

Kommenttini: Eläkeläisköyhyyden poistamiseen tulisi todella luoda ohjelma, jossa otetaan huomioon takuueläkkeellä ja kansaneläkkeellä olevien lisäksi myös pienellä työeläkkeellä elävät. Hintojen nousu on rokottanut kaikkien pieneläkkeensaajien rahapussia kohtuuttomasti.

2. Eläkeläisten verotus ei saa olla palkansaajien verotusta ankarampaa – Eläkeläisten verotus tulee pikaisesti laskea samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa.

Kommenttini: Palkansaajien verotuksessa otetaan huomioon vähentävänä tekijänä työeläkemaksut. Tästä juontaa juurensa se, että eläkkeensaajien verotasoa pidetään suhtessaa ankarampana. EKL:n kaipaaman muutoksen aikaansaamiseksi tämä asia tulisi selvittää ja neuvotella asiasta myös työmarkkinapöydässä.

3. Asuntopolitiikalla on tuettava kotona asumista

Valtion on edistettävän monipuolisia asumisratkaisuja ikääntyneille. Esitämme selvitettäväksi tukijärjestelmän luomista, joka mahdollistaa ikääntyneiden muuton kauempaa kuntakeskuksiin palvelujen äärelle.

Kommenttini: Kannatettava ajatus, joka tulee selvittää.

4. Kehitetään kotitalousvähennystä iäkkäiden kansalaisten kotona asumisen tueksi– Parannetaan pienituloisten eläkkeensaajien mahdollisuuksia valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita omien tarpeittensa pohjalta. Heille tulee luoda taloudellinen avustus, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä.

Kommenttini: Taloudellinen avustus olisi tasa-arvoa edistävä käytäntö, sillä kaikkein pienituloisimmilla ei ole varaa ostaa itse palveluita.

5. Varmistetaan riittävät sote-palvelut– Tarvitsemme lisää rahaa ja henkilökuntaa vanhusten hoivaan. Ikääntyneille merkityksellisiä ovat oikea-aikaiset, riittävät, laadukkaat ja kohtuuhintaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lähellä.

Kommenttini: Juuri näin. Vanhusten hoiva on palveluidemme haavoittuvin osa -alue. Henkilöstön saamiseksi alalla on koulutusta edelleen lisättävä ja palkkausta parannettava.

6. Arvostetaan omaishoitajien tekemää työtä– Investointi omaishoitoon kannattaa ja se tuottaa merkittäviä säästöjä yhteiskunnallemme. Omaishoitajien työ tulee mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa ja turvata heidän jaksamisensa tarvittavilla palveluilla, riittävillä palkkiolla ja vapailla.

Kommenttini: Mahdollisuudet pitää lakisääteiset vapaat vaikuttaa olevan akuuteimpia ongelmia käytännön omaishoidon työssä. Hyvinvointialueilla on huolehdittava, että sijaishoitopaikka/sijaishoitaja löytyy vapaan ajaksi ja omaishoitaja voi saada vapaat maksimaalisesti hyödykseen. Olen puuttunut asiaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettuna, ryhmämme käsittelee myös asiaa pyynnöstäni.

7. Kohtuullistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden maksutaakkaa yhdistämällä maksukatot– Palvelu-, matka-, ja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen.

Kommenttini: Edesmennyt isäni puhui tästä paljon. Pientä työeläkettä saavana hän sanoi lääke -ja hoitokulujen olevan suurin köyhdyttävä tekijä eläkeiässä. Hän toivoi maksukattojen yhdistämistä. Eläkeköyhyys vähenisi myös, jos pienituloisten eläkkeensaajien pitkäaikaissairauden aiheuttamien pysyvien lääkkeiden vuosittaisesta omavastuuosuudesta luovuttaisiin.

8. lkääntyneiden oikeus kuntoutukseen turvattava– Suomeen tarvitaan kuntoutustakuu, joka takaa pääsyn kuntoutukseen määräajassa ja edistää vaikuttavaa kuntoutusta.

Kommenttini: Kuntoutus varmasti ennaltaehkäisisi vaivojen kroonistumista ja vähentäisi yhteiskunnan kustannuksia.

9. Vanhusasiavaltuutetut hyvinvointialueille– Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi hyvinvointialueen ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden ja palvelujen saatavuuden seuranta, laadun valvonta sekä niistä raportointi.

Kommentti: Kannatettava ehdotus.

10. Tasa-arvoinen kohtelu ja syrjimättömyys on oltava itsestäänselvyys– Enemmistö ikääntyneistämme arvioi, että heitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina ja että yhteiskunnassamme on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Ikävaikutusten arviointi tulee ulottaa kaikkeen ikääntyneitä koskevaan lainsäädäntöön ja yhteiskunnassa tehtävien päätösten valmisteluun.

Kommentti: Ikävaikutusten arviointi on tarpeen.

Pidetään kaikki mukana digikehityksessä – Ikääntyneille tulee turvata digipalveluiden neuvonta, ohjaus ja tuki. Vastuu tästä on oltava julkisella vallalla.

Kommenttini: Olen samaa mieltä. Ikäihmisten digineuvontaa tulee kunnissa ja eri palveluissa parantaa. Eläkkeensaajien omien verkostojen vapaaehtoisia digitutoreita on myös tuettava. Työskentelen itse Työväen Sivistysliitossa, jossa yhtenä kohderyhmänä ovat nimenomaan eläkkeensaajat. Todella vahvasti koulutustarpeissa korostuu nimenomaan digitaaliset taidot ja digiopettajamme antavat palautetta, että tarve vain kasvaa.

Ilmastotoimissa otettava ikääntyneet huomioon – Ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä. Siirtymä on kuitenkin tehtävä ikääntyneen väestön asema huomioiden.

Kommentti: Ilmastoasiat tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Kaikkein heikoimpia ei tule syrjäyttää ilmastoimien vuoksi.

11. Kohti ikä- ja muistiystävällistä asuinyhteisöä– Sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit ja hoidon sekä huollon menetelmät eivät mitenkään pysty vastaamaan muistisairauksien vuoksi kasvavaan palvelutarpeeseen. On löydettävä uusia keinoja ja Ikä- ja muistiystävällinen asuinyhteisö on siihen vastaus.

Kommenttini: SDP:n valtuustoryhmä teki Vantaalla aloitteen muistikylän perustamisesta. Hyvinvointialueilla on otettava asia vakasti. Tähän tarvitaan kyllä myös valtiovallan myötävaikutusta, sillä valtio on liikaa rajoittanut hyvinvointialueiden investointeja. On välttämätönsä saada liikkeelle palveluja uudistavia ja parantavia hankkeita. Suomi on ikä–ja muistiystävällisissä asuinyhteisöissä tällä hetkellä jälkijunassa suhteessa edistyksellisimpiin maihin.