Prosentti leikkauksia ja prosentti veronkorotusta
Eduskuntavaalien jälkeen uutta hallitusohjelmaa rakennettaessa puolueiden edessä on kova mutapaini säästöistä. Mihin niitä kohdennetaan, kuka voittaa ja kuka häviää?
Sosiaaliturvan kimpussa on oltu kiivaimmin viimeisimmissä väittelyissä. Eduskunnan oikea laita jatkanee samalla hyökkäyskentällä vaaleihin saakka vaatien samalla veroalea omille edunsaajilleen.
Vasen laita hyökkää pääoman saajien ja yritystukien kimppuun. Heikompiosaisia puolustetaan.
Menoja halutaan lisätä soteen ja koulutukseen vaalien alla, todellinen sopeutustaso paljastuu kuitenkin vaalien jälkeen.
Uuden hallituksen ja eduskunnan on löydettävä kauhun tasapaino. Koska se on vaikeaa, esitän, että valtion 80, 5 miljardin euron budjettiin tehdään 1 prosentin leikkaus kaikkiin menokohtiin (veteraanien tuet ja eläkkeet pois lukien). Näin saadaan matemaattisesti laskien yli 800 miljoonan euron säästö.
Jos 64,5 miljardin euron verotuloihin tehdään vastaavasti 1 prosentin nosto, valtio saa lisätuloa 645 miljoonaa euroa vuodessa. Leikkaukset ja lisätulot huomioiden taloutta on sopeutettu reilu 1,4 miljardia euroa vuodessa ja 5,6 miljardia vaalikaudessa.
Ehdotukseni on toki teoreettinen ja kuitenkin mitä todennäköisimmin ammutaan alas, sillä juustohöylän sijaan porvariblokki ajaa ”kipeää tekeviä” sosiaaliturvaan kohdennettavia säästöjä. Sen mielestä näin ”kannustetaan” aktiiviseksi. Onhan kokoomus jo esittänyt 500 miljoonan leikkauksia sosiaaliturvaan.
Vasemmistosta tulevat pääomiin kohdentuvat verot ja yritystukien leikkaukset ovat myös pommin varma kohde. Niissä voitaisiinkin noudattaa valtionvarainministeriön 2017 tekemän selvityksen suositusten pohjalta. Yritystukien kokonaismäärä on noin 4 miljardia. Jos tukiin tehtäisiin yhtä lailla ”kannustava”, vaikkapa 10% leikkaus, saataisiin kasaan 400 miljoonan euron suuruinen säästö. Lisäksi pääomien verotuksen kiristämisellä saataisiin kohtuullinen potti lisätuloa.
Eduskunnalla on vaikeita päätöksiä edessään. Toivottavasti vaalien jälkeen oikeudenmukaisuus voittaa. Säästöjä ei tule kohdentaa siten, että syöstään ihmisiä ahdinkoon ja kurjuuteen. On oikein sälyttää taakkaa niille, jotka taakkaa paremmin pystyvät kantamaan. Siksi edessä on arvovalintoja ja voi kysyä eikö olisi oikeudenmukaisinta, että kaikki kantavat sitä taakkaa yhdessä
Voisitko osoittaa budjettikirjasta 4 mrd. yritystukia?
Jos puhutaan 4 mrd. yritystukipotista, siihen on sisällytty mm. elintarvikkeiden muita alempi arvonlisävero, mikä ei ole yritystuki vaan toimi, jolla saadaan alennettua ruokakassin hintaa.
Silti todellisten yritystukienkin määrä (1,4 mrd.) on paisunut liian suureksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuohon pottiin kuulu alemmat ALV -kannat. Muita verotukia kylläkin.
Löydät VM:n raportin, johon pohjaan ehdotukseni, täältä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79863/TEMrap_22_2017_verkkojulkaisu.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa:
”Välillisen verotuksen verotuista selvityksen ulkopuolelle on jätetty alennetut arvonlisäverokannat, sillä arvonlisävero on yleinen kulutusvero ja alennetuista arvonlisäverokannoista syntyvä tuki on tarkoitettu loppukuluttajien kannettavaksi.”
Joka tapauksessa suurin osa (2,9 mrd.) tuosta potista on verotukia. Näin ollen teknisesti muutokset niihin eivät ole leikkauksia vaan veronkorotuksia.
Kannattaisi siis puhua ja leikata suorista yritystuista.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen tuosta linkittämästäsi selvityksestä:
1) Teollisuuden, kasvihuoneiden ja konesalien alempi sähköverokanta (591 milj.)
– Veron nostaminen ajaisi teollisuutta Suomesta
2) Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistamiseen sisältyvä verotuki (564 milj.)
– Hitaampi poistotahti alentaisi investointien houkuttelevuutta
3) Dieselpolttoaineen alennettu verokanta (461 milj.)
– Dieselin hinnan nosto veroa korottamalla nostaisi elinkustannuksia suoraan ja kuljetuskustannusten kautta sekä nostaisi inflaatiota
4) Kevyen polttoöljyn alennettu verokanta (451 milj.)
– Verokannan nosto iskisi erityisesti maatalouteen
Puuttuminen mihin tahansa näistä ei olisi valtion menojen leikkauksia vaan verojen korotuksia ja kaikki heikentäisivät Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Eli keskitytään nyt vaan niihin ihan oikeisiin yritystukiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kokonaisuus on hyvä arvioida ja kaikkialta hiukan nipistää, mutta suorat tuet on erityisesti skannattava läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisen muutoksen pitäisi tukea investointeja ja kasvua. Veronkorotukset noissa neljässä mainitsemassani kohteessa alentaisivat kasvua ja heikentäisivät suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin osa terveistä yrityksistä on vittuuntunut kaikkiin yritystukiin. Ne tekohengittävät kannattamatonta toimintaa ja syövät terveiltä yrityksiltä juurikin ne toimintaedellytykset.
Esimerkiksi, Kiina ja Kosova ovat kieltäneet Bitcoinien louhinnan, eikä Islannissa toimiteta sähköä enää siihen tarkoitukseen. Konesalit eivät työllistä ketään, mutta syövät energiaa rajattomasti. Suomi tukee kuitenkin sitä toimintaa alemmalla sähköverolla, minkä muut yritykset joutuvat maksamaan korkeampana sähkön hintana.
Ilmoita asiaton viesti
Prosentin juustohöylä ja vastaavasti lisäys sisältää olettamuksen, että kaikki budjetin menoerät ovat nyt ”oikeita” ja leikkaukset pitää siksi tehdä samalla prosentilla.
Paljon parempaa finanssipolitiikkaa on tutkia mitkä niistä eristä ovat tärkeämpiä ja mitkä vähemmän tärkeitä, mistä voidaan leikata enemmän ja mistä vähemmän. Tällä tavoin saadaan aikaiseksi todennäköisesti sekä suurempia säästöjä että oikaisua valtiontalouteen ylipäätään. Esimerkiksi kokoomushan on korostanut mm. yritystukien kohdalla tarkempaa syyniä. Se ei liene vieras ajatus vasemmistollekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin! Tuon takia tämä ehdotus on syytä ampua alas (kuten kirjoittaja vähän ounastelikin) välittömästi. Valtion nykyiset menot eivä ole kaikki yhtä tärkeitä! Menot pitäisi laittaa kylmästi tärkeysjärjestykseen, ja aloittaa säästäminen listan alapäästä edeten niin pitkälle kuin tarpeellista. Voihan se tuntua kurjalta sanoa taiteilijalle, että sinä et nyt saa apurahaa tänä vuonna, koska meidän on hoidettava ohitusleikkausta tarvitseva potilas, mutta ei sen pitäisi ylitsepääsemättömän vaikeaa olla edes sosiaalidemokraatille.
Ilmoita asiaton viesti
Ei riitä alkuunkaan nykyisen demarien vasemmistohallituksen järjestämien menolisäystekään kattamiseksi v. 2023.
Kuinka kaukana ehdokas voikaan olla todellisuudesta.
Yritystukien leikkaaminen on tätä iän ikuista demarijargonia ilman mitään jauhoja pussissa.
Millähän turhilla vaalilupauksilla demarit ovat liikkeellä kevätvaaleissa ? Viimeksi luvattiin vappusataset l. sadan euron ostovoimalisä köyhimmille, joka
vaalikauden aikana täysin toteuttamatta huolimatta valtavasta menojen lisäyksistä muualle.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Lauri Kiiski.
Olen ollut ihan oikea kansanedustaja ja säästämässä miljarditolkulla 1995-2007. Tiedän mistä puhun enkä jauha vain ”demarijargonia”. Vastapuheena voin sanoa, että kokoomuksen lista on kerran jo toteutettu ja huonoksi todettu. Köyhyys räjähti käsiin ja sen seurauksia on kalliisti maksettu. On siis löydettävä oikeudenmukaisempi lista.
Kokonaistalous on saatava tasapainoon ja avaukseni oli tarkoituksella vaihtoehtoja pohtiva. Tuollaisella juustohöylämallilla saataisiin pohjat. Sen lisäksi tietenkin muitakin toimia.
Ilmoita asiaton viesti
”On siis löydettävä oikeudenmukaisempi lista.”
– Sitä listaa ei taida sossujen pesästä löytää.
Ilmoita asiaton viesti
Ex- edustajalle vain tässä toteaisin, että omasta väitteestään huolimatta v. 1995 – 2007 julkiset menot kasvoivat varsin nopeasti ja paljon. Eli mistä leikattiin ? Leikattiin ehkä jostakin ja siirrettiin summa entistäkin suurempana muihin momentteihin ?
Hurlumhei vastuuton tuhlailu on ollut varsin näkyvää v. 2007 jälkeen lukuunottamatta Sipilän hallitusta.
Ensi vuoden vaalienjälkeiset alijäämät hyppäävät silmille aivan itsensä demaripolitiikan seurauksena roimasti yli 10 miljardin euron suuruisina. Mitä itse asiassa tapahtui ns. Rinteen v. 2019 omituisille 10 miljardin euron hatusta vedetyille ” tulevaisuusinvestoinneille” ?
Kunhan viitsin, niin käyn kopsaamassa EKP: n tilastoista numerot tähän liitteksi, jotka osoittavat väitteesi puhtaaksi hölynpölyksi demarikreikkatalousvastuun lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tulojen verotus ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti. Kaikki tulot pitää laskea yhteen ja niistä sitten maksetaan verot. Jokaisen pitää omalta osaltaan maksaa osuutensa yhteiskunnan ylöspitoon.
Yhteiskunnalla on omat turvaverkot nille jotka todistettavasti eivät pysty elantoaan hankkimaan.
Kansalaisella pitää olla omavastuu elämästään ja toimeentulostaan. Suomen talous (=veronmaksajat) ei kestä sellaista ”seinästätuleerahaa-rälssiä”.
Poliitikot ovat vellihousuja koska eivät pysty, EIVÄTKÄ HALUA, laittaa valtion menoja tärkeysjärjestykseen. Sulle-mulle-pelissä ujuttavat budjettiin eri puoluekuppikuntien toisilleen lupaamia lahjuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä asiaa Säde Tahvanaiselta, jonka ja myös monien muidenkin demareiden ansiosta on selvästi vain yksi oikea ihmisten puolue SDP!
Ilmoita asiaton viesti
Tuota tehtiin Kataisen hallituskauden aikana, ei toiminut dilloin eikä tulisi toimimaan nyttenkään.
Meillä on jo korkea veroaste, nyt tarvitaan rakenteellisia tomia kuten ansiosidonnaisten etuuksien poistoa, toki niin että perusturvaa samalla jonkun verran nostetaan.
Kolutuksen maksullisuudella peruskoulun jälkeen, vaikka valtion myöntämällä lainalla sekä eläkekattoa 3000 euroon.
Samalla yleistä kustannustasoa tulee alentaa verotusta kautta linja alentamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kansantalous ei ole Elon laskuoppia, koska vakioita on hyvin vähän. Lähes kaikki vaikuttaa kaikkeen. Veronalennukset sopivasti toteutettuina saattavat kasvattaa BKT:ta niin paljon, että verokertymä kasvaa veronalennusten tuloksena.
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä yli 100 miljardin euron lisävelkaantuminen, jolla ei ole saatu aikaan mitään pienintäkään reaalista talouskasvua ainoana maana koko maailman historiassa – saati sitten EU: ssa ?
Ilmoita asiaton viesti
Ei se nyt ihan noin ole. Tuo satamiljardia on kasvanut niistä hyvin kaukaisista ajoista vuosikymmeniä sitten, kun Suomen valtion velka oli alhainen. Siinä on lukuisia hallituksia tullut ja mennyt ja ja kansantalous sekä maailman talous on monella tavalla mullistunut.
Talouskasvua on ollut huikeasti. Jos katsotaan viime vuosia, kun velkaantuminen on kasvanut rajuimnin muutaman kymmentä miljardia, niin ottaen huomioon koronakriisin ja nykyisen Ukrainan sodan mukanaan tuomat Venäjä-pakotteet Suomi on pärjännyt hyvin omassa taloudessaan. Työllisyysaste on ennätyskorkea.
Muihin maihin verrattuna voidaan todeta, että Suomi on nyt lähestymässä velkaantumisessaan EU:n keskikastia. Aiemmin olemme olleet siellä vähän velkaantumisen ryhmässä. Siksi on tärkeätä nyt viimeistään ryhtyä toimiin, että velkaantuminen pysähtyy.
Ilmoita asiaton viesti
Höh… Tahvanaiselta pelkkä demarijargonia asiallisen totuuden sijaan. Vuodesta 2007 lähtien ainoa maa koko EU:ssa, jolla ei talouskasvua, viennin arvo suorastaan romahtanut ja koko talous pyörinyt pelkällä velkarahalla.
Vertaisit edes muihin pohjoismaihin. Ruotsinkin julkinen talous on nyt ja seuraavana vuonna kovasti ylijäämäinen, Suomen kreikkatautinen.
Jo ei ole mitään muut sanottavaa hömellyksen sijaan, kannattaisiko Kuikka olla hiljaa.
Korkojen nousu aselmoi Suomen omiensa joukkoon muiden pohjoismaiden hyvinvoinnin ulkopuolelle. Jo omin voimin itse täysin tyritty energiasektorikin sähkövajeineen nostaa hiukset pystyyn tulevana talvena.
Ilmoita asiaton viesti
Tietosi eivät ole oikeita. Kaikkien verrokkimaiden talous notkahti pahasti vuonna 2008 syksyllä ja vuonna 2009 kaikki olivat aallonpohjassa. Sen jälkeen Suomen talous on kasvanut miltei tarkalleen samalla indeksillä kuin euroalue kokonaisuudessaan. Ruotsilla on mennyt toki paljon paremmin, mutta se on melko lailla poikkeus.
blob:null/be4fb1e0-76d8-4214-b21f-dab0022403e1
(Kuvan saa auki copypeistaamalla ja syöttämällä selaimeen)
Suomen BKT kasvoi vuonna 2021 3%, tuonnin arvo oli 98,4mrd ja viennin arvo 99,1mrd, eli kauppatase oli positiivinen. Yksityinen kulutus Suomessa kasvoi 3,6%.
Julkinen velka kasvoi Suomessa vuosina 2020 – 2022 asukasta kohden saman verran kuin Saksassa, mutta huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ranskassa, Itävallassa tai Belgiassa.
Mutta edelleenkin Suomi on verrattain kohtuullisella velkaantuneisuustasolla muihin maihin verrattuna, kuten allaolevasta taulukosta ilmenee:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/08/Velkaisuusaste.png
Ilmoita asiaton viesti
Käy Kuikka katsomassa lukuja EKP: n ja Komission makrotaloustilastoinnista tyhjänpäiväisen mutuilun ja valehtelun sijaan. Sieltä voit vertailla Suomen taloudellista suoriutumista segmentein verraten mihin EU- talouteen hyvänsä tai EU/EURO – kokonaisuuteen keskimäärin verraten.
Hassua, että aikuinen mies ottaa vertailuun vain koronavuodet Ukrainoineen ja verraten vain Saksaan 2020 – 2022 ilman laajempaa kontekstiä esim v. 2008 lähtien esim. muihin pohjoismaihin nähden ?
Suomen julkinen velka 2019 tammikuussa 155,7 miljardia euroa ja näköjään v. 2023 tammikuussa 202,6 miljardia euroa. Kasvua 30 %. Gross domestic GDP per head at constant prices v. 2018 Suomessa 41,8 1000 euroa ja v. 2021 41,7 1000 euroa. Kasvua ei siis lainkaan huolimatta 139 miljardin euron ( ESA 2010 ) julkisen velan lisästä v. 2008 – 2022 välillä ! EU maissa keskimäärin kasvu kiintein hinnoin oli 12 %, joka sekin on muuhun maailmaan verraten kovin mitätön sinänsä. Ruotsissa toki yli 15 % Suomea parempi meininki.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on ainoa maa, jossa on panostettu työllisyyden hoidon nimissä joka vuosi viimeisen 30 vuoden aikana enemmän ja enemmän työnantajien palkkatukeen. Siis työn halpuuttamiseen, kuten vasemmisto sanoo. Oikeiston mielestä tämä on fiksua taouspolitiikkaa kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi. Siis ainoa kilpailutekijä on ollut työn ja kustannustason halpuuttaminen.
Suomessa ei enää tarvitse ottaa riskiä, kun kaikki rahoitetaan julkisesta kassasta starttirahalla ja yhteiskunnan tuilla. Suora seuraus on, että Suomessa kärsitään valtion tulojen pienuudesta ja menojen suuruudesta, sekä työvoimapulasta, kun työvoima on silpputyösektorilla.
Ilmoita asiaton viesti
Uusi hallitus on aina löytänyt uusia välttämättömiä menokohteita joten ei ole syytä uskoon velanoton vähenemisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se menee. Vanha hallitus on palkinnut ideologiset kannattajansa ja jättänyt tyhjäksi lypsetyn yhteiskunnan savuavat rauniot ja kasvaneet velkavuoret veronmaksajien ja uuden hallituksen riesaksi.
Uusi hallitus tietysti kostaa köyhät ja niukat oppositiovuodet ja käynnistää oman ryöstöohjelmansa.
Meillä on liian paljon puolueita jolloin lähes aina tuppaa muodostumaan 5-6 puoleen hallitus jolloin mikään asia ei etene päivänvalon kestävällä tavalla kun jokaiseen asiaan liittyy lehmänkauppoja.
Ilmoita asiaton viesti
No niin Tahvanainen. Kovasti kokemiesi uraputksesi ja kokemine leikkausvuosinesi 1995 – 2007 välillä julkiset menot kasvoivat reaalisesti 23,1 miljardista eurosta 38,8 miljardiin euroon eli liki 16 miljardilla eurolla ! On siinä kovasti kokemusta demarilla ” menoleikkauksista ” !
Rinteen – Marinin vasemmistohallitus on kasvattanut vuosittaisia reaalisia julkisia menoja 53.5 miljardista eurosta 66,5 miljardiin euroon ilman talouskasvua velkarahoituksella, joten on siinä alijäämää poikineen hoidettavaksi ja leikattavaksi seuraavalle hallitukselle.
Marinin toivoisi olevan edes hieman vastuussa seuraavana valtiovarainministerinä , jos edes vastaa mistään demaripolitiikan vastuusta v. 2023 – 2027 ikääntyvän ostovoimaltaan ja maksukyvyltään punavihervasemmistopolitiikan seurauksin luhistuvan kansakunnan kattilankantena bilejulkisuuksin.
Ilmoita asiaton viesti
Policy should be outcome based not ideological envy – citizens are better shepherds of their own money > lower income tax
Capital investments need to be attracted from private sources not government thus government needs to provide environment where capital get best return
Ilmoita asiaton viesti
Vasemmistolla ei ole näköjään mitään käsitystä, mitä ruokkivan käden järsiminen oikeasti tarkoittaa.
Kaiken valtion verotuoton maksaja on sama: tuloveron kerryttäjä, arvonlisäveron maksaja, yritysveron maksaja, eläkevakuutusmaksujen maksaja, työttömyysvakuutusmaksujen maksaja on suomalainen elinkeinoelämä. Ilman yrityksiä meillä ei ole palkkoja, joita verottaa eikä ammattiyhdistyksiä, joille voitaisiin antaa verohelpotuksia.
Kun sosiaaliturvaa heikennetään leikkauksin, ei missään nimessä enää heikennettyä pidä heikentää: verotaakkaa on pienennettävä samaan aikaan kun sosiaaliturvaa heikennetään. Muutoinhan pienituloiset kärsisivät kahdesta suunnasta.
Kansa on ohjattava kasvu-uralle: työn tekemisen pitää olla kannustavaa eikä kannusteena toimi se, että puolet ansioista menee valtiolle erilaisina veroina ja maksuina.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla olisi hyvä säästöehdotus. Niitähän tarvitaan ja paljon ja tässä yksi joukon jatkoksi. Tästä muuten puhutaan ihmeen vähän, jos ollenkaan. Joku tabu ilmeisesti??
Eli julkisen sektorin lomat leikataan maksajien, eli yksityisen sektorin tasolle. Siis max 30pv. Eikö se olisi myös oikeudenmukaista? Miksi meillä maksajilla on lyhyempi loma, kuin verovaroista (ja velalla) pyöritettävällä julkisella?
Tehokkuuskin lisääntyy, kun puolet porukasta ei ole koko ajan lomalla veronmaksajien piikkiin. Myös työaika on ainakin hallinnon puolella julkisella lyhyempi 7h 15min vs 7h 30min. Miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tule kommentteja…no ehkä tätä blogia ei ole enää luettu…
Ilmoita asiaton viesti