Kokoomuksen päästövähennyskeinoissa huteja mutta hyvääkin

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi perjantaina 23.10. ehdotuksensa tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Heidän keinoistaan osa menee täysin hutiin, mutta osa on hyviäkin. Lähtökohta on toki positiivinen, kun myös kokoomus sitoutuu puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja haluaa hiilettömyyden vuoteen 2045 mennessä.

Suuripäästöisten autojen veron poisto vähentäisi niiden tuontia?

Kokoomus esittää, että ensirekisteröinnin yhteydessä maksettava autovero poistettaisiin neljän vuoden kuluessa. He kirjoittavat: ”Suomi on tällä hetkellä vanhojen tuontiautojen hautausmaa. Se ei ole ihmisten vika, vaan verojärjestelmämme vika. Nykyinen verorakenne ylläpitää keski-iältään lähes 10-vuotiaiden suuripäästöisten autojen maahantuontia.”

Jos tuo maahan käytetyn henkilöauton, jonka CO2-päästöt ovat 180 g/km ja hinta 40.000 euroa, niin autovero nyt on noin 12.000 euroa. Jos tämä vero poistuisi, niin miten ihmeessä se vähentäisi tällaisten suuripäästöisten autojen maahantuontia?

Vastaavasti 40.000 euron sähköauton autovero on nyt runsaat 1.000 euroa. Se ei missään nimessä nytkään ole pidäke hankkia tuollainen auto ulkomailta, ja niinpä tuon veron poistaminen ei niiden tuontimääriin vaikuttaisi. Autovero toimii osaltaan pidäkkeenä hankkia suuripäästöisiä autoja, ja tällainen mekanismi kannattaa tietenkin säilyttää.

Neljän vuoden siirtymäajalla suuripäästöisten henkilöautojen autoveroa voisi itse asiassa korottaa. Se toteuttaisi kokoomuksen tavoitteen, eli ehkäisisi suuripäästöisten autojen maahantuontia, niin uutena kuin käytettynä.

Autoveron poisto auttaisi myymään käytettyjä autoja Suomesta ulkomaille?

Ehdotuksessa ”Kokoomus haluaa, että myös Suomesta voidaan tehdä autokauppaa ulkomaille Ruotsin esimerkin kannustamana. Ruotsi vie nykyään ulos lähes 120 000 käytettyä autoa vuodessa ja saa niistä vientituloa 1,5 miljardia euroa. Autoveron poistaminen kokoomuksen mallin mukaisesti kansainvälistäisi suomalaisen autokaupan ja lisäisi alan työllisyyttä.”

Ei nykyinenkään autovero estä myymästä käytettyjä autoja Suomesta ulkomaille. Toki kun vero tekee suuripäästöiset autot täällä kalliimmiksi, niin myyntihinnankin pitäisi olla vastaavasti suurempi, mikä haittaa ulkomaille myyntiä.

Mutta olisiko jotain kokonaistaloudellista tai yhteiskunnallista etua, että autot ensin tuodaan Suomeen ja sitten vähän myöhemmin taas muihin maihin? Yhtä hyvin ne autot voisi käyttää ikänsä loppuun täällä Suomessa. Kannattavaa vientiä on omien tuotteiden myynti. Ei siis sellainen, että tuodaan ensin ulkomailta kalliilla uusi auto ja sitten myydään se taas käytettynä ulkomaille halvalla.

Vuotuista ajoneuvoveroa pitää laskea eikä nostaa

Ostovaiheen autoveron poistamisen vastineeksi kokoomus olisi valmis kiristämään vuotuista ajoneuvoveroa 450 miljoonaa euroa sen progressiota kiristämällä siten, että muutos suosisi vähäpäästöisiä autoja. Kun halutaan ehkäistä suuripäästöisten hankkimista, niin tehokkaammin tämän kuitenkin tapahtuu ostovaiheen verolla kuin myöhemmin pikkuhiljaa maksettavalla.

Päinvastoin, vuotuista ajoneuvoveroa pitäisi alentaa esimerkiksi 600 miljoonaa euroa (nykykertymä on noin 1200 miljoonaa) ja siirtää vastaava osa polttoaineveroihin. Nimittäin auton vuodet eivät aiheuta päästöjä, vaan sen kilometrit. Ison turbo-Volvon hiilidioksidipäästöt ovat nolla, jos se seisoo parkkiruudussa. Päästöt aiheuttaa vasta fossiilisen polttoaineen palaminen.

Nykyinen tilanne, eli korkeampi vuosivero ja pienempi polttoainevero tarkoittaa sitä, että jos joka tapauksessa maksaa sitä vuosimaksua, niin sitten kannattaa edullisesti ajella omalla autolla kaikki mahdolliset matkat.

Liikennepolttoaineiden vero sisältäen arvonlisäveron on nykyisin noin 3900 miljoonaa euroa vuodessa. Kaavamaisesti laskettuna veron siirto voisi tarkoittaa 15 % korotusta polttoaineen hintaan. Se ei vielä mullista maailmaa, mutta on osaltaan ohjaamassa muutosta pois fossiilisista polttoaineista. Koronan myötä bensan hinta on muutenkin jo tuon verran ensin laskenut ja sitten taas noussut.

Tämä siirto olisi neutraali niin valtiolle kuin keskimäärin kansalaiselle. Toista kautta saa takaisin sen, mitä toista kautta maksaa lisää. Ohjausvaikutus kuitenkin tehostuisi, eli yksittäisi ajoja kannattaisi useammin jättää tekemättä, kulkea kimpassa tai joukkoliikenteen alueella käyttää sellaista. Myös vertailu polttomoottoriauton ja sähköauton välillä olisi jälkimmäiselle edullisempi.

Polttoaineiden päästökauppa

Aalto-yliopiston tutkijat ovat esittäneet polttoaineille myyntilupajärjestelmää. Kun sallittu myyntimäärä hiljalleen alenisi, niin hintakin tuotteen huvetessa nousisi automaattisesti. Tämä keino olisi luultavasti sekä tarkka ja tehokas että ei laittaisi poliitikkoja maalitauluksi päättämään yksittäisistä veronkorotuksista.

Kokoomuksen mielestä EU:n tulisi selvittää liikenteen päästökauppajärjestelmää. Saksa ottaa sellaisen käyttöön jo ensi vuonna. Tämä selvittäminen on varmasti hyvä asia, mutta jos asian jättää vain EU:n varaan, niin on vaara, että asian toteutuminen siirtyy liian kauas.

Hyvät asiat

Kokoomus esittää käyttövoimaveron poistamista kaasu- ja sähköautoilta. Tämä olisikin sikäli hyvä, että nykyisellään täyssähköauton vuotuinen vero 150 e on lähes yhtä suuri kuin bensiiniautolla 180 e. Nämä luvut ovat vuoden 2020 autolla, joka painaa 1800 kg ja bensiiniauton CO2-päästö on 160 g/km. Samanlaisen lataushybridin vuosivero on vain 100 e, koska ajatellaan kuljettana myös ostavan verollista bensiiniä. Mutta jos ajaakin pelkällä sähköllä, on lopputulos edullinen niin autoilijalle kuin maapallolle.

Kokoomus haluaa hakea apua biokaasusta ja synteettisistä polttoaineista. Nämä ovatkin päästöttömiä ja sikäli oiva apu. Niitä tarvittaneen varsinkin raskaalle liikenteelle.

Kokoomuksen mielestä työsuhdeautojen verotusarvo pitää porrastaa päästöjen mukaan, mikä olisi varmasti hyvä asia. Tämän lisäksi vapaa autoetu kannattaisi lopettaa, koska nykyisellään lataushybridiä ei kannata koskaan ladata. Kannattaa ajaa pelkällä bensiinillä, minkä työnantaja maksaa. Vapaan autoedun poistuminen ei välttämättä maksaisi autoilijalle mitään, koska vaikka bensasta pitäisikin alkaa itse maksaa, hän säästäisi verotusarvossa. Lisäksi hän voisi ajaa ainakin osan matkaa sähköllä, mikä on paljon bensiiniä halvempaa. Kyseessä olisi vastaava muutos kuin asuntokohtainen vesimittari, joka kannustaa säästämään vettä. Nämä ovatkin uusin asuntoihin jo pakollisia.

Teknisesti vapaan autoedun ”kieltäminen” tarkoittaisi sitä, että luovutaan nykyisestä arvioköntästä. Siis työnantajan maksamat bensat olisivat työntekijän palkkaa, kuten jo nykyisinkin on työsuhdemoottoripyörien kohdalla. Tämä tekisi kannattamattomaksi sen, että työnantaja ylipäätään maksaa niitä.

Kokoomus haluaa kasvattaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuutta, eli vaikuttaa olevan samaa mieltä vihreiden kanssa. Nämä ovatkin hyviä tavoitteita, kunhan pidetään mielessä myös sähköinen kevyt liikenne. Sitä on niin kävelyn, pyöräilyn kuin mopoilun kaltaista, ja viiden vuoden päästä valtavasti nykyistä enemmän.

Samaa mieltä kokoomus on vihreiden kanssa myös siinä, että se haluaa miljardi-investoinnit raideliikenteeseen. Nykymaailmassa on usein paljon vastakkainasettelua, niin on mukavaa, että ollaan välillä näin yksituumaisiakin.