Opetukseen tarvitaan selkeät seurantaindikaattorit

Asiantuntijat kävivät torstaina 23.3.2023 erittäin mielenkiintoisen keskustelun Yle A Talk -ohjelmassa. Vihdoinkin päästään keskustelemaan tutkimustulosten perusteista ja koulutuksen seurantaindikaattoreista.

Minä kiinnitin huomiota pitkittäisseurannan indikaattoreiden puutteeseen jo 2000- luvun alussa, toiminhan 12 vuotta sivistysvaliokunnan jäsenenä. Pyysin useammankin tekijän kehityksestä tietoja. Selvisi ettei sellaisia ollut.

Maastamme ei löytynyt täsmällistä tietoa esimerkiksi oppilasryhmien koosta saati seurantatietoa ryhmäkoon kehityksestä. Ilmiöiden kehittymisestä koulutuksen alueella oli vaikea saada myöskään tietoa. Tutkimuksia tehtiin yleensä arviointiviranomaisten kullekin hallituskaudelle laatiman vaihtuvan ohjelman mukaan. Kritisoin voimakkaasti valittua politiikkaa, mutta PISA -huumassa tuolloin huutoni kaikui kuuroille korville.

Nyt näyttäisi olevan tuuli kääntymässä. On ryhdytty seuraamaan tiettyjä indikaattoreita aiempaa paremmin, kovin systemaattiselta se ei kuitenkaan opetuksen ammattilaisen tai päätöksentekijän näkökulmasta vieläkään vaikuta.

Koulutuksen arviointikeskus toteaa: ”Perusopetuksen oppimistuloksien pitkittäisarvioinnin ensimmäinen vaihe toteutetaan vuosina 2016–2020. Arvioinnin tavoitteena on saada tietoa oppilaiden osaamistasosta erityisesti äidinkieleen ja kirjallisuuteen (suomi, ruotsi ja suomi toisena kielenä) ja matematiikkaan liittyvissä taidoissa ja niiden kehityksestä perusopetuksen aikana Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti.”

Koulutuksesta tulee tehdä monipuolisesti ajankohtaista tutkimusta. Koulutuksen arviointikeskuksen ja Tilastokeskuksen tulisi kuitenkin luoda kansallinen indikaattoripankki kehityksen seurantaan.

Tietopohjainen koulutuksen kehittäminen ja päätöksenteko edellyttää täsmällistä seurantatietoa. Muutoin käy niin kuin tutkijat A -talkissa totesivat; kukin poimii yksittäisistä tutkimuksista itselleen sopivat tulokset ja käyttää niitä argumentoinnin pohjana.

Päätöksiä ei voi tehdä mutu -tuntumalta tai pikaratkaisuilla.

Säde Tahvanainen

ps. Asiantuntijat totesivat yhdeksi keskeiseksi syyksi heikentyneisiin oppimistuloksiin ”maaseudun pojat”. Havaitsin myös Itä -ja Pohjois -Suomen poikien heikot tulokset 2000 -luvun alun Pisa -mittauksissa. Kysyin virkamiehiltä mitä asialle aiotaan tehdä -jäin ilman vastausta. Asia sivuutettiin. Haluttiin vain hehkuttaa Pisa -rankinglistan ykkössijaa ja myydä koulutusta ulkomaille. Nyt 20 vuotta myöhemmin asiasta keskustellaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.