Eroon pitkistä velkavankeuksista – laitatko nimesi?
Nykyinen ulosottolaki voi johtaa pitkiin velkavankeuksiin ja kohtuuttomiin kohtaloihin. Ongelmissa ollaan silloin, kun kuukausittain ulosmitattava summa ei riitä edes korkoihin, tai on vain hieman korkoja suurempi. Ulosmittauksesta huolimatta velka vain kasvaa, tai pienenee äärimmäisen hitaasti.
Asia on mahdollista korjata kansalaisaloitteessa kuvatulla tavalla (linkki artikkelin lopussa). Tässä on tiivistelmä ja asiaa havainnollistavat kuvat.
Tilanne voi koskea esimerkiksi yrittäjiä tai perheen kuolemantapauksen vuoksi pikavippikierteeseen joutuvia.
Asia on ajankohtainen kahdesta syystä.
- Koronan aiheuttamat talousvaikeudet alkavat kaatua syliin, jolloin entistä useampi joutuu edellä kuvattuun tilanteeseen, ja lopputuloksena voi olla kymmenien vuosien velkavankeus.
- Marinin hallitus on selvittämässä ulosottolain muutostarpeita. Tämä on kirjattu jo alkuperäiseen hallitusohjelmaan, aikana ennen koronaa.
Seuraavat kolme laskelmaa havainnollistavat eri tilanteet. Esimerkin velkasumma on 50.000 euroa, korko on 4 % viitekorko + 7 % sakkokorko, ja ulosmitattava summa on 500 e/kk.
Lakimuutos ei rapauta maksumoraalia eikä juurikaan loukkaa velkojan omaisuudensuojaa, koska muutoksen jälkeenkin velallinen joutuu maksamaan koko velan pois, ja päälle velkojan kannalta ihan hyvän koron. Muutos on vain se, että ulosmitattava raha pienentää heti pääomaa, jolloin velka korkoineen alenee kohti nollaa.
Kansalaisaloite muutoksen puolesta on linkissä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7248 ja siellä on myös kattavat perustelut. Esimerkkilaskelmat ovat linkissä https://bit.ly/paaoma-korko2
Kannatuksia voi antaa vielä maanantaihin 29.3. asti.
Olen ollut siinä käsityksessä että tässä olisi jotain rahajärjestelmätason sopimusta siitä, että miten nuo korot ja maksamiset menee. Idea siis se, että toimii ”korkoa korolle” molempiin suuntiin. Muutos ei siis välttämättä ole mahdollinen.
Sen sijaan voisi miettiä jotain sen suuntaista että jos velallinen todetaan ulosotossa maksukyvyttömäksi, että ei sitten saisi periä uusia kuluja ja korkoja. Toisin sanoen mikään ei muuttuisi nykyiseen ellei oikeasti mene maksukyky ja omaisuus realisoitu, jolloin velkakasa lakkaisi kasvamasta.
Ilmoita asiaton viesti
Asia tuli Suomen lakiin vasta 2007 ja siitä ei ole esim. EU-direktiiviä.
1700-luvulla kirjoitetussa kauppakaaressa (eli laissa) periaatteena on kyllä se, että ensi pitää maksaa korot ja sitten vasta pääoma. Näinhän myös pankkilainoissa on. Kukaan ei ole kuitenkaan esittänyt estettä, miksei ulosottokaaressa voisi olla toisinpäin.
Laskelma 3:n mukaisesti jo nykylain mukaan maksetaan ensin pääomaa ja sitten vasta korkoja, jos velka samalle velkojalle sattuu olemaan useammassa palassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan. Omat merkintäni katoavat tämän vuoden syyskuussa. Vaikka velkani olen maksanut vuosia sitten valitettavasti ulosoton kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Paha sanoa mikä olisi se paras vaihtoehto.
Pitääkö auttaa niitä jotka ovat olleet niin tyhmiä että ovat ottaneet pikavippejä? Eikö olisi parempi antaa heidän oppia typeryydestään?
Minulle lainat eivät ole tulleet koskaan edes mieleen, paitsi se vanhan ajan opintolaina jonka määrä laski mitättömään inflaation vuoksi (kiitos Suomen markalle!) ja asuntolaina minkä maksoin pois heti kun se oli mahdollista. On niitä taloudellisesti vaikeita aikoja ollut minullakin. Silti mielessä on aina pysynyt se, että laina on pakko joskus maksaa takaisin. Ja korko juoksee koko ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos lakia esittämälläni tavalla muutettaisiin, niin silti olisi pakko maksaa laina takaisin ja korko siitä juoksisi. Ero on vain se, että korkoja saa pinota myöhemmin maksettavaksi.
Edellä kuva 3:n mukaisesti korot pinotaan myöhemmin maksettavaksi jo nykyisen lain mukaan, jos vaan velka sattuu olemaan useammassa palassa samalle velkojalle.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti tulee mieleen jos nykyinen laki mahdollistaa maksamisen noin niin tarvitseeko lakia muuttaa? Jos vaikka lisäisi vähän velkaneuvontaa.
Itsellä kun oli talous kuralla ja maksoin lainan pois juurikin könttäsummana. Sovin vain maksuajasta, että sain rahat raavittua kasaan ja tein sitä myös osittain uudella luotolla (ja tietenkin uudella maksuajalla).
Kai sitä lakia voi muuttaa mutta en äkkiseltään tiedä voiko siinä sitten mennä jotain rikki.
Mahdollisuus siihen että menee jotain rikki on olemassa kun kerran ollut käytäntö tuollainen 300 vuotta että ensiksi korot ja sitten pääoma. Joku epeli voi vaikka keksiä porsaanreiän miten väärinkäyttää tuota maksamalla lainat ulosoton kautta pienemmällä korolla ja sitten ruuhkautuu käräjäoikeudet ja voudit kun nyt kuitenkin on ulkoistettu sitä rahan kynimistä perintäyhtiöille.
Eli en nyt taida lämmetä tälle idealle vaikka systeemissä onkin selviä ongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos pohdinnoista. Selvennyksenä, että laskelma 3 nykylaista koskee vain tilanteita, joissa velka on erääntynyt paloina. Jos lainaat kaveriltasi tai joltain muultakin 50.000 e, niin kannattaa laittaa velkakirjaan, että se erääntyy vaikka 1.000 e kerrallaan päivän välein. Toisaalta olisi melkoinen koulutusurakka saada kaikki noin toimimaan ja velkoja ei välttämättä suostuisi. Mutta jos sopii vaikka kuukauden välein 17.000 + 17.000 + 16.000 e, niin silläkin on valtava merkitys, jos olet siitä myöhemmin ulosotossa.
Miettimäsi porsaanreikä on ainakin sellainen, että osamaksun ja pankkilainan jättää tahallaan maksamatta ja hankkiutuu ulosottoon. Siinä vaan elämä hankaloituu niin paljon, ettei kannata. Varsinkin kun tämä lakimuutos vaikuttaa nimenomaan ylivelkaantumisen tilanteissa. Jos pystyt hyvin maksamaan sekä korot että lyhennykset, niin et juurikaan hyödy lakimuutoksesta. Niinpä olisi vielä tyhmempää olemattoman hyödyn vuoksi ottaa ulosoton riesa.
Sinänsä pohdintasi on ihan relevanttia siitä, että voisiko tuosta löytyä joku odottamaton seuraus. Väitän, että sellaista ei ole, mutta voihan olla, etten hokaa jotain odottamatonta…
Ilmoita asiaton viesti
Sellainen tuli mieleen, että ulosottoon ei tarvitse hankkiutua. Velallisella on aina oikeus siirtää erääntyneet saatavat oikeudelliseen perintään.
Että tarkoittaakos tuo nyt sitten sitä, että menee se ulosoton kulu, sen korko putoaa siihen vakio viivästyskorkoon ja maksut lyhentääkin suoraan pääomaa. Ja tekee tämän niin että on enste vipannu sen parisataa tonnia yhteensä joka paikasta.
Tuo johtaa helposti siihen että rahan lainaaminen loppuu.
Ja luottotiedoilla ei tietenkään ole väliä. Luottotiedot ovat köyhille. Rikas voi aina maksaa rahalla.
Edit: Lisäksi rahat voinee sijoittaa jossain muualla päin maailmaa niin että ulosotto ei pääse käsiksi. Lainaa vaikka köyhille 15% korolla.
Ilmoita asiaton viesti
En ole ulosoton ekspertti, mutta käsittääkseni kuvio on seuraava: Vapaaehtoisen perinnän (eli perintäyhtiön kanssa asioinnin) sijaan velallinen voi halutessaan siirtyä oikeudelliseen perintään. Käräjäoikeus antaa velkomustuomion, jos oikeaksi katsoo (jos velallinen ei protestoi, ei oikeus myöskään tutki asiaa). Tuon tuomion jälkeen ulosottovirasto alkaa toteuttaa tuomion mukaisen velan perintää. Tästä tulee velalliselle paitsi kuluja, niin hän ei myöskään voi päättää, paljonko pitää maksaa kuukaudessa tai pistetäänkö kesämökkiä pakkomyyntiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtääkseni nipistävät tuloista kolmanneksen ja jos velkakasa ei sillä lyhene järkevässä ajassa niin sitten alkaa realisoimaan ns. kirjoilla olevaa omaisuutta mitä on kiinteistörekisterissä, arvo-osuustilillä, pankkitilillä, trafissa ajoneuvoja tai mitä on vakuutettu.
Paitsi että autoa ei realisoi jos sitä tarvitsee työssä käyntiin ja asunnosta ei myöskään lennä pihalle noin vain. Noissa pitää vähän puntaroida sitä, että auttaako se millään tavalla velkojen maksua. Pankki ja autorahoitus kuitenkin kiilavaat ensiksi jos autoa ja asuntoa käytetty vakuutena, ja realisoinnin jälkeen pitäisi taloudellisen tilanteen parantua velan maksun kannalta. Ulosotolla kun on lakisääteinen velvoite huomioida myös velallisen etua, ei pelkästään velkojan.
Pointti siis se, että vaikka kulua tulee mutta jos suunnittelee asian niin että käyttää ulosottoa velan maksuna kun siellä maksetaankin pääomaa ensiksi niin tuo voi olla keino saada halpaa lainaa.
Esimerkiksi velkaneuvojat muuten suosittelevat joissakin pikavippiylivelkaantuneiden tapauksessa sitä, että siirtää korkeakorkoiset saatavat ulosottoon kun siinä korko putoaa ja tuleekin halvemmaksi kuluineen kuin yrittää maksella niitä ilman oikeudellista perintää.
Niin tuolla perusteella mietin että ei tunnu oikealta tavalta tehdä ulosotosta jonkinlaista työkalua maksaa velkoja noinkin rajusti markkinahintaa halvemmalla että maksetaankin ensiksi pääomaa. Se on kuitenkin se korko mikä säätää sitä rahan hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sakari on oikealla asialla kun kirjoittaa tästä velkavankeus-ongelmasta.
Tätä on kuitenkin katsottava laajemmasta näkökulmasta.
Länsimaisen demokratian perusta on vallan kolmijako, jossa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa käyttävät presidentti sekä valtioneuvosto, ja tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Tämä kirjattiin Suomen hallitusmuodon 2 §:ään vuonna 1919.
Suomessa tätä kolmijakoa ei enää ole, sillä se poistettiin ”Koiviston konklaavin” toimesta 1992.
Tällä konklaavilla tarkoitetaan presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 presidentinlinnassa pitämää ”oikeuspoliittista seminaaria”, jonka jälkeen eri oikeusasteissa suhtautuminen mm. pankin yksipuolista koronnostoa koskeviin riitoihin muuttui pankeille suopeaksi.
Tilaisuuden pöytäkirja on yhä salainen.
Valtioneuvosto antoi pankeille 22.10.1993 SSP-pankkisopimuksella luvan irtisanoa tiettyjen toimialojen yritysten velat yksipuolisesti ja näin 6 000 yritystä ajettiin välittömästi konkurssiin ja niiden omaisuus myytiin yksipuolisella tuomiolla summaarisessa menettelyssä alihintaan.
Yli 100 000 yritystä 90-luvulla joutui hirmuiseen velkakurimukseen, jolloin tuhannet yrittäjät tekivät itsemurhan.
Näitä konkursseja ja itsemurhia on tutkinut KTM Liisa Mariapori, entinen Lapin lääninveroviraston esittelijä (1985–1995), Velallisten Tuki ry:n puheenjohtaja, verokonsultti ja toimitusjohtaja.
Suomen perustuskalivaliokunnassa lakia tulkitsevat samat poliitikot / puolueet, jotka istuvat eduskunnassa ja valtioneuvostossa, eivätkä Suomen tuomioistuimet ole riippumattomia.
Suuri joukko lakejamme on ilmiselvästi jopa perustuslain PERUSOKEUKSIEN vastaisia. Näitä ovat esim. Yhdenvertaisuus, Yhdistymisvapaus (vert. TES-yleissitovuus), Omaisuuden suoja, Elinkeinovapaus ja Oikeusturva.
Suomi on nyt vakavassa perustuslaillisessa kriisissä ja nykyinen perustuslaki on käyttökelvoton.
Suomen talous on ollut jo parikymmentä vuotta stagnaatiossa ja sen voivat pelastaa vain 300 000 pk-yritystä, jotka luovat pääosan uusista työpaikoista. Suuryritykset ovat jo lähteneet maasta ja lisäävät työpaikkoja vain siellä.
Pk-yrittäjille Suomi on kuitenkin vaarallinen maa, mistä todisteena Koiviston konklaavin aiheuttamat 90-luvun tuhannet konkurssit ja itsemurhat.
Jotta pk-riskiyritykset suostuisivat investoimaan, kasvamaan ja työllistämään, Suomen lainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä pitää muuttaa yrittämistä suosivaksi. Muuten yrittäjien tappolinja vaan jatkuu, ja parhaat karkaavat ulkomaille, suuryritystemme perään.
Seppo Korppoo, 30+ vuotta pk-yrittäjänä, teknologiaviejänä ja nuorten työllistäjänä
Ilmoita asiaton viesti