Hesari on hylännyt journalismin klikkiotsikoissaan

[Lisäys 9.3.2024. Hesari on 14.2.2024 julkaissut journalisminsa perusperiaatteet. Niitä kommentoidaan artikkelin lopussa.]

Vuosia sitten Ilta-Sanomien myyntitelineessä oli lööppi Verotuksella miljonääriksi. Itse artikkeli oli tulitikun mittainen ja siinä kerrottiin, että verottaja oli vahingossa kirjannut jollekulle vuosituloihin nollan liikaa. Hän sitten soitti verottajalle, ja asia oikaistiin.

Viime vuosina Hesari on alkanut käyttää klikkiotsikoita digitaalisessa sanomalehdessään, siis maksaville tilaajilleen. HS:n pääkirjoituksessa kerrottiin 9.10. mediayhtiöiden etsivän keinoja pitää kiinni vanhoista asiakkaistaan. Nämä vanhat asiakkaat varmasti arvostaisivat journalistisin periaattein laadittuja otsikoita. Niistä voisi kyllä nytkin nauttia, jos lukisi paperilehteä tai tabletista sen näköislehteä. Siinä vaan on sivujen ja artikkelien selailu normaalia digilehteä hankalampaa.

Kun mainoseurot ohjautuvat suurelta osin Amerikkaan sosiaalisen median jäteille, ovat klikkiotsikot sinänsä luonteva keino suomalaisille lehtitaloille saada mainostuloja niistä lukijoista, jotka selaavat ja lukevat artikkeleita ilmaiseksi. Ongelma onkin, että Hesari käyttää klikkiotsikoita myös maksaville asiakkailleen.

Klikkiotsikoiden ongelma on, että ne tahallaan pihtaavat tietoa sekä vahingossa myös vääristelevät ja valehtelevat. Lehden tilaaja lukee aamun lehdestä ehkä kymmenen artikkelia ja katsoo 50 muun otsikot. Journalistinen otsikko kertoisi artikkelin ydinviestin, mutta kun otsikot pihtaavat ja vääristelevät tietoa, jää lukijalta paljon informaatiota saamatta. Tilaajan lukemien artikkelien yhteismäärää klikkiotsikot eivät lisää.

Seuraavassa on esimerkkejä digi-Hesarissa olleista klikkiotsikoista.

Digi-Hesarin klikkiotsikko Kommentit
Toinen rokoteannos aiheuttaa osalle oireita, ja osa selviää kokonaan ilman – Asiantuntija selittää, mitä se kertoo vastustuskyvystä ja rokotteen tehosta Artikkelin vastaus on, että se ei kerro mainituista asioista yhtään mitään.
Suomi on suistumassa talouskurimukseen, jollaista ei ole nähty 50 vuoteen Artikkelin alussa luki ”mahdollisesta taantumasta on onneksi tulossa lievä ja lyhyt”. Tämän otsikon Hesari palautteeni perusteella korjasi.
Itä-Helsingin uuteen pyöräbaanaan upotettiin mustaa ainetta, joka ratkaisee kerralla useampaa ilmasto-ongelmaa Paperi- ja näköislehden otsikko paljastaa, että kyseessä on biohiili. Klikkiotsikossa on myös virhe, koska ei biohiiltä pyöräbaanaan upotettu, vaan viereisiin istutuksiin.
Vantaalaiset mopopojat lähettävät terveisiä kaikille HS:n lukijoille: ”Kirjoittakaa, että vakiomopot ovat vaarallisia” Artikkeli ei käsittele otsikon aihetta eikä selitä sitä mitenkään. Otsikkoon on vain poimittu yhden nuoren tokaisu aivan artikkelin lopusta.
Helsinki ajoi sairaanhoitajan absurdiin rahaongelmaan Paperi- ja näköislehden otsikko paljastaa, mistä on kyse: ”Helsingin palkkasotku johti aiheettomiin veromätkyihin”
Entinen sisäministeri Ohisalo sanoi vuonna 2020, ettei Suomi ole Ruotsin tiellä – Tätä mieltä hän on asiasta nyt Paperi- ja näköislehden otsikko paljastaa tuon mielipiteen: ”Ohisalo: Tilanne muuttunut, toimia tarvitaan”
Espoo esittää pientä muutosta pykälään: Sen myötä omilta vuokralaisilta voisi siirtää rahaa suoraan kaupungille Otsikko on virheellinen. Vuokralaisten rahaa ei siirrettäisi suoraan kaupungille. Pykälämuutos mahdollistaisi, että Espoon Asunnot voisi tulouttaa voittojaan kaupungille. Tämä ehkä nostaisi vuokria, jolloin tuloutus tulisi viime kädessä vuokralaisten lompakosta. Tämä on esimerkki pienehköstä virheestä, joka kuitenkin rapauttaa journalismia.

 

”Parhaimmillaan” klikkiotsikko ei ole virheellinen, eli se vain tahallaan pihtaa tietoa. Merikotkasta kirjoitettaessa otsikossa on vain ”huippupeto”, pyöriäisartikkelissa taas ”maailman pienin valaslaji”. Happamista urheilujuomista kirjoittaessa otsikossa on vain ”eritoten yksi yhdistelmä on myrkkyä”. Ydinjätettä ei paljasteta otsikossa, jossa on sen sijaan ”tappavasta materiaalista”. Jos artikkeli kertoo, että autojen koon kasvu vaikeuttaa hallipysäköintiä, ilmaisee otsikko tämän ”autoihin hiipi muoti-ilmiö”. Ohjelmistoyhtiöstä kertovan artikkelin otsikossa ei haluta paljastaa sen nimeä. Kirvojen tahmeasta eritteestä kirjoitettaessa otsikossa on kirvan sijaan ”pieni hyönteinen”.

Käyttämällä klikkiotsikoita digilehdessään Hesari kilpailee itseään vastaan. Olisikin aika palata takaisin journalistiin otsikoihin. Hesarin toimittajilla on varmasti paljon journalistista osaamista, joten tuskin hekään ovat nykylinjasta iloisia.

[Teksti tästä eteenpäin on lisätty 9.3.2024.]

Hesari on 14.2.2024 julkaissut journalisminsa perusperiaatteet. Tässä niihin kolme kommenttia.

HS: ”haluamme heidän klikkaavan juttujamme tyytyväisinä. Vältämme pettymysotsikoita.” Tässä Hesari epäonnistuu, ja tämänkin artikkelin esimerkit sen kertovat.

HS: ”Otsikolla on kaksi tehtävää: kertoa, mistä on kyse, ja saada lukijamme tarttumaan juttuun.” Tässä artikkelissa on monia esimerkkejä, joissa Hesari on epäonnistunut kertomaan, mistä on kyse. Lisäksi he unohtavat otsikoiden tärkeän kolmannen tehtävän. Sen pitää antaa informaatiota sellaiselle, joka ei ehdi lukea itse artikkelia. Otsikon ei pidä tahallaan pihdata tietoa eikä tietenkään olla harhaanjohtava tai valheellinen.

HS: ”Näytämme eri lukijoille vaihtoehtoisia otsikoita, jotta löydämme joukosta toimivimman vaihtoehdon.” Tämä pahentaa Hesarin otsikoiden ongelmia. Kun pitää keksiä esimerkiksi kolme eri otsikkoa samalle artikkelille, kasvaa riski, että osa on virheellisiä. Ja ennen kaikkea, eniten klikkejä kerää se, joka on eniten harhaanjohtava tai tietoa pihtaava. Niinpä se sitten jää ”voittajaksi”.

Sakari Kouti
Vihreät Oulu

Vihreiden Yrittäjien pj ja TalousVihreiden hallitus
Oulun Vihreiden varapuheenjohtaja
Vihreiden puoluevaltuusto vj.
Vihreiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän kahdesta pj:stä toinen
Veneilyopas, partiojohtaja, res. yliluutnantti, dipl.ins., senior-konsultti (ICT)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu