Maahanmuuton pluffi paljastumassa kansalle
Maahanmuuton pluffi paljastuu kansalle aina vain enemän, kun päästetään Juhana Vartiainen puhumaan siitä. Viimeksi Juhana Vartiainen oli keskutelemassa maahanmuutosta Suomi areenalla Porissa. Vartiainen väitteli perussuomalaisten järjestämässä tilaisuudessa maahanmuutosta Simon Elon ja Samuli Salmisen kanssa. Tälläistä tilaisuutta olinkin odottanut, jossa Vartiainen laitetaan väittelemään maahanmuutosta sellaisten ihmisten kanssa, jotka oikeasti siitä jotain ymmärtävät.
Elo ja Salmien laittoivatkin Vartiaisen koville tossa väittelyssä. Jokainen voi vaikka itse katsoa väittelyn täältä. Silti ihmettelen, mikseivät Elo ja Salminen puuttuneet pariin Vartiaisen aivan älyttömään argumenttiin. Ehkä Vartiaisen puheet siltävät niin paljon paskapuheita ja valehteluita, ettei niihin kaikkiin voi millään tarttua.
Kohdasta 36 eteenpäin Vartiainen kertoo "Se että tänne tulee lisää työikäistä väestöä ei vie työpaikka keneltäkään, vaan se lisää työllisyyttä"
Ei pidä paikansa, tämän näkee jo tilastoistakin, jos rakenuksilla on 50.000 ulkomaalaista rakentajaa ja alan työttömyysprosentti huitelee kahdessakymmenessä prosentissa
"Työllisyyshän kasvaa yksi yhteen kaikissa markkinatalouksessa yksi yhteen sen kanssa minkä verran tänne tulee lisää työvoimaa"
Se varmasti pitää paikkansa, että työikäikäisen väestön määrän kasvu lisää työpaikkoja(en tiedä onko suhde yksi yhteen) sillä vaikka maahanmuuttaja olisi työttömänä, niin silti se rasittaisi julkista sektoria, jonne jouduttaisiin palkkaamaan lisää väkeä, tämä vain lisäisi kuluja entisestään.
Kohdasta 46 eteenpäin Vartiainen kertoo "Ajatus tästä tarveharkinnasta perustuu sellaiseen loogiseen harhaan, että työpaikkojen määrä olisi jotenkin vakio"
On totta ettei työpaikkojen määrä ole vakio viime vuonnakin Suomestakin hävisi 30 000 työpaikkaa, joka tekee tilanteesta vielä huonomman, kuin siitä jos työpaikkojen määrä olisi todella vakio.
Vartiaisen jutut kuulostavat niin hulluilta, että alan jo epäilemään, että mies valehtelee ja hänellä jotain yhteyksiä niihin henkilöihin, jotka hyötyvät ulkomaalaisesta halvasta työvoimasta. Toinen teoria on, että Vartiainen on aluksi itsekkin uskonut omiin juttuihinsa, mutta hänelle on niin paljon tullut kriittistä palauteetta joka suunnasta, että hän itsekkin ymmärtää olevansa väärässä, mutta ei vain pysty myöntämään sitä. Ihmisen on aina vaikea paikka myntää olevansa väärässä, varsinkin on poliitikkon. Vartiaisen elekieli videolla kielii kertoo aselvästi hermostuneisuudesta, tämäkin viittä siihen, että jompi kunpi teorioistani on paikkansa pitävä.
Olen varma, että jos maahanmuuton kannattajat käyttäisivät edes osan siitä energiastaan, jonka käyttävät rasismi kitinään(jota kuultu taas viime päivinä) miettimään näiden argumenttejen järkevyyttä, joilla perustellaan maahanmuuton lisäämistä he huomaisivat tämän pluffin.
Tässäkään EVA:n julkaisemassa raportista, jonka mukaan maahanmuutto olisi kaksinkertaistava, ei ole ainuttakaan perustelua. EVA on sitä mieltä, että kestävän talouden kannalta työttömyysasteen tulisi nousta 75:n tällä hetkellä se on 69. Tähän EVA tarjoaa lääkkeeksi maahanmuutton lisäämistä, vaikka maahanmuuttajien työllisyysaste on vain 50. EVA :ssa siis meinataan, että 40 prosenttisesta viinasta tulee väkevämpää kun siihen kaadetaan lisää 30 prosenttista viinaa. Kun Hesari julkaisi tän raportin luin siitä seurannut keskustelua kommettipalstalta varmaan 98 sadasta oli vastaan tätä EVA:n raporttia. Tästäkin huomaa, että maahanmuuton pluffi alkaa paljastua kansalle.
Toi EVA:n raportti on niin paksua tekstiä, että se on pakko olla vedätystä. Uskon että maahanmuuttoa lisäämällä EVA halua ajaa vain suurpäoman etua, joka saisi paljon lisää halpaatyövoimaa. Tämän kaltaisia ajatuksia on esittänyt myös tossa väittelyssä ollut tutkija Samuel Salaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Harmittaa vain tämä Immoskohu, joka vie huomiota itse asialta. Tykkään itse keskustella mielummin juuri maahnmuutosta, kuin niistä ihmisistä, jotka käyvät maahanmuuttokeskustelua. Maahanmuuttokriitikoiden argumentit ovat niin paljon paremmat, siksi kannattaa yrittää pysyä vain maahanmuuttokeskustelussa. Mielestäni se on vain maahanmuutton kannattajien etu, jos keskustelua käydään maahanmuutto keskustelijoista, eikä itse maahanmuutosta.
Ilmoita asiaton viesti
Vartiainen puhuu asiaa. Aivan saman viestin maahanmuuton ja työpaikkojen määrän välisestä korrelaatiosta antoi pääministeri Sipilä eilisessä aamu-TV-lähetyksessä. Joten asian puolesta on vankat voimat liikkeellä. Ja mm. myös perussuomalaiset sitä hallituksessa tukemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos markkinoilla on rajua ylitarjontaa jostain tuotannontekijästä, niin miten ko.tuotannontekijän tarjonnan lisääminen johtaa sen kysynnän kasvuun?
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka kirjoitti
”Vartiainen puhuu asiaa. Aivan saman viestin maahanmuuton ja työpaikkojen määrän välisestä korrelaatiosta antoi pääministeri Sipilä eilisessä aamu-TV-lähetyksessä. Joten asian puolesta on vankat voimat liikkeellä. Ja mm. myös perussuomalaiset sitä hallituksessa tukemassa.”
En tiedä mitä Sipilä on aamu-TV:ssä jutellut, mutta hallitusohejelmaan on kirjattu ettei saatavuusharkintaa poisteta, ainoastaan voidaan helpottaa joidenkin erityisasiantuntijoiden toimesta, näin persujen tahdosta, eli hallitus ei siis juuri ole lisäämässä työperäistä maahanmuuttoa.
Vartiaisen mielestä tämä tarveharkinta pitäisi poistaa, vaikka Tanska ja Ruotsi ovat tässä pahasti epäonnistuneet.
http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ihmiskaupp……
– Työluvat ovat yleistyneet etenkin siivousalalla, rakennusalalla ja muilla aloilla, joissa ei ole edes ollut tarvetta ulkomaiselle työvoimalle. 66 prosenttia työluvista menee nykyisin näille aloille.
Ruotsista voi ostaa työluvan
Saatavuusharkinnan ottaminen pois viranomaisilta on Ingessonin mukaan lisännyt Ruotsissa työlupien laitonta kauppaa. Maahan pyrkivät ovat joutuneet maksamaan ihmissalakuljettajille suuria summia päästäkseen Schengen-alueelle.
– Tiedämme tapauksia, joissa ihminen on joutunut maksamaan jopa 25 000 euroa työluvasta.
– Liitot ovat tehneet tarkastuksia yrityksiin ja havainneet, että yhdeksällä kymmenestä ulkomaalaisesta ei ollut työehtosopimusten mukaisia työehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
Johan sen näkee sokea Reettakin, että Vartiainen on robotti, joka ei puhu omalla suullaan, vaikka puhuukin paljon palturia. Juuri sitä yhtä ja samaa Vartiainen on jauhanut jo vuosia ja nyt hänet on nostettu kokkareiden tietäjiin.
Mahtaako Jyri Häkämiehellä olla kiireitä, kun Vartiainen on otettu tilalle suoltamaan s…..
Todellakin, Suomen etu tässä ei ole kysymyksessä… mutta kenen?
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti toteaa:
”Se varmasti pitää paikkansa, että työikäikäisen väestön määrän kasvu lisää työpaikkoja”
Ja juuri tästähän on kyse, mm. Vartiaisen viestissä.
Saksassa on enemmän työpaikkoja kuin Suomessa ja Suomessa on enemmän työpaikkoja kuin Virossa. Jos joku väittää, että se johtuu muusta kuin työikäisen väestön määrästä, niin harkitkoot uudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Saksalaiset pelkäävätkin mm. työpaikkojensa puolesta..
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015080120117940_…
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa on enemmän työttömiä kuin Suomessa ja Suomessa on enemmän työttämiä kuin Virossa. Jos joku väittää, että se johtuu muusta kuin työikäisen väestön määrästä, niin harkitkoot uudelleen.
Iteroida voi myös toiseen suuntaan. Jos ei ole enää yhtään työikäistä, niin ei ole enää yhtään työtöntäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, miksi työikäisen väestön määrän kasvaminen ei ole lisännyt työpaikkoja suomesta, vaan ne ovat vähentyneet Suomessa näin lukee ihan EVA:n raportissakin.
”Raportin luvut ovat kylmääviä: työllisten määrä on vuosina 1987–2013 kasvanut vain noin 2 000 hengellä. Samaan aikaan työttömien määrä on kasvanut 180 000:lla”
http://www.hs.fi/kotimaa/a1422424819789
Mitä luulet Juha voisiko tämä työpaikkojen määrän vähentyminen johtua siitä, että Suomesta on vientiteollisuutta karannut paljon viimevuosina ulkomaille(vuodesta 2008 vientiteollisuudesta on hävinnyt 2008 työpaikkaa)
Jos vientiteollisuudesta katoaa työpaikkoja=ihmisten ostovoima vähenee=sisämarkkinoilla toimivat yritykset joutuvat irtisanomaan väkeään. Jos vientiteollisuuteen syntyisi uusita työpaikkoja pyörä pyörisi toiseen suuntaan.
Siihen, että vienti alkaisi vetämään ei paljon maahamuutto auta, koska mamut työskentelevät pääasiassa matalapalkka aloilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ovathan ne työpaikat lisääntyneet, koska niitä on ollut vuonna 2013 2000 enemmän kuin vuonna 1987. Vähentyneet ne eivät siis ainakaan tuolla tarkastelujaksolla ole.
Vuonna 1987 elettiin kovaa nousukautta ja maassa vallitsi käytännössä täystyöllisyys. Vuonna 2013 sen sijaan oltiin taantumassa ja työttömyys oli kasvanut jo nelisen vuotta siinä vaiheessa. Silti työpaikkoja oli enemmän kuin vuonna 1987.
Vielä selkeämmäksi asian tekee, jos verrataan vaikkapa 60-luvun tilannetta, jolloin ylivoimaisesti suurin osa työikäisistä naisista oli kotirouvia ja kokonaisväestömäärä oli vain noin neljä ja puoli miljoonaa. Tällä hetkellä Suomessa on karkeasti arvioiden kaksi miljoonaa ihmistä enemmän työvoiman piirissä (joko työllistettynä tai työttömänä), joten työpaikkojen määrän lisäys on ollut raju.
Ilmoita asiaton viesti
Kappas tällä kertaa olet oikeassa, olin hieman huolimaton tossa aikaisemmassa kommentissani työpaikaikkojen määrä on tosisaaan noussut 2000:lla mutta jos samalla työttömien määrä on kasvanut 180 000.
Mutta kuten näistäkin luvuista voi päätellä niin Suomi ei tässä tapauksessa ole taloudellisesti hyötynyt siitä, että työikäisen väestön määrä on kasvanut.
Toi typaikkojen määrän kasvu johtuu myös osittain siitä, että suurille ikäluokille luotiin suojatyöpaikkoja julkiselle sektorille. Periaatteessa julkiselle sektorille voitaisiin luoda nytkin vaikka kuinka paljon uusia typaikkoja julkisten palvelujen parantamiseksi, jos vain yhteiskunnalla olisi vaaraa niiden rahoittamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Työikäisten määrä on samaan aikaan kasvanut sellaiset 130 000 -140 000 ja työpaikkoja on tullut lisää siis 2000…
Vartiaisen talousteoria on siis todistettu oikeaksi. Työikäisten määrän lisääminen tuo lisää työpaikkoja!!!!
Äkkiä tänne 200 000 työikäistä maahanmuuttajaa – saadaan ainakin 4000 uutta työpaikkaa!
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen muistutan, että vertailussa 1987 kontra 2013 vertaillaan noususuhdanteen huippulukemia syvän laskukauden lukemiin. Siitä huolimattä 1987 työpaikkojen määrä oli vähäisempi.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen muistutan, että työpaikkojen lukumääränhän piti riippua työikäisten lukumäärästä, eikä suhdanteista. Jos suhdanteet vaikuttaisivat työpaikkojen määrään, niin silloinhan kysyntä olisi työpaikkojen määrää ohjaava tekijä.
Yritä nyt päättää kumpi siihen työpaikkojen määrään vaikuttaa. Tarjonta vai kysyntä?
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti suhdanteet vaikuttavat työpaikkojen määrään. En minä eikä varmaan kukaan muukaan ole sitä kiistänyt. Kyse on vain siitä, että väestön lisäys vaikuttaa työpaikkoja lisäävästi ja laskusuhdanne työpaikkoja vähentävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Avaapa nyt hieman miksi väestömäärän kasvu lisää työpaikkoja vientisektorilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kotimarkkinasektorilla sen vaikutus välittömästi onkin suurempi kuin vientisektorilla, jossa vaikutus nähdään vasta viiveellä. Silloin se toteutuu pitkälti kansantalouden kohentuneen tilan johdosta lisääntyneiden tuotannollisten investointien kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi näin, selitä vaikutusmekanismi miksi työn kysyntä lisääntyy kun luku- ja kirjoitustaidoton ihminen ilmaantuu Suomen rajojen sisäpuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jo eräässä toisessa kommentissani selittänyt tuon aivan ilmeisen vaikutusmekanismin. Luku- ja kirjoitustaidottomilla maahanmuuttajilla on tarpeita, jotka pitää tyydyttää ja ne lisäävät kysyntää kansantaloudessa.
Ilmoita asiaton viesti
#53
Mitä se tuottavuuteen vaikuttaisi kun palkattaisiin ihmisiä opettamaan ja avustamaan näitä luku ja kirjoitus taidottomia.
Ilmoita asiaton viesti
No miten nyt palveluammatteihin kuuluvien työpaikkojen määrän lisääntyminen tuottavuuteen vaikuttaa? Se riippuu tuottavuuden määritelmästä. Mutta toki sellainen työ kaikilla mittareilla mitattuna tuottavampaa on kuin työmarkkinatukien maksaminen.
Aika vähän kyllä luku- ja kirjoitustaidottomia Suomeen on tullut. Suomen kieltä taitamattomia kylläkin ja heidän kielitaitokouluttamisensa työllistääkin sitten aivan selkeästi määriteltyä ammattikuntaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kotimarkinasektorilla töihin tulevat mamut eivät välttämättä kohenna kansantalouden tilaa. Otetaan vaikka nämä turkkilaiset pitseeriat, jos niitä ei olisi niin kotipitsa voisi paljon paksummin ja näin työllistäisi enemmän väkeä. Ja väitän muutenkin, että ne rahat jotka käytetään sielä pitserioissa, ne käytettäisiin jollain muulla tavoin meidän sisämarkkinoilla, joka tarkoittaa, että sisämarkkinat työllistäisivät enemmän ihmisiä.
Jos taas ulkomalaiset firmat olisivat vientisektorilla se kohentaisi kansantalouden tilaa, mutta montako sellaista maahanmuuttajan firmaa on joka toimii vientiteollisuudessa?
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti kilpailun puute parantaa alalla toimivien yritysten asemaa. Joskus jopa monopolin omaisesti, mutta se ei ole kansantalouden, vaan kyseisten yritysten omistajien etu.
Maahanmuuttajien pizzzeriat toimivat myös vientiteollisuudessa, koska turistitkin ovat niiden asiakkaita.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ihan noin simppeliä ole. Kyseessä on aivan perustavanlaatuinen ero kahden kansantaloustieteellisen teorian välillä siitä, että mikä ”ohjaa taloutta” ja vastaa näin esim.työpaikkojen määrästä.
Vartiaisen mukaan taloutta (ja työpaikkojen määrää) ohjaa tarjonta. Tämän vuoksi hän kannattaa työvoiman tarjonnan lisäämistä myös laskusuhdanteen aikana ratkaisuna työpaikkojen vähenemiseen. Hänen mukaansa talous saadaan kasvamaan lisäämällä tarjontaa.
Kysyntävetoinen teoria taas lähtee siitä, että taloutta (ja työpaikkojen määrää) ohjaa kysyntä. Sen mukaan työpaikkojen vähenemiseen (talouden supistumiseen) pitäisi vastata pyrkimällä elvyttämään kysyntää. Talous siis saadaan kasvamaan lisäämällä kysyntää.
Molemmissa teorioissa on heikkoutensa ja en ala niitä tässä sen enempää käymään lävitse. Jokainen voi itse lukea näiden teorioiden kritiikin googlailemalla.
Itse kallistun siihen, että kyseessä on tällä hetkellä kysyntälama ja Vartiaisen lääkkeet vastata kysyntälamaan lisäämällä tarjontaa ovat täysin väärät.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen muistutan siitä, että Vartiaisen mukaan työvoiman tarjonkasvu lisää työpaikkojen määrää yksi yhteen. Vuoden 1987-2013 välisenä aikanakaan tämä ei pidä paikkansa. Vartiaisen argumentti nimeenomaan on, että työvoiman tarjon lisääminen lisää työpaikkojen määrä, siksi maahanmuutto on hyvä asia, hän ei koskaan tässä yhteydessä erittele mitä nämä työpaikat ovat. Eikä koskaan mainitse samassa yhteydessa, että myös talouden suhdanteet vaikuttavat todella paljon työpaikkojen määrään.
Hyvä että itsekkin myönnät, että miten kun maan taloudella menee vaikuttaa työpaikkojen määrään aivan järkyttävästi, jos Suomi ei ole siis hyötynyt tolla aika välillä työikäisen väestön määrän kasvusta. Miten voidaan tietää, että Suomi hyötyisi siitä jatkossakaan, varsinkin kun viime vuosina teollisuutta on paennut jatkuvasti Suomesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti Suomi on hyötynyt. Kaikissa kansantaloudellisissa tilastoissa vaikuttavat lukuisat ristikkäiset tekijät. Useinkin puhutaan esimerkiksi kausipuhdistetuista työttömyystilastoista.
Kun syvässä taantumassa on työpaikkojen määrä KORKEAMPI kuin parhaan nousushdanteen aikana, niin se on osoitus siitä miten väestön lisääntynyt määrä on generoinut lisää työpaikkoja. Jos tästä puhdistettaisiin suhdannevaihtelu, niin tulos olisi vielä havainnollisempi. Vertailukohdaksi voitaisiin ottaa vaikkapa vuosi 1993, jolloin työttömyys kohosi yli puolen miljoonan ja verrata silloisten työpaikkojen määrää nykyiseen määrään.
Vartiaisen arvioi (jonka muuten Sipiläkin allekirjoittaa) siitä, että työpaikkojen määrä kasvaa yhden suhde yhteen työikäisen väestön kasvun myötä, tulee suhtautua konservatiivisena minimiarviona tai tavoitteena. Pääsääntöisesti muuttovoittoalueille menee taloudellisesti huomattavasti paremmin kuin muuttotappioalueilla, joissa työttömyysprosentit yleensä ovat korkeampia.
Ilmoita asiaton viesti
”Pääsääntöisesti muuttovoittoalueille menee taloudellisesti huomattavasti paremmin kuin muuttotappioalueilla, joissa työttömyysprosentit yleensä ovat korkeampia”
Ilman muuta näin, mutta mistähän mahtaa johtua? että seim. pk-seudulle joka on muuttovoittoinen alue?
Ja mistähän mahtaa johtua, että ihmiset muuttavat pois niiltä alueilta, joilla on muuttotappiota?
Luuletko tosissaan, että näiden alueiden taloudellinen tilanne kohenisi, jos ihmisiä vain muuttaisi näille aluille, siis siten ettei näillä ihmisillä olisi valmiiksi työpaikkaa tiedossa, vaan he alkaisivat etsiä sitä vasta muutettuaan seudulle.
(Vartiaisen teorian mukaan näin pitäisi tapahtua)
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se asia on juuri niin kuin ilmoitit minun luulevan.
Ajatelkaamme vaikkapa uudisraivaajien Amerikkaa tai siirtolaisten Australiaa, juutalaisten eksodusta silloiselle Palestiinan aavikolle t.m.s.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikille noille on yhteistä, että ihmiset ovat muuttaneet noihn maihin paremman elämän perässä. Ei Amerikan ja Australian uudisraivaajia voi verrata nykyaikaan, sillä tuohon aikaan moni niistä työkenteli maataloudessa, joka työllisti tuolloin paljon enemän ihmisiä. Muutenkin tämän jälkeen teknologian kehittymisen myötä työvoiman tarpeen määrä on vähentynyt. Juutalaiset taas ovat niin fiksu kansa, että ne pärjäävät melkein missä vain.
Mutta mietitäänpä jotain maata missä ruoho ei ole kovin vihreää Kreikkaa, ei sinne kovin moni tänä päivänä muuta. Pakolaisetkin mielellään jatkavat matkaa siitä eteenpäin. Sillä miksi ihmiset muuttavat johonkin maahan on yleensä se syy, että siellä ruoho on vihreämpää on töitä tarjolla hyvää sosialliturvaa, tai ihan fyysisesti ruoho vihreämpää.
Ei autiomaahan(ellei se oli jonkin pyhä maa tai ellei siellä ole luonnon varoja) tai etelä navalle kukaan muuta. Eikä mielellään mihinkään kriisimaihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun syvässä taantumassa on työpaikkojen määrä KORKEAMPI kuin parhaan nousushdanteen aikana, niin se on osoitus siitä miten väestön lisääntynyt määrä on generoinut lisää työpaikkoja”
Vartiaisen teoria menee niin, että työvoiman tarjonta lisää työpaikkojen määrää. Tässä tapauksessa väestön vanheneminen on lisännyt työpaikkojen määrää julkiselle sektorille. esim. vuodesta 2008 lähtien terveys- ja sosiaalipalveluihin on syntynyt 32 000 uutta työpaikkaa.
Ja kun taas vuodesta 2008 alkaen, teollisuudesta on kadonnut 80 000 työpaikkaa. Tämä taas johtuu siitä, että teollisuutta siirretään Suomesta pois, eli Vartiaisen hokema työvoiman tarjonta lisää työpaikkojen määrä on typerä, koska työpaikkojen määrään vaikuttaa niin moni muukin tekiä.
Lisäksi silläkin on suuri merkitys onko toi työvoiman tarjonnan lisääminen kielitaidottomi kamelikuskeja vai jotain huippuamattilaisia. Vartiainen ei myöskään erittele näitä. Hän niputtaa kaikki työvoiman tarjonnan samaan nippuun. Ja kuitenkin hän tossakin viedeolla valittaa miten persut usein sotkevat humanitaarisen ja typeräisen maahanmuuton.
Ilmoita asiaton viesti
”Vartiaisen hokema työvoiman tarjonta lisää työpaikkojen määrä on typerä, koska työpaikkojen määrään vaikuttaa niin moni muukin tekiä.”
Ei tuon virkkeesi viimeinen sivulause mitenkään kumoa Vartiaisen väittämää, sillä samaan asiaan voi aina vaikuttaa vastakkaisia tekijöitä ja tokihan on hyvä, että jos jokin tekijä on vaikuttamassa työpaikkojen määrän vähenemiseen, niin sitten on olemassa toinen tekijä, joka vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.
Työvoiman tarjonnan vaikutus työpaikkojen määrään tulee osittan myös sen mainitsemani työvoiman tarvitseman tarpeiden tyydytyksen kautta. Vartiainen on myös oikeassa siinä, että tarjonta vaikuttaa suoranaisestikin työpaikkojen määrään, sillä jo nyt voidaan havaita, että suurin osa Helsingin hotellisiivoojista tai ravintoloiden keittiöiden tiskaajista y.m. on maahanmuuttajataustaisia eikä niitä työpaikkoja saisi lähestulkoonkaan täytettyä suomalaisilla työntekijöillä. Ne jäisivät täyttämättä tai rationalisoitaisiin pois toimintoja tehostamalla, mikä toisaalta alentaisi asiakaspalvelun tasoa.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka kirjoittaa.
”Blogisti toteaa:
”Se varmasti pitää paikkansa, että työikäikäisen väestön määrän kasvu lisää työpaikkoja”
Ja juuri tästähän on kyse, mm. Vartiaisen viestissä.
Saksassa on enemmän työpaikkoja kuin Suomessa ja Suomessa on enemmän työpaikkoja kuin Virossa. Jos joku väittää, että se johtuu muusta kuin työikäisen väestön määrästä, niin harkitkoot uudelleen.”
Pidätkö todella työikäisen väestön määrää, jotenkin itseisarvona? Suomi saisi tänne niin paljon työikäistä väkeä kuin se vain haluaisi. Kreikka Italia ja maat jotka ovat pulassa Välimeren yli tulleista pakolaisista antasivat niitä varmasti Suomeen niin paljon kuin Suomi vain haluasi.
Vartiainen näköjään pitää tätä itseisarvona, koska hänen mukaansa Ruotsilla menee taloudellisesti paremmin, koska Ruotsi on pitänyt paljon parempaa kuolta työvoiman tarjonnasta. Muuten Ruosissa työperäisen maahanmuuton osuus on noin 20 prossaa maahanmuutosta, kun se Suomessa on 30 prosenttia. Tossa keskustelussa Vartiainen kuitenkin sanoo, ettei humanitaarista maahanmuuttoa kannata ajatella taloudellisessa mielessä, vaan siinä mielessä kuinka humaaneja me olemme. Äijä siis puhuu aivan sekavia.
Sillä on aina jokin syy miksi ihmiset muuttaa, näihin maihin joissa on paljon väkeä on jokin syy esim. Ruotsalainen elinkeinoelämä kävi oikein rekrytoimassa suomalaisa sinne töihin, kun siellä oli niin kova työvoimapula. Turkkilaisia muutti Saksaan miljoonittain aikoinaan, koska siellä oli pulaa työntekijöistä.
Ruotsiin taas on viimeaikoina muutettu lähinnä humanitaarisin syin ja varmasti siitä johtuu, että KAIKKI tutkimukset on tehty Ruotsissa tehdyt tutkimuket osoittavat, että maahanmuutto on tappiollista Ruotsille.
Jos työikäisen väestön lisäämisellä saadaan jonkin maan talous automaattisesti kasvuun. Kraikan kannattaisi ottaa kaikki sinne tulevat pakolaiset, eikä päästää niitä muihin EU maihin
Ilmoita asiaton viesti
Vartiainen ottaa esille jatkuvasti huonon julkistalouden tilan ja vertaa sitä muihin pohjoismaihin ja väittää syyn olevan maahanmuuton vähäisyydessä. Vartiainen ei ota huomioon sitä että muilla pohjoismailla on oma valuutta ja me olemme euron vankeja.
Vartiainen puhuu täyttä puuta heinää, sitä virallista propagandaa jota meille kansalaisille syötetään jatkuvalla syötöllä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei pidä paikansa, tämän näkee jo tilastoistakin, jos rakenuksilla on 50.000 ulkomaalaista rakentajaa ja alan työttömyysprosentti huitelee kahdessakymmenessä prosentissa”
Kuitenkin rakennusalalla työttömien määrä on pienin Uudellamaalla, missä ulkomaisten työntekijöiden osuuskin on suurin. Joten ei ne ulkomaiset työntekijät suomalaisten työpaikkoja ole vieneet. Rakennusalalla on paljon sekä rakenteellista että suhdanteista johtuvaa työttömyyttä. Suuri osa rakennusalan työttömistä ei työllisty korkeasuhdanteenkaan aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Rakennusalalla vallitsee tänä päivänä tietääkseni aivan älytön pula kysynnästä, eli rakennetaan vähän koska ei ole ostajia.
Miten tälläisessä markkinatilanteessa virolainen keikkatyövoima luo niitä työpaikkoja rakennusalalle?
Muutoin kuin syrjäyttämällä kotimaista kalliimpaa tyävoimaa?
Ilmoita asiaton viesti
Rakennusalalla tilanne on kaksijakoinen. Uudellamaalla kysyntää on kyllä ja alan yritykset kärsivät työvoimapulasta.
Ilmoita asiaton viesti
No, tulihan se sieltä, kun oikein lypsää: Uudellamaalla kysyntää….
Eli täällä on rakennusalan työpaikkoja, koska täällä on rakentamiselle vielä kysyntää.
Ei siis niin, että täällä on rakennusalan työpaikkoja, koska täällä on paljon rakennusalan työntekijöitä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, sitten voi pohtia, kumpi on yhteiskunnan kannalta edullisempaa: se, että rakennusliike työllistää maahanmuuttajan, vai että työpaikka jää täyttämättä.
Sitten voi keskustella, miksi juuri Uudellamaalla talous toimii valtakunnassa parhaiten. Täällä niitä maahanmuuttajia vasta onkin, eikö silloin maahanmuuttokriitikoiden mielestä taloustilanteenkin pitäisi olla surkein?
Ilmoita asiaton viesti
”Niin, sitten voi pohtia, kumpi on yhteiskunnan kannalta edullisempaa: se, että rakennusliike työllistää maahanmuuttajan, vai että työpaikka jää täyttämättä.”
Tietenkin yhteiskunnan kannalta on parempi täyttää työpaikka kuin jättää se täyttämättä.
Kysymys kuuluikin, että miten työikäisten maahanmuutto itsessään lisää niitä työpaikkoja niin paljon, että se on kansantaloudellisesti kannattavaa.
Kysymys ei kuulunut, että jos Suomesta ei löydy johonkin hommaan tekijöitä, niin onko kannattavaa tuoda tekijä ulkomailta.
Ilmoita asiaton viesti
”Tietenkin yhteiskunnan kannalta on parempi täyttää työpaikka kuin jättää se täyttämättä.
Kysymys kuuluikin, että miten työikäisten maahanmuutto itsessään lisää niitä työpaikkoja niin paljon, että se on kansantaloudellisesti kannattavaa.”
Juha Kuikka tuossa alempana sitä mekanismia jo selittikin.
Se, että tarjonnan kasvattaminen lisää kysyntää, tulee ihan kansantaloustieteen perusteista. Työvoiman tarjonta on siis kokonaistyövoima, eli työlliset ja työttömät yhdessä.
Suomessa on paljon rakenteellista työttömyyttä. Kysyntä ja tarjonta eivät osaamisen tai alueellisten tekijöiden takia kohtaa. Maahanmuutolla voidaan vaikuttaa tähän, mutta paljon olisi myös tehtäviää kannustinloukkujen ja muiden työllistymisen esteiden purkamisessa. Ei siis joko-tai vaan sekä-että. Meillähän väestö vanhenee käsiin.
Työikäisten maahanmuutto on erityisen edullista, koska he voivat päästä hyvin nopeasti yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi. Kantaväestöön kuuluva on ensimmäiset 25 elinvuottaan saamapuolella.
Ilmoita asiaton viesti
”Se, että tarjonnan kasvattaminen lisää kysyntää, tulee ihan kansantaloustieteen perusteista. ”
Se tulee siis vain yhden tarjonnan taloustieteeksi kutsutun suuntauksen perusteista. Vartiaisen tai sinun uskosi juuri tuohon taloustieteen teoriaan ei tee juuri siitä kansantaloustieteen teoriasta ”sitä oikeaa”.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan, ja se, että työpaikkojen määrä lisääntyy tarjontaa kasvattamalla, pitää paikkansa vain ja ainoastaan silloin, jos työn hinta eli palkat laskevat tarjonnan lisääntymisen seurauksena. Jos palkat eivät laske, tarjonnan lisääminen kasvattaa vain työttömyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi Härkönen kirjoitti.
”Niin, sitten voi pohtia, kumpi on yhteiskunnan kannalta edullisempaa: se, että rakennusliike työllistää maahanmuuttajan, vai että työpaikka jää täyttämättä”
Ilman muuta se, että se työllistää maahanmuuttajan. Mutta jos rakennusliikkella on kaksi vaihtoehtoa työllistää mamu rajojen ulkopuolelta tai joku sellainen henkilö, joka on jo rajojen sisäpuolella. Ilman muuta parempi jos jo Suomessa asuva henkilö työllistetään. Väitän että yhteiskunnan talouden kannalta tupla hyöty, koska jos muiden ”elätettävä” kansalainen siirtyy itse ”elättäjien” joukkoon, kuin sillä, että ”elättäjä” tulee ulkopuolelta ja tuo vielä monesti muita ”elätettäviä” mukanaan.
Tämän takia ihmettelenkin miksi jatkuvasti liputaan maahnmuuton lisäämisen puolesta, vaikka olisi järkevämpää mietti keinoja joilla ensisijaisesti työllistettäisiin omat kansalaiset ja tämän takia haluaisin, että tarveharkinta otettaisiin käyttöön aivan kaikkeen työperäiseen maahanmuutoon, eli otettaisiin mamuja töihin vain sellaisille aloille joilla on oikeasti työvoimapula.
Ilmoita asiaton viesti
”Miten tälläisessä markkinatilanteessa virolainen keikkatyövoima luo niitä työpaikkoja rakennusalalle?”
Kysymyksestä heijastuva väärinkäsitys selvittää osaltaan, miksi Vartiaisen sanoma ei mene perille.
Eihän kyse ole siitä, että virolainen keikkatyövoima loisi työpaikkoja nimenomaan rakennusalalle, vaan kyse on ylipäätään yhteiskunnan tarvitsemasta kokonaistyömäärästä, joka on lineaarisesti riippuvainen ihmisten määrästä. Virolainen keikkatyövoima lisää mm. nakkikioskien tuotteiden myyntiä ja sitä kautta kioskimyyjien työpaikkoja, y.m.
Ilmoita asiaton viesti
Virolaisen keikkatyövoiman tarve johtuu rakennusalan kysynnästä. Ilman kysyntää heillä ei olisi töitä, eivätkä he kuluttaisi yhtään nakkikioskin tuotetta Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti kaikkien työpaikkojen olemassaolo on riippuvainen kysynnästä ja se on ketju kansantaloudessa: nakkikioskin tuotteitten kysyntä lisää työpaikkoja kioskeilla, se puolestaan lisää asuntojen kysyntää kyseisellä paikkakunnalla ja se puolestaan rakennusmiesten tarvetta, j.n.e. Kun asiat ”akuankkamaisesti” yksinkertaistetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, näinhän se yksinkertaistetusti menee.
Sen tähden ihmettelenkin väitettä, että työikäisen väestön lisäys (maahanmuuton avulla) itsessään ja varmasti lisäisi tuota kysyntää ja loisi työpaikkoja.
Jostain sen maahanmuuttavan työikäisen väestönkin on se raha siihen kuluttamiseen ensin kaivettava tuon ketjureaktion aikaansaamiseksi. Jos työpaikkoja ei ole, niin mistä se kulutukseen käytettävä raha tulee?
Tämä siis tilanteessa, jossa työntekijöistä on valmiiksi ylitarjontaa.
Saksassa homma toimi turkkilaisten kanssa siten, että teollisuus tarvitsi älyttömästi työvoimaa, joka sitten kulutuksellaan loi lisää työpaikkoja. Sama homma Ruotsissa suomalaisten kanssa. Ensin oli kuitenkin tarvetta työvoimalle. Nyt sitä tarvetta Suomessa ei ole.
Tarjonnan lisäämisellä voi luoda talouskasvua vain, jos jostain tuotannontekijästä on niukkuutta. Silloin ko.tuotannontekijän tarjonnan lisääminen luo talouskasvua.
Ilmoita asiaton viesti
”kyse on ylipäätään yhteiskunnan tarvitsemasta kokonaistyömäärästä, joka on lineaarisesti riippuvainen ihmisten määrästä.”
Tähän olisi mukava saada jokin lähde, ja tuo lineaarinen yhtälö olisi kiva nähdä.
Ilmoita asiaton viesti
Voit tehdä empiirisiä tutkimuksia googlaamalla eri valtioiden väestömääriä ja niiden työpaikkamääriä, jolloin havaitset, että väestömäärä korreloi lähes sataprosenttisesti työpaikkamäärän kanssa, varsinkin jos kyse on samankltaisella taloudellisella tasolla olevista maista. USA:ssa on noin 60 kertaa enemmän työpaikkoja kuin Suomessa, Saksassa niitä on melkein kaksikymmentä kertaa enemmän, j.n.e.
Tietyntasoisessa kansantaloudessa jokaisella yksilöllä on tietyntasoiset vaatimukset kaloritarpeensa, vaatetuksensa, vapaa-ajan viettonsa ja asumuksensa suhteen. Näiden tarpeiden tyydyttäminen luo kysynnän, joka sitten kansantalouden resurssien kautta tyydytetään pitkässä juoksussa tavalla tai toisella. Siitä tulee se työn tarve.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, lähdettä ei siis löydy. Tätä epäilinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö siis usko, että USA:ssa ja Saksassa on enemmän työpaikkoja kuin Suomessa? Pitääkö minun kaivella siihen lähde?
Ilmoita asiaton viesti
Ei, tämä nyt päivän selvää. Kaiva esille se väittämäsi lineaarinen yhtälö, joka kuvaa työpaikkojen määrää väestömäärän funktiona.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sitäkään tarvitse kaivaa esille, koska se todentuu käytännössä sitä kautta, että samanlaisissa kansantalouksissa työttömyysaste on melko lailla yhtäläinen samassa suhdannevaiheessa maan väkiluvusta riippumatta. Voit todeta sen vaikkapa ”Alppien pohjoispuolisten” EU-maiden tilastoja vertailemalla. Toki asiasta on olemassa erilaisia kansantaloustieteellisiä mallejakin, mutta tässä yhteydessä toteutuma riittänee todisteeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, tämä hyväksyttäköön selitykseksi, mutta kai nyt kuitenkin tajuat, että kansantalous köyhtyy, BKT/capita laskee, kun vähäisen tuottavuuden työ lisääntyy.
Intiassa on lonkalta heitettynä puoli miljardia työpaikkaa. So what, en halua että Intian tie on Suomen tie.
Ilmoita asiaton viesti
Samankaltaisissa talouksissa on samantyyppiset työllisyysluvut. Kuinka yllättävää. Tämä sitten todistaa tarjonnan taloustieteen teoriat oikeiksi…
Yksityinen sektori työllistää Suomessa tänään vähemmän kuin 1950-luvun alussa. Työpaikkojen lukumäärän kasvu on pelkästään julkisen sektorin työpaikkojen lukumäärän kasvua. Tästä voimme empiirisesti päätellä, että väestönkasvu Suomessa johtaa vain julkisen sektorin työpaikkojen kasvuun.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksityinen sektori työllistää Suomessa tänään vähemmän kuin 1950-luvun alussa”
Tuo on puppua. Yksityisen sektorin osuus työpaikoista on laskenut 50-luvun alusta lähtien, mutta työpaikkojen määrä yksityisellä sektorilla on kasvanut yli 50%. Pitkälti johtuen väestön määrän kasvusta. Maatalousyrittäjiä ei ole näissä luvuissa huomioitu, koska 1950 yli kolmasosa suomalaisista sai toimeentulonsa maataloudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Luvut täältä: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tieto…
Sivu 7, talukko 4.
Lainaus tekstistä: ”Julkisen sektorin työllisyys on nelinkertaistunut 1950-luvun alusta.
Yksityinen sektori puolestaan työllistää tänään vähemmän ihmisiä
kuin tuolloin.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.”
Tuon mukaan yksityisen sektorin työpaikkojen maarä on pysynyt kohtuullisen vakiona lukuunottamatta 90-luvun laman notkahdusta, vaikka väestö ja työikäisten määrä on kasvanut. Trendi on jopa paremminkin laskeva kuin nouseva.
Ilmoita asiaton viesti
Verrataanpa tuota tilastokeskuksen tietoihin:
Palkansaajat työnantajan sektorin mukaan 1950-2004 (1000 henkeä):
1950 Yksityinen sektori 840.000
2004 Yksityinen sektori 1.306.000
http://www.stat.fi/tup/suomi90/helmikuu.html
Ilmoita asiaton viesti
Jos puhutaan työpaikkojen lukumäärästä, et voi puhua pelkästään palkansaajien määrästä.
Ilmoita asiaton viesti
Maatalousyrittäjien määrän romahtaminen, käytännössä tilastollinen marginalisoituminen, tietysti vaikuttaa lukuihin, mutta se on rakennemuutos, joka on tapahtunut kautta koko läntisen Euroopan tuona aikana.
Julkisen sektorin työllisten määrän kasvu ei ole tapahtunut valtion puolella, vaan kuntapuolella ja siihen on eniten vaikuttanut julkinen terveydenhuolto ja peruskoulu.
Kyllä tuo yksityisen sektorin palkansaajien määrän kasvu on selkeä indikaatio työpaikkojen määrän kehityksestä väkiluvun kehityksen funktiona.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi Härkönen kirjoitti
”Kuitenkin rakennusalalla työttömien määrä on pienin Uudellamaalla, missä ulkomaisten työntekijöiden osuuskin on suurin. Joten ei ne ulkomaiset työntekijät suomalaisten työpaikkoja ole vieneet”
Uudella maallakin töyttömyys on on korkeampi kun keskimäärin Suomessa 13 prossaa.
http://rakennusliitto.fi/2015/06/01/rakentajien-ty…
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on kertonut, että aikaisemmin oli ihan yleistä, että muualta Suomesta käytiin keikkahommissa pk-seudulla. Ei enää käydä siihen malliin kun täällä on niin paljon maahanmuuttia töissä. Jos ulkomaalaiset firmat maksavat usein työntekijöilleen alle TESSIN mukaisia palkkoja, onko mikään ihme jos työt valuvat ulkomaalaisille firmoille.
Ilmoita asiaton viesti
“Kuitenkin rakennusalalla työttömien määrä on pienin Uudellamaalla,
missä ulkomaisten työntekijöiden osuuskin on suurin. Joten ei ne ulkomaiset
työntekijät suomalaisten työpaikkoja ole vieneet.”
Vielä 1990-luvun alkupuolella maakunnista tuli tuhansittain rakennusmiehiä viikkotöihin Pääkaupunkiseudulle. Asuivat asuntoloissa tai kimppakämpissä, ja palasivat viikonlopuksi kotiseudulleen.
Nyt tällainen työn perässä muuttaminen on kutistunut aika pieneksi. Ulkomaiset laatoittajat, sähköasentajat, parkettmiehet ym. saavat kyllä hekin Rakennusliiton taulukoiden mukaista, hyväksyttävää minimipalkkaa.
Mutta kokonaisuutena ulkomaisen alihankkijan alla toimivat Virosta tai Puolasta tulevat työntekijät ovat isolle rakenusliikkeelle edullisempia. Kuin siis Suomen sisältä pohjoisemmasta, kimppakämppiin houkutellut omat asukit.
—
Tietääkö joku, että kumpi osapuoli tässä kohtaa on alkanut 90-lukuun verrattuna nirsoilemaan? Töiden perässä muuttohaluttomat Keski…Pohjois-Suomen rakentajatko, vaiko Helssingin rakennuttajaherrat?
Ilmoita asiaton viesti
”Ulkomaiset laatoittajat, sähköasentajat, parkettmiehet ym. saavat kyllä hekin Rakennusliiton taulukoiden mukaista, hyväksyttävää minimipalkkaa.”
Uskon, että on aika yleistä etteivät saa. Anna Kontula on tutkinut näitä raksamesten palkkoja Olkiluodossa. Tässä videolla hän kertoo miten on enemän sääntö kuin poikkeis, että maahanmuuttajille maksetaan alle TESSIN mukaisa palkkaa.
https://www.youtube.com/watch?v=x3L04n84DRo
Nyt joku voi sanoa, että onhan siihen harmaan talouden torjuntaan satsattu, mutta tuliko tämä yllätyksenä, että tuloksen harmaan talouden torjunnasta ovat olleet pettymyksiä.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou…
Itse myös työskentelen rakennuksella ja voin sanoa, ettei kukaan sitä tarkistele tänäkään päivänä paljonko aliurakoitsijoille maksetaan. Veronumero takaa vain sen, että verot maksetaan Suomeen
Maahnmuuttajien alipalkkausta on paljon myös ainakin siivous ja kuljetusaloilla, joista on mediassakin ollut juttua
Kumpi on muuten kansantalouden kannalta parempi, se että tullaan Pohjois ja keskisuomesta tekemään raksahommia tänne pk-seudulle, vai se että ne hommatta tullaan tekemään Puolasta ja Virosta ja Pohjois ja keskisuomessa ollaan työttöminä
Ilmoita asiaton viesti
”Itse myös työskentelen rakennuksella ja voin sanoa, ettei kukaan sitä
tarkistele tänäkään päivänä paljonko aliurakoitsijoille maksetaan. Veronumero
takaa vain sen, että verot maksetaan Suomeen.”
Veronumeron perusteella nähdään myös että paljonko sitä palkkaa on maksettu. Sitä en tiedä saavatko vaikka Rakennusliiton puolesta työmaatarkastuksia tekevät näitä tietoja haltuunsa. Mutta verottaja kyllä tietää tienestit.
Kysymykseesi liittyen. Onhan se kansantaloudellisesti järjettömän kallista ja tehotonta haaskausta, että työttömyyskorvausta saavat ukot makaavat vuosikausia Keski-Suomessa. Heidän korvaajinaaan puolalaiset ja virolaiset tekevät suht hyväpalkkaisia rakennusalan hommia täällä.
EU-lakien vuoksi yhteisöalueelta tulevaa työvoimaa ei voi millään torpata tai kieltää. Jäljelle jäävät vain ne Rakennusliiton tms. instanssin tekemät tarkastukset. Että kukaan ei tee töitä vaikka vitosen tuntipalkalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttikentässä taas kognitiivinen dissonanssi jyrää. Tieteellisperustainen analyysi = perustelematonta propagandaa. Menkää itseenne tai tehkää itse parempi katsaus jos tuo on niin räikeästi väärässä. Mulle ei vaan käy järkeen, miten yksi maailman harvimmin asutuista valtioista hyötyisi kutistuvasta populaatiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä vaan sitä tieteellistä analyysiä kansantaloudesta kehiin. Miten tilanteessa, jossa jostain tuotannontekijästä on valmiiksi reilua ylitarjontaa, sen saman tuotannontekijän tarjonnan lisääminen johtaa tuotannon kasvuun?
Ota vielä huomioon, että työntekijöiden tarjonnan lisäys ei Suomen oloissa (laillisesti) juurikaan laske yksikkökustannusten hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Työttömien määrää tuskin kenenkään on tarkoitus lisätä. Työtä Suomessa on, tulevaisuudessa vielä lisää kun ihmiset eläköityvät ja karusellista tipahtavien määrä lisääntyy (tässä sosiaalituen järkevöittäminen auttaisi). Enemmän aktiivisessa iäsä olevia ihmisiä = enemmän palveluiden kuluttajia. Enemmän kuluttajia, enemmän kysyntää, enemmän työpaikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Väestönlisäystä voi kasvattaa mm. siten mitä ”ainesta” tuetaan- Ainakin jonkun Schubakin mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”aines”-retoriikka vasta propagandaa onkin. Ainesta ammattikouluihin, kyllä.
Ilmoita asiaton viesti