Onko pikavippitoiminta yleisen syytteen alaista?

Kiskonta ja törkeä kiskonta ovat yleisen syytteen alaisia rikoksia. Pitäisikö ystäviemme valtakunnansyyttäjänvirastossa ottaa pikavippitoiminta käsittelyyn?

Pikavippitoimintaa on yritetty kaitsea lähes yhtä pitkään, kun sitä on maassa esiintynyt, huonolla menestyksellä. Maksuhäiriömerkintä on 380.000 suomalaisella, eli lähes joka kymmenennellä täysi-ikäisellä. Kaikki ei tosin pikavippien johdosta.

Rikoslain kiskontapykälä (36 luku, 6 §) sanoo seuraavaa: "Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Lisäksi: "Kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa luotonantajan suoritukseen". Tämän kohdan perässä on vielä muutama huomioon otettava asia.

Saman luvun 7 § sisältää törkeän kiskonnan, mm.: "Jos kiskonnassa tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja kiskonta on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiskonnasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi."

Allekirjoittanut ei ole oikeusoppinut, mutta tuntuu oudolta, ettei pikavippifirmojen omistajia tuomita kiskonnasta tai jopa törkeästä kiskonnasta. Niin hyvin nuo 6 § ja 7 § tuntuvat sopivan pikavippitoimintaan.

Tilanteeseen on päädytty kenties niin, että kun pikavippejä alettiin myöntää, ne näyttäytyivät jonkinlaisena pankkitoimintana. Syyttäjälaitos oli taas virittäytynyt perinteisten konnien kaitsemiseen. Sittemmin yhteiskunnalliset ja yksilötason ongelmat ovat paisuneet, mutta on menty vanhalla kulttuurilla, koska siihen on vuosien varrella totuttu.

Nyt olisi otollinen hetki arvioida tilanne uudelleen. Valtakunnansyyttäjänviraston käsittelemät rikosasiat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Pikavippitoiminta ongelmineen on yhteiskunnallisesti merkittävää. Niinpä ehdotankin, että valtakunnasyyttäjä ottaa harkintaansa, pitäisikö siihen alkaa soveltaa rikoslain kiskontapykäliä.