Keskustelu eläkeindeksistä pamahti taas päälle
Eläkkeensaajat saavat ennätyskorkean indeksikorotuksen (6,8%) tammikuussa 2022. Superkorotuksen laukaisi ennätyskorkea inflaatio. Väkeä on valunut ennätystahtia eläkekirjoja hakemaan. Indeksi turvaa myös jo voimassa olevien eläkkeiden ostovoiman säilymisen.
Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Muhonen laukaisi artikkelissaan (HS 11.12.2022) päälle indeksikeskustelun todeten ettei eläkejärjestelemämme kestä tällaisia korotuksia ja niihin on puututtava. Otin Twitterissä (11.12.2022) asiaan kantaa ja moitin kirjoituksen asiantuntemattomaksi. Luonnollisestikin toimittaja kyseli arvosteluni syytä. Sain myös ”viheroikeistolaiseksi” itsensä nimenneen Riku Rantasen kimppuuni.
Arvostelin artikkelin asiantuntemattomaksi, koska samoilla argumenteilla ”eläkejärjestelmämme ei kestä” on tyrmätty kaksi vuosikymmentä eläkejärjestöjen esittämä taitettu indeksi. Taitettu indeksi tarkoittaa, että palkat ja hinnat vaikuttaisivat samalla painolla (50%/50%) indeksin suuruuteen.
Argumentti on ollut, että nykyinen indeksi, jossa hintojen nousu eli inflaatio vaikuttaa 80% ja palkat 20%, on riittävä eläkkeiden ostovoiman ylläpitämiseksi. Fine. Tätä on siis pidetty myös poliittisena realiteettina ja hintapainotteista indeksiä reiluna kriisioloissa. Nyt sellainen on.
On hyvin epäreilu asetelma, että kovapalkkaiset toimittajat ja asiantuntijat kiirehtivät vaatimaan ettei tammikuun indeksikorotusta nyt pitäisikään toteuttaa. Rantanen totesi ”TyEl ei mielestäni ole hyvä väline tähän ongelmaan. Nostetaan takuueläkettä ja leikataan jostain muusta.”
Toimittaja Muhonen taas toteaa keskustelussa ”Minusta olisi loogisinta sitoa indeksikorotukset lähtökohtaisesti vain kuluttajahintoihin. Mutta joko pysyvällä mekanismilla tai yksittäispäätöksillä näin poikkeuksellisen suuret kertakorotukset pitäisi estää, koska järjestelmän rahoituksessa vallitsee yhä epätasapaino”.
Näyttää nyt vahvasti siltä, että hyvin toimeentuleva kansanosa on täysin irtaantunut pienimmällä tulokymmenyksellä elävien todellisuudesta. Heillä ei ole käsitystä millaista sinnittelyä on noin 1000-1500 euron eläkkeellä elävien elämä ja kuinka hintojen nousu on nyt kurittanut. Jos nostaisimme vain takuueläkettä, valtaosa pienistä työeläkkeensaajista jäisi korotusten ulkopuolelle.
Vastasin Muhoselle, että hänen ehdotuksensa ”indeksin nousuprosentin rajoittamisesta” tarkoittaisi isompien eläkkeiden korotuksiin puuttumista progressiolla. Emme kai me voi ajatella, että yli 8 % inflaatiosta ei korvata pieneläkeläiselle kuin murto -osa?
Jos vain takuueläkettä korotettaisiin, niin reilu satatuhatta eläkkeensaajaa saisi reilun korotuksen. Tänä vuonna takuueläke on 855 euroa ja ensi vuonna indeksin (7,8%) jälkeen 922 euroa eli 67 euroa enemmän. Muut jäisivät nuolemaan näppejään.
Suomessa on 1,6 miljoonaa työeläkkeen saajaa. Keskimääräinen työeläke on kuluvana vuonna ollut 1784 euroa. Työeläkeindeksi tulee olemaan takuueläkeindeksiä pienempi, eli jo aiemmin mainitsemani 6,3%, toki ennätyksellisen suuri niin kuin on inflaatiokin ollut.
No niin. Eläkejärjestelmässä on jatkuvasti huolehdittava sen kantokyvystä ja reiluudesta sukupolvien välisessä tulonjaossa. On myös huolehdittava, että eläkkeelle jäänyt voi elää ihmisarvoista elämää ja tulla toimeen eläkkeellä ollessaan ilman lopun elämää kestävää jokapäiväistä sinnittelyä nälän sekä kurjuuden kanssa.
Tästä on haluttu huolehtia indeksijärjestelmän avulla. Reilua on siis pitää lupaus ja kompensoida kriisiaikana kriisin aikaansaama tulonmenetys. Koko järjestelmään tehtävät muutokset on tehtävä rauhassa harkiten ja oikeudenmukaisesti, ei kriisiajan hätäreagointina.
Yhden vuoden indeksikorotus ei heilauta eläkejärjestelmän kestävyyttä. Oletuksena voidaan pitää sitä, että tulevina vuosina palkankorotukset ja sen myötä maksettavat eläkemaksut kurovat umpeen tämänhetkisen inflaation.
Sitä paitsi taitettu indeksi eläkkeissä on vuosikaudet vaikuttanut toiseen suuntaan, eli palkkojen korotukset ovat olleet eläkkeiden korotuksia suuremmat aina – tätä vuotta lukuunottamatta.
Eivätkä eläkkeet nytkään kohoa edes inflaation verran, vaan eläkkeiden ostovoima alenee. Inflaatio on ollut korkeampi kuin tuo 6,8% .
Eläkkeiden korotuksen myötä kyllä valtion verotulot kasvavat, mikä on hyvä asia valtiontalouden tasapainottamisen kannalta. Työeläkkeitähän ei makseta budjettivaroista ja verotulot kasvavat niin ansiotuloverotuksen kautta kuin myös sen ALV:n kautta, jota eläkeläiset ostoksillaan maksavat. Eläkkeiden korottaminen on siis bisnestä valtiolle.
Ilmoita asiaton viesti
Olen Juha Kuikan kanssa samoilla linjoilla tässä asiassa. Jotenkin itsestäni tuntuu siltä, että Säde Tahvanaisen kaltaisilla poliitikoilla voi olla halu käyttää työeläkerahastoja myös muihin tarkoituksiin kuin työeläkkeiden maksuun, vaikka voin olla tässä spekulaatiossani väärässä. Sori siis epäilystäni, mutta teot ratkaisevat politiikassa silti, eikä demarit ole hallituskaudellaan muistanut ollenkaan pieniä työeläkkeensaajia. Itse en usko edes Tahvanaisen kirjoituksenkaan perusteella, että tel-järjestelmään on tulossa muutoksia, vaikka Tahvanainen sitä haluaakin etenkin pienten työeläkkeiden korotuksina. Pitää muistaa sekin vielä pienissä eläkkeissä, että kansaneläkeindeksi on viime vuosina pysynyt jopa nollassa, jolloin kansaneläke ei ole noussut ollenkaan. Takuueläkkeen tarkistuksessa Marinin hallitus on puolestaan onnistunut hyvin, eikä takuueläkkeestä mene edes veroa toisin kuin pienistäkin yli 1000 euron työeläkkeistä.
https://www.kela.fi/kansanelakeindeksi
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Tahvanaisen kirjoitus on pitkälti asiaa, eritoten tuo viimeinen toteamus:
”Reilua on siis pitää lupaus ja kompensoida kriisiaikana kriisin aikaansaama tulonmenetys. Koko järjestelmään tehtävät muutokset on tehtävä rauhassa harkiten ja oikeudenmukaisesti, ei kriisiajan hätäreagointina.”
Sen sijaan Muhosen kirjoitus Hesarissa on juuri sellaista soopaa, jota tässä blogissa kritisoidaankin.
Ilmoita asiaton viesti
Demareilla olisi aikaa ollut korjata tai laittaa alulle tel-järjestelmän muokkaus, mutta näin ei käynyt hallitusvastuussa ja siksi oma luottamukseni demareiden eläkepolitiikan on koetuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavoin haluaisit sitä muokata? En ole havainnut muuta painetta muokkaamiseen kuin eläkeläisten itsensä kritisointi taitetusta indeksistä. Jos sitä puolestaan vertaa tuohon Muhosen esitykseen, että vain hintaindeksin mukaan nostettaisiin eläkkeitä vuosittain, niin eläkeläisten kannalta tämä aiheuttaisi ajan mittaan todennäköisesti paljon enemmän ”menetystä”.
Tosin tuo Muhosen ehdotus on ristiriitainen hänen tämänhetkisen kiukuttelunsa kanssa siitä, että eläkeläiset saavat lähellä inflaatiota olevan korotuksen. Mahtaneeko hän edes itse tietää mistä kiukuttelee?
Ilmoita asiaton viesti
Olen pienten alle 1750 euron työeläkkeiden portaittaisen tasokorottamisen kannalla, jolloin maksimikorotus voisi olla tonnin ja sen alle olevalla työeläkkeellä 100 euroa kuukaudessa. Toisin sanoen 1250 euron eläkkeelle antaisin vielä 66 euron korotuksen, 1500 euron eläkkeelle 33 euron ja 1749 euron eläkkeelle 1 euron tasokorotuksen. Epäilen, että tällaisia korotuksia ei haluta kuitenkaan toteuttaa poliitikkojen toimesta.
Suurempia kuin yli 1750 euron eläketuloja saavat saisivat tyytyä indeksikorotuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Helpompi tapa olis verotus ,mutta se ei demareille käy muutakuin ylöspäin.
Ilmoita asiaton viesti
”Toimittaja Muhonen taas toteaa keskustelussa ”Minusta olisi loogisinta sitoa indeksikorotukset lähtökohtaisesti vain kuluttajahintoihin. Mutta joko pysyvällä mekanismilla tai yksittäispäätöksillä näin poikkeuksellisen suuret kertakorotukset pitäisi estää, koska järjestelmän rahoituksessa vallitsee yhä epätasapaino”.”
Muhonen täten toivoo, että siirrytään ihan mielivaltaisiin indeksikorotuksiin. Olisi hyvä tietää, että mihin epätasapainoon hän viittaa, kun kuitenkin eläkkeet on maksettu ja rahat niihin ovat riittäneet. Oletan hänen tarkoittavan sitä, että pitkällä tähtäimellä oletetaan tarvittavan vielä isompi maksu eläkkeiden rahoittamiseen. Onhan se ongelma, mutta onhan sekin ongelma, että keskimääräisellä eläkkeellä ei tulla toimeen? Minusta työeläkkeitä varsinkin olisi jollakin kaavalla pystyttävä ansaitsemaan vielä enemmän, jotta niillä oikeasti tulisi toimeen.
Muhonen haluaa indeksin, joka ei huomioi ollenkaan palkkakehitystä. Palkkakehitys kuitenkin indikoi elintasoa, joten eläkeläisten elintasoko pitää kiinnittää täysin eläkkeen alkamishetken tasoon.? Sen jälkeen eläkkeitä korotetaan ehkä elinkustannusindeksillä, jos korotetaan, joten seuraus on, että ostovoima joko säilyy tai se heikkenee. Eläkeläisestä tehdään paaria-luokka. Ehkä Muhosenkin ajatukset muuttuvat, kun eläkeikä lähestyy.
Nyt lähtökohtaisesti palkat kasvavat inflaatiota enemmän, jolloin epätasapainon pitäisi parantua ihan luontaisesti. Tuostahan seuraa, että palkkasumma kasvaa suhteessa maksettaviin eläkkeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
En oikein tiedä kuka tuo Muhonen on, mutta ei tunnu taloudesta kyllä mitään ymmärtävän. Jos hän on sitä mieltä, että korkean inflaation aikana ei ole syytä antaa siitä kompensaatiota, niin hän ei ymmärrä mitä inflaatio tarkoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Muhonen muistaakseni joskus teki jonkin eläkelaskelman jonkun toisen tyypin kanssa siitä, että kuinka nykynuoriso on kärsinyt vääryyttä eläkejärjestelmässä. Ideana oli, että aikaisemmat sukupolvet ovat maksaneet niin pientä maksua ja saaneet silti isoa eläkettä, että ovat liiallisesti hyötyneet siitä. Näin onkin, mutta pitää muistaa, että kun järjestelmä lähti käyntiin, niin pitkään saajia oli vähän ja eläkkeet niin pieniä, että niitä jopa nostettiin useaan kertaan, jotta niistä oli edes jotain hyötyä saajilleen. Sekin on muistettava, että tuolloin ei muu sosiaaliturva ollut lähellekään sitä tasoa, jota se on nyt. Itsekin muistan sukulaisten elämisen ”nurkissa”, kun yhteiskunta ei mahdollistanut muuta jne.
Lisäys: https://www.adlibris.com/fi/e-kirja/elaketurma-9789517686044
Tuossa se kirja.
Ilmoita asiaton viesti
Aloin ihan muistin virkistämiseksi lukea ko. kirjaa. Siinä oli seuraava kohta:
”Kuten ensimmäisessä luvussa kerroimme, maksussa olevat työeläkkeet on 1960-luvulta lähtien katsottu Suomessa perustuslaissa tarkoitetuksi omaisuudeksi, johon ei saa kajota. Tämä tulkinta on tehty siitäkin huolimatta, että eläkeläiset eivät ole kokonaan maksaneet tai säästäneet eläkkeitään vaan ovat jättäneet laskun seuraaville sukupolville.”
Heillä näyttää olevan halua leikata ansaittuja työeläkkeitä takautuvasti. Ehkä noille ”pojille” pitää kertoa, että noita työeläkkeitä ansaitaan, kuten vaikkapa kesälomaa osana palkasta. Nuo ansaitut kesälomat saa käyttää tiettynä aikana ja samoin on tilannne työeläkkeen osalta. Ei niitä tarvitse itse maksaa tai säästää, sillä nuo edut syntyvät työskentelyn seurauksena. Aikoinaan kaikki työeläkekulut lupasi työnantaja hoitaa osana työtulosta.
Elinaikakerroin on otettu takautuvasti käyttöön siten, että se todellisuudessa on leikannut ansaittua omaisuutta, jota pidän häpeänä. Poliitikot tulkitsevat perustuslakia, joten mitä muuta voi odottaa?
Ilmoita asiaton viesti
Yxi kehityskulku, jota laskelmissa ei juuri huomioida, on keskimääräisen eliniän odotettavissa oleva lasku. trendi on selvä useissa länsimaissa, ja jos uskollisesti noudatamme libertaarista yövartijayhteiskuntaan johtavaa politiikkaa, vanhuksia alkaa tääläkin kuolla kuin kärpäsiä. Tämä taas on helpotus eläkerahastoille.
Muuten olen sitä mieltä, että jossain vaiheessa nykyinen yhteiskuntasopimus menee muutenkin uusiksi, ja joudumme peruuttamaan takavuosien sosiaalipolitiikkaan, joko 1950 -luvulle tai 1880 -luvulle, riippuu ihan siitä, miten syvä tuleva romahdus on. Ja sitten ei eläkkeitä eikä eläkerahastoja enää ole. Rahastoto ovat monimutkaisen ja haavoittuvan yhteiskunnan ehkä haurain ansarikukkanen, joka menee ensi rytinässä muun omistusoikeuden suojan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti