Bensavero ylös ja pakollinen joukkoliikennelippu autoilijoille

Liikenteen hiilipäästöjen vähentämiseksi on tehokkaita keinoja, jotka eivät kuitenkaan välttämättä maksa yhteiskunnalle eivätkä autoilijalle: Siirretään iso osa ajoneuvojen vuosiverosta polttoaineveroon, määrätään Helsinkiin ajaville pakollinen joukkoliikennelippu sekä kielletään vapaa autoetu.

Traficomin Liikennefakta-sivuston mukaan Suomen henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 12 prosenttia viimeisten 28 vuoden aikana. Suunta on oikea, mutta muutos on vielä erittäin pieni. Suomi on kuitenkin sitoutunut puolittamaan nämä päästöt seuraavien kymmenen vuoden aikana vuoden 2005 tasoon verrattuna. Sen jälkeen seuraavien 15 vuoden aikana liikenteen tulee muuttua päästöttömäksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö miettivät parhaillaan keinovalikoimaa, jonka perusteella maan hallitus ja eduskunta voi sitten kesän jälkeen tehdä päätökset kattavasta paketista.

Hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun fossiilisten polttoaneiden käyttö vähenee. Tämä voi tapahtua kahdella tavalla:

  • Autokanta uusiutuu
  • Nykyisillä polttomoottoriautoilla ajetaan vähemmän

Nämä muutokset vaativat sekä keppiä että porkkanaa, ja mieluiten niin, että vaihtoehdottomassa tilanteessa olevat ihmiset eivät liikaa keppiä saisi.

On turha odottaa muutoksia, jos ei tee muutoksia.

Ajoneuvojen vuosiveron siirto polttoaineveroon

Ison turbo-Volvon hiilidioksidipäästöt ovat nolla, jos se seisoo paikallaan parkkiruudussa. Siis ajan kuluminen ei aiheuta päästöjä, vaan polttoaineen palaminen. Niinpä vuotuinen ajoneuvovero täytyy siirtää polttoaineveroon, kokonaan tai osittain.

Tämä siirto on sosiaalisesti neutraali, koska keskimääräisen auton omistava ja keskimääräisen ajomatkan ajava maksaa siinä vuodessa yhtä paljon kuin aikaisemminkin.

Kaikkien ajoneuvojen vuotuinen ajoneuvovero on noin 1200 miljoonaa euroa. Allekirjoittanut ei tiedä henkilöautojen osuutta, mutta esimerkiksi 600 miljoonaa voitaisiin siirtää ajoneuvoverosta polttoaineveroon. Liikennepolttoaineiden vero sisältäen arvonlisäveron on nykyisin yhteensä noin 3900 miljoonaa euroa vuodessa.

Hyvin kaavamaisesti laskettuna tämä veron siirto voisi tarkoittaa 15 % korotusta polttoaineen hintaan. Se ei vielä mullista maailmaa, mutta on osaltaan ohjaamassa muutosta pois fossiilisista polttoaineista. Veron siirtäminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kolmessa vuodessa.

Helsinkiin ajaville joukkoliikennelippu pakolliseksi

Ruuhkamaksuista tai tietulleista on puhuttu paljon. Niiden positiivinen versio on, että Helsinkiin autolla ajava tarvitsee pakollisen HSL:n joukkoliikennelipun. Hän joutuu siis maksamaan, mutta saa myös vastinetta. Jos hän auton sijaan myös käyttää joukkoliikennettä, hän säästää bensoissa sen, mitä lipusta joutui maksamaan.

Pakollisuus ei koskisi vähäpäästöisiä autoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan 50 grammaa kilometriltä. Tämä osaltaan kannustaisi vaihtamaan vähäpäästöiseen autoon. Lisäksi lippupakosta voitaisiin vapauttaa autot, joissa on vähintään kaksi henkilöä, jos vaan tähän valvontakeino löytyy. Tämä kannustaisi kimppakyyteihin ja sallisi perheiden yhteismatkoja.

Nykyisellään matka Espoon länsilaidalta tai Vantaalta Helsinkiin maksaa joukkoliikenteen kertalipulla 8,20 euroa. Omalla autolla vastaavan matkan bensakustannus on kenties 4-5 euroa. Autosta on kyllä muitakin kuluja, mutta autoilijasta kuitenkin tuntuu kalliimmalta lähteä matkaan joukkoliikenteellä. Jos kuitenkin automatka vaatisi pakollisen joukkoliikennelipun, olisi joukkoliikennematka aina halvempi.

Koska joukkoliikenteen lipputulot kasvaisivat näin huomattavasti, voitaisiin hintoja alentaa vastaavasti. Myös joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvaisivat, ja vaatisikin luultavasti siirtymäaikaa, että kapasiteetti voitaisiin mitoittaa uuteen tilanteeseen.

Autoilijalle voitaisiin myydä ABC-vyöhykkeen lippu AB-vyöhykkeen hinnalla, mikä olisi ylimääräinen kädenojennus pakko-ostoa hyvittämään. Kuukausilipulle hintaa tulisi ehkä 45 euroa ja kertalipuille 2 x 2,50 euroa.

Lippua ei saisi yhtaikaa käyttää sekä autolla että joukkoliikenteellä, jolloin puolisoille ei riitä yhteinen lippu. Toisaalta lipun käytön liityntäliikenteeseen tulee olla mahdollista.

Valvonnan tekninen toteutus voidaan tehdä asentamalla kamerat Helsingin sisääntuloväylille. Ne tunnistavat rekisterinumerot automaattisesti, ja taustalla oleva tietojärjestelmä tietää, mille rekisterinumeroille on joukkoliikennelippu ostettu. Autoilijoiden raja ei noudattaisi nykyisiä joukkoliikenteen vyöhykkeitä, vaan kulkisi liikenneväylien puolesta luontevissa kohdissa.

Myöhemmin järjestelmä voitaisiin laajentaa ainakin Tampereelle ja Turkuun.

Kielletään vapaa autoetu

Vapaa autoetu on samankaltainen asia, kuin että vielä kymmenen vuotta sitten saatiin rakentaa uusia asuntoja ilman huoneistokohtaista vesimittaria. Siis maksetaan kiinteää arviohintaa, jonka jälkeen voidaan ilmaiseksi ja vapaasti polttaa fossiilisia polttoaineita.

Käyttöedussa autoilija joutuu maksamaan itse polttoaineen, mutta säästää vastaavasti verotuksessa. Niinpä siirtyminen vapaasta autoedusta käyttöetuun ei välttämättä maksa autoilijalle mitään. Hänelle kuitenkin tulee kannustin säästää fossiilisia polttoaineita.

Jos käyttöetuauto on ladattava hybridiauto, on rahallinen kannustin maksimoida ajo sähköllä ja minimoida ajo fossiilisilla polttoaineilla. Vapaan autoedun tapauksessa ei ole motiivia sähkön lataamiseen, kun polttoaine on ilmaista.

Miksi vain henkilöautot

Koko liikenteen hiilidioksidipäästöistä 93 prosenttia syntyi vuosi sitten kumipyöräliikenteestä, siis ilman vesi-, lento- ja junaliikennettä. Kumipyörien osuus jakaantui seuraavasti:

  • Henkilöautot 54 %
  • Kuorma-autot 32 %
  • Pakettiautot 8 %
  • Linja-autot 5 %
  • Kaksipyöräiset 1 %

Alussa mainitun puolittamistavoitteen saavuttamisessa katse kääntyy henkilöautoihin. Ne sekä edustavat suurinta osaa päästöistä että niille on parhaiten olemassa tekniikoita päästöjen vähentämiseksi. Kuorma-autojen ratkaisuksi tulee luultavasti biodiesel. Linja-autoliikenne varsinkin kaupungeissa tulee sähköistymään yllättävän nopeasti.

Radikaalimpiakin toimenpiteitä olisi olemassa, kuin mitä tässä kirjoituksessa on ehdotettu. Esimerkiksi seuraavat:

  • Muutaman vuoden siirtymäajalla kielletään sellaisten 25.000–100.000 euroa maksavien henkilöautojen ensirekisteröinti, joiden hiilidioksidipäästöt ovat yli 50 grammaa kilometrillä. EU onkin jo noita päästörajoja kiristämässä, mutta vain keskimääräisiä ja hitaammalla aikataululla. Hintarajat tulevat siitä, että yli sadantuhannen autoja myydään olematon määrä, jolloin bensa-Porschen voisi edelleen ostaa. Alaraja taas siksi, että halvat autot kuluttavat muutenkin vähemmän ja niitä ei vielä saa sähköautoina tai ladattavina hybrideinä.
  • Yli 50 grammaa päästäville autoille määrätään satasen nopeusrajoitus, siis lätkä auton perään. Näin tällaiset autot eivät enää voisi moottoritiellä ajaa kesäisin 120 kilometriä tunnissa, mikä vähentäisi polttoaineen kulutusta ja siten hiilipäästöjä. Vuoden 1973 öljykriisissä Suomessa jo asetettiinkin yleinen 80 kilometrin nopeusrajoitus. Keski-Euroopassa on jo nyt satasen nopeusrajoituksia liikenteen lähipäästöjen vähentämiseksi.

Toimenpiteitä on tulossa, ja tottumisen jälkeen monet niistä voivat tuntua yhtä luonnollisilta kuin nykyään tupakointikielto ravintoloissa.

Ilmastonmuutoksen kanssa ei ole olemassa vaihtoehtoa, että suomalaisten elämä ei muuttuisi. Torjuntatoimien ansiosta voidaan kuitenkin paremmin säilyttää entisenkaltaista elämää, kuin jos torjuntaa ei tehtäisi.

Kirjoittaja itse käyttää ladattavaa hybridiautoa.

Sakari Kouti

TalousVihreiden pj (ml. Vihreät Yrittäjät) Espoonlahden Vihreiden vara-pj Partiojohtaja, reservin yliluutnantti Diplomi-insinööri, Senior-konsultti ja ICT-yrittäjä

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu