Pari sanaa kokoomuksesta, kodista, uskonnosta ja isänmaasta

Tänään Vantaan Sanomat on uutisoinut kahdesta kokoomuslaisesta, jotka ovat jättäneet puolueen ja siirtyneet perussuomalaisiin (1,2). Koko valtuustokauden virta on käynyt Vantaalla perussuomalaisista poispäin, mutta vaalien läheisyys ja kohentuneet gallupit ovat nähtävästi saaneet vuodon tyrehtymään ja virran kääntymään.

On täysin normaalia, että ihmisten arvot ja asenteet voivat muuttua, ja tämän myötä oma poliittinen koti vaihtua. Kunnioitan henkilöiden valintoja, mutta haluan hieman haastaa heidän argumenttejansa – niin kuin asialliseen poliittiseen keskusteluun kuuluu.

Vuodesta 1997 kokoomuksen valtuustoryhmässä toiminut Markku Weckman erosi kokoomuksesta yllättäen viime perjantaina puhumatta asiasta kenellekään Vantaan Kokoomuksessa. Tänään Weckman nosti lähdön syyksi ”keskustelemattomuuden kulttuurin”.

Olen ehdottoman eri mieltä Weckmanin kanssa siitä, ettei kokoomuksessa olisi tilaa keskustelulle. Keskustelua käydään jatkuvasti valtuustoryhmässä, kunnallisjärjestössä sekä vähintään kerran kuussa koko jäsenistön voimin kehäkaljojen ääressä. En muista kertaakaan Weckmanin ottaneen esille nyt lehdessä kertomiaan ajatuksia. Ei voi tulla kuulluksi, jos itse vaikenee.

Weckman antaa rivien välistä olettaa, että kokoomus olisi hylännyt kodin, uskonnon ja isänmaan. Haluan haastaa tämän ajatuksen ja pohtia tarkemmin, mikä arvo pohjimmiltaan on iskulauseen takana.

Mannerheim lopetti ensimmäisen päiväkäskynsä talvisodan alkaessa sanoihin ”me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta”. Sanoilla oli tarkoitus koota jakautunutta kansakuntaa kriisissä yhteen yhteisen asian taakse – puolustamaan vapautta.

Myös minulle ilmaisu on aina merkinnyt taistelua vapauden puolesta – vapautta toteuttaa itseään, yrittämisen vapautta, uskonnonvapautta ja tämän kaiken mahdollistavaa vapaata Suomea. Kokoomuslaisuuden ydin on usko yksilön vapauteen ja vastuuseen. Puolueen perimässä on myös perinteiden kunnioitus, kunhan perinteet eivät loukkaa toisten vapauksia. Nämä kokoomuksen perusarvot kestävät ajassa, vaikka maailma ympärillä muuttuu.

Arvonäkökulmasta on aina hieman yllättävää, kun joku kokoomuksesta päättää siirtyä perussuomalaisiin. Perussuomalaiset eivät näyttäydy vapauspuolueena, ja siksi aina herää kysymys siitä, kuinka tärkeä arvo vapaus on ylipäätään ollut ex-kokoomuslaiselle? Perussuomalaisten puheissa oikeus kotiin ja uskontoon rajataan vain tietynlaisille ja -värisille ihmisille. Myös isänmaallisuus määritellään kapeasti, vaikka todellisuudessa ylpeys kotimaasta ja kansainvälisyys eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.

Vantaallakin nähtiin kuluvalla vaalikaudella perussuomalaisten jakaantuminen, kun osalle vanhoista persuista Halla-ahon linja oli liian rasistinen. Soinin SMP:n juurille rakentama puolue on liukunut sisulaisten mukana äärilaidalle. Kaikki persut eivät suinkaan ole äärioikeistolaisia rasisteja, mutta ääriajattelulle on annettu puolueen piirissä Halla-ahon myötä hiljainen hyväksyntä. Kuntavaaleissa ääni menee aina ehdokkaan lisäksi myös puolueelle. Siksi äänestäjän on hyvä katsoa yksittäisen ehdokkaan lisäksi myös koko listaa.

Pitkäaikainen rakennusvalvontajohtaja, aiemmin kokoomuksen valtuutettuna toiminut Pekka Virkamäki perustelee siirtymäänsä perussuomalaisiin kahdella yksittäisellä päätöksellä: kiinteistöveron nostolla ja ratikan suunnittelulla. Kiinteistöveroa jouduttiin Vantaalla korottamaan, koska korona on iskenyt talouteen loven. Kokoomus sai kuitenkin talousarvioneuvotteluissa puristettua korotuksen miljoonilla alkuperäistä esitystä pienemmäksi. Korotus vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroon peruttiin kokonaan.

Ennen talousarvioneuvotteluita perussuomalaiset sekä monet muut puolueet väläyttelivät kuntaveron korotusta. Se olisi saadun selvityksen mukaan olisi iskenyt vieläkin voimakkaammin tavallisiin vantaalaisiin kotitalouksiin. Ilman kokoomusta Vantaan kuntaveroa olisi nostettu tai kiinteistöveroon olisi tehty rajummat korotukset.

Kaupunginhallituksen neuvotteluiden jälkeen myös perussuomalaisten neuvottelija totesi ryhmän olevan kompromissin takana. Meni tunti, ja päätös oli jo pyörretty. Voisi tätä kai myös populismiksi kutsua.

Virkamäen kommentit ratikasta vaativat myös oikaisun. Kokoomus ei kannattanut yksimielisesti ratikan suunnittelua, eikä meillä ollut ryhmäpäätöstä. Äänemme jakautuivat 9–9. Olimme kuitenkin yhdestä asiasta samaa mieltä. Jos ratikan suunnittelu etenee, investoinnin on rahoitettava itse itsensä. Investointi ei saa aiheuttaa paineta veronkorotuksille tai palveluiden heikennyksiä. Kokoomuksen aloitteesta suunnittelu etenee tällä tiukalla reunaehdolla. Vuonna 2023 arvioidaan reunaehtojen toteutumista, kun varsinaisesta investoinnista pitää tehdä päätöksiä.

Arvostan Virkamäen pitkää työuraa kaupungilla, mutta olisin toivonut hänen ennen puoluevaihdosta edes joskus keskustelleen mainitsemistaan asioista kokoomuksen valtuutettujen kanssa. Jäi myös hieman epäselväksi, johtuiko puoluevaihdos todella vain näistä kahdesta virheellisestä käsityksestä, vai oliko taustalla muuta pohdintaa?

Puoluejäsenyys voi tietysti olla myös hyvin käytännöllistä ilman syvempää omien arvojen punnintaa. Se on yksi tapa olla mukana politiikassa.

 

Sakari Rokkanen

Kokoomuksen valtuustoryhmän pj.

Vantaa

SakariRokkanen
Kokoomus Vantaa
Ehdolla kuntavaaleissa

Ajatuksia ja havaintoja taloudesta, työmarkkinoista, asuntopolitiikasta ja paikallisista teemoista. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Vantaalla. Kirjoitukset omia aatoksia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu