Hävitetäänpä kieli
Tämä pohdinta alkoi siitä, kun sattumalta näin Twitterissä viestin (19.2.), jossa kerrottiin, että ”Liuskasaaren edustalta jäältä on löytynyt koira, joka on hävittänyt omistajansa.” Mukana oli kuva ystävällisen näköisestä noutajasta. Ymmärsin kyllä, mitä twiitin kirjoittaja oli yrittänyt sanoa, mutta tarkistin silti Nykysuomen sanakirjasta, mitä ”hävittämisellä” varsinaisesti tarkoitetaan. Verbin ensimmäinen merkitys on ”tehdä olemattomaksi, tyhjäksi, tehdä loppu jostakin, tuhota”. (Tämähän olisikin ollut melkoinen tapahtuma: noutaja teki lopun omistajastaan ja hortoili sen jälkeen meren jäällä isännättömänä.) Rottia, rikkaruohoja ja syöpäläisiä voidaan hävittää. Tuli voi hävittää suuria omaisuuksia ja pommitus on saattanut hävittää kaupungin maan tasalle. Verbillä on myös aineettomia merkityksiä, kuten ”illan virkku, aamun torkku, se tapa talon hävittää” tai ”viina hävittää monen kodin onnen”. Kansalliskirjailijaltamme löytyy lause ”tahdonpa hävittää sen teerenpelin”. Verbillä voidaan tarkoittaa myös hukkaamista, menettämistä: joku on saattanut hävittää omaisuutensa korttipelissä. Verbin vihoviimeisenä merkityksenä sanakirja mainitsee tahattoman kadottamisen: ”poika hävitti kellonsa”, mihin tarjotaan parempana ilmauksena lausetta ”pojalta hävisi kello”.
Miksi tällainen vuodatus yhdestä viattomasta twiitistä? Onhan tänä someaikakautena saanut tottua kaikenlaisiin ”haasteellisiin tahtotilojen ilamaantumisiin” ja kömpelöihin lauserakenteisiin tyyliin ”isäni ketä oli suutari, korjasi heidän kenkiä, keillä ei ollut varaa ostaa uusia”. Kaiken tämän keskellä sanojen merkitysten vähittäinen siirtely on vaarallinen tie, koska se nakertaa samaa kieltä puhuvien yhteisön koheesiota. Kieli on se liima, joka tekee ihmisjoukosta kansakunnan. Alussa mainittu pikkutwiitti ei edusta kielen rappion pahinta lajia, ei sinne päinkään, mutta siitä huolimatta olen sitä mieltä, että julkisiin johtaviin virkoihin, vaikkapa Helsingin pormestariksi pitäisi valita sellaisia henkilöitä, joiden kielitaju ja sen mukana kyky ajatella olisi mahdollisimman korkeatasoista.
Tuo kyseinen henkilöhän näkee myös natsikulkueita ikkunansa alla.
https://twitter.com/HeikkiUutiset/status/1362765019260342278?s=09
Ilmoita asiaton viesti
Wikisanakirja sen sijaan löytää hävittää sanalle syvemmän merkityksen: ”kadottaa (53-C) (taivutus)
aiheuttaa jonkin katoaminen, usein tahtomattaan; hukata; hävittää”
Itse hävitin avaimiani aiemmin alvariinsa. Nykyisin olen niitä onnistunut pitämään tallessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan tuli sanottua jo blogissa.
Ilmoita asiaton viesti
Hävitä ja hävittää ovat eri verbejä perusmuotoisina. Mutta kun hävitä ja kadota voidaan muuttaa muotoon hävittää ja kadottaa, jolloin verbeistä toinen muuttuu identtiseksi toisen verbi kanssa muuttamatta silti merkitystään.
Verbirakenteilla on kiva leikitellä. Tästä johtuen itse viettelen mielelläni kesäisin aikaa mökillä.
Ilmoita asiaton viesti
> Kaiken tämän keskellä sanojen merkitysten vähittäinen
> siirtely on vaarallinen tie, koska se nakertaa samaa kieltä
> puhuvien yhteisön koheesiota.
Päin vastoin, ”hävittäminen” on murteellinen ilmaus, ja siten osoitus puhujan oman paikallisen yhteisön kielellisestä koheesiosta.
On totta, että murretta puhuvia ihmisiä on joskus vaikea ymmärtää, jos ei ole kotoisin siltä seudulta. Pitäisikö murteet hävittää sen vuoksi?
Ilmoita asiaton viesti
Ei huono tyylitaju mikään murre ole.
Ilmoita asiaton viesti
Kun takseihinkin tuli turvavyöpakko, Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, että ”vain noin puolet lentoasemalle saapuneista irrotti turvavyön taksista poistuessaan”.
Kovaa porukkaa!
Ilmoita asiaton viesti
Tosielämällä ja Fingerporilla ei olekaan niin suurta eroa, kuin mitä yleensä kuvitellaan.
Erään työpaikan seinällä on kyltti, jossa lukee: ”Huomioikaa, että puhe kuuluu aulaan.”
En viitsinyt laittaa kyltistä kuvaa tänne erilaisista julkaisuoikeuksista vikisijöiden tähden.
Ilmoita asiaton viesti