Lisää Kikyä työssäkäyville?
Sipilän hallituksen aikana istuin eräänä lauantai-iltana loppuunajetun väsyneenä katsomassa videota. Takana virkaehtosopimuksen mukainen veso-koulutuspäivä. Nyt tuijotimme muiden opettajien kanssa filmiä suunnatonta tuohtumusta tuntien. Lauantai -illan saunan sijaan suoritimme KIKY -tunteja!
Sipilän hallituksen Kokoomus -Keskusta -Kristilliset -Perussuomalaiset/Siniset koalitiolla maassamme oli päätetty ”vahvistaa maamme kilpailukykyä”. Työtä tekeville se tarkoitti 24 tunnin lisätyöaikaa vuodessa ja lomarahaleikkauksia.
Julkisella sektorilla KIKY toteutettiin eri tavoin. Esimerkiksi sairaanhoitajille tuli 6 minuuttia per päivä lisää työaikaa. Se laittoi vuorosuunnittelun sekaisin ja toi monia toiminnallisia ongelmia. Julkisen sektorin verotulot myös vähenivät, vaikutus palkanmksukykyyn oli siis negatiivinen.
Me opettajat saimme ”keitoksena” kuka mitäkin ”lisätuntia”. Kilpailukykyä tunnit eivät lisänneet lainkaan, päinvastoin moni varmasti sairastui ylipitkän työviikon päälle.
KIKY myös leikkasi valtion ja kuntien noin 500 000 työntekijän lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Silmälasit jäivät hankkimatta eräältäkin pienituloiselta rouvalta, joka tuli minulle aiheesta valittamaan.
KIKY kohdentui paljansaajaryhmiin epäoikeudenmukaisesti. Ylemmissä asemissa olevia yksityisen sektorin henkilöitä se ei juurikaan koskettanut. Koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa 70 prosentilla palkansaajista KIKY lisäsi työtä. Yksityisellä sektorilla KIKYili vain noin 40 prosenttiin palkansaajista, yleensä suorittavaa työtä tekevät.
Lisäksi KIKY -sopimuksella siirrettiin palkansaajia koskevia maksuja yli 2% maksettavaksi työntekijöille. Iso lovi palkansaajien pussiin.
Ylen uusimman gallupin tulos antaa viitteitä, että vanha Sipilän hallituspohja voisi saada vaaleissa mandaatin. Jos näin käy, kysyn nyt: Onko edessämme palkansaajille KIKY -kakkonen?
Kikyllä oli selvästikin positiivista vaikutusta talouden kehitykseen Sipilän hallituksen aikana. Silloin ensimmäisen kerran nähtiin selkeämpää parannusta finanssikriisin jälkeen niin työllisyysasteessa kuin BKT:ssakin.
Taitavat olla asiat liian hvyin, jos ei muuta marisemista ole kuin se, että joutuu muutaman tunnin vuodessa tekemään enemmän työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Kikyssä ketutti ainoastaan se kun lomarahasta kupattiin puolet.
Muut Sipilän aikaan sijoittuvat kuristukset kyllä.
Esim. Lääkkeiden ”omavastuu”, diabeteslääkkeiden korvattavuuden alennus (käyttämäni lääkkeen hinta 9,90€-110€).
Työajan pidennyksellä en usko olleen juuri mitään vaikutusta valtiontalouteen. Se 15min./päivä meni ns. Käsienpesuajaksi ainakin teollisuudessa.
Omaan elämääni sillä ei ollut mitään merkitystä. Olen yleensä työpaikalla 15-20min ennen työajan alkamista kun saa rauhassa lukeä aviisin ja juoda kahvit. Kotiinkaan ei niin palava kiire ole, kun vähän kiireettömämmin välttyy ruuhkista.
Merkittävämpää oli ruokatunnin muuttaminen ns.omaksi ajaksi. Se pidensi työaikaa edelleen puolella tunnilla.
Sitä en muista tuliko se Sipilän aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Ruokatunti on muuttunut omaksi ajaksi jo kauan aikaa sitten. En edes tiedä milloin, mutta Sipilän hallituksen aikana sellaisesta ei puhuttu.
Kuten kuvailet tuon kikyn vaikutusta päivittäiseen työaikaan, niin itsekin ihmettelen miten jotkut minuutit kenellekään voisivat niin arvokkaita olla.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni ruokatunti on aina ollut omaa, palkatonta aikaa. Ainakaan en ole koskaan, lähes 60 vuoden työurani aikana ollut työpaikassa jossa ruokatunti olisi palkallista työaikaa.
Joissain prosessiteollisuuden ja joidenkin erikoisalojen työpaikoissa näin on voinut tai on.
Ilmoita asiaton viesti
Bligistille.
Nyt on vain niin että kaiken maksaa aina, siis aina, työtätekevä. Ei ole olemassakaan muuta maksajaa.
Varallisuus muodostuu työnteosta ei muusta.
Jos väestö, lue myös työväestö, elää vuodesta toiseen yli varojensa niin lopulta se joutuu maksamaan omasta toiminnastaan.
Nyt ehkä vähitellen opitaan ensin että velka täytyy maksaa aina takaisin. Tavalla tai toisella. Sitten opitaan että kuormasta ei pidä eikä saa syödä.
Joskus ennenaikaan, nälkävuosina, kunnilla oli kyllä viljaa varastoissaan mutta sitä ei annettu kansalaisille. Saivat kuolla nälkään jos eivät pystyneet hankkimaan riittävästi ravintoa itselleen.
Ja nuo varastot olivat siemenviljavarastot. Niitä vartioitiin jopa asein.
Kuinka olisikaan käynyt jos siemenvilja olisi syöty? Mitä olisi tehty kun seuraavana keväänä olisi pitänyt kylvää?
Ja seuraus? Entistä suurempi nälänhätä.
Alamme olla ymmärtämättömien ansiosta juuri tuossa tilanteessa, siemenviljat on syöty eikä mistään kohta saada tilalle.
Ilmoita asiaton viesti
Kilpailukykyisestä firmasta on suuri hyöty sekä omistajille että firman työläisille, etenkin jälkimmäisille.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmeessä Marinin hallitus ei siirtänyt kiky-maksua kokonaan työnanatajien maksettavaksi ja pois duunareilta? Siksikö, että sen merkitys per tilipussi on kuitenkin niin vähäinen?
Ilmoita asiaton viesti