Motivaatio oppia on monilla kateissa

Oppimistulosten lasku on kaikkien huulilla. Vuosituhannen vaihteen Pisa -marathon on takana ja nyt on jälkikrapula. Kaikki meistä tietävät mielestään täsmällisen syyn laskuun. Suosituin syy on tietenkin rahan puute. – liian helppo syntipukki.

Syyt ovat yhteiskunnallisissa ilmiöissä yleensä monimutkaisemmat. Tarvitsemme tutkimusta aiheesta ja erityisesti tutkimuksen, jossa myös koululaisilta itseltään kysytään asiasta. Hyvin monelta koululaiselta on nimittäin motivaatio oppia kateissa.

Mikä on tämän päivän ihanneammatti? Kampaaja? Kuorma -auton kuljettaja? Toimitusjohtaja? -Väärin.

Se on some -vaikuttaja, blogisti tai muutoin internetin valtavirrassa rahansa mukavasti ansaitseva elämäntapayrittäjä. Toisille ”ihanneammatti” on elää rikkaan miehen vaimona tai tehdä vain business’ ta välittämällä halpatavaraa Kiinasta tilaajille.

Tällaisia kommentteja kuulin peruskoulun erityisopettajana erityisesti niiden nuorten suusta, joiden motivaatio on muutoinkin kadoksissa opiskella. Haaveet ovat joko helpon elämän avaavissa unelmissa tai laissez faire -asenteessa ”ei kiinnosta, elämä on jo eletty”.

Miksi lukea kirjoja, opiskella historiaa, tahkota matemaattisia kaavoja tai muuta ”tylsää peruskoulukamaa”? Digitaalinen todellisuus hetki hetkeltä on myös oppitunneilla paljon tärkeämpää. Pitää näyttää hyvältä kavereiden some -feedeissä tai snap chat, Tik Tok -kanavalla..tai mikä nyt juuri tällä hetkellä onkaan se kuuma kanava? Mitään ei voi missata.

Nuoria ei käy tuomitseminen. Ovathan alisuoriutuvien ja kroonisesta koulumotivaatiosta kärsivien oppilaiden kodit usein niitä yhteiskunnan sinnittelijöitä. Äidit ja isät perusduunareita tai työttömyydessä rämpiviä huoltajia, joiden taloudellinen asema on myös muita heikompi. Miksi siis jälkikasvu haaveilisi samanlaisesta elämästä? Some -maailma antaa ikkunan toiseen todellisuuteen ja lohdun vaihtoehdosta, helpommasta työstä ja paremmasta taloudellisesta asemasta.

Oppimistulosten laskussa on kyse todennäköisesti osittain kulttuurisesta muutoksesta sekä sukupolvisen köyhyyden ja huono -osaisuuden periytyvyydestä maassamme. Näihin kysymyksiin meidän on vaikutettava, annettava lapsille ja nuorille tulevaisuuden uskoa.

Siihen liittyy mm. säädyllinen palkka, jolla tulee toimeen. Ei halpatyöyhteiskunnan syntymiselle ja luokkayhteiskunnan kehitykselle. Työelämän ja aikuisten elämän tulee toimia hyvänä mallina, ei 40 vuoden vankeustuomiona. Duunarinkin elämän tulee olla iloista ja turvallista.