Vantaan ratikan suunnittelu etenemässä kokoomuksen reunaehdolla – Ratikan rahoitettava itse itsensä

Ratikka on ollut Vantaan politiikan syksyn kuumin puheenaihe. Vantaan ratikalla tarkoitetaan uutta pikaraitiotieyhteyttä, joka kulkisi Helsingistä Mellunmäen metroasemalta Hakunilan kautta Tikkurilaan ja edelleen Aviapoliksen kautta Lentoasemalle. Yhteyden myötä kaikki Vantaan suuralueet olisi sidottu toisiinsa raideyhteydellä.

Yleissuunnitelma ratikasta taustaselvityksineen valmistui syksyllä. Nyt valtuuston on vuoden viimeisessä kokouksessaan otettava kantaa ratikan yksityiskohtaisen suunnittelun jatkamiseen. Varsinainen rakentamispäätös tehdään näillä näkymin seuraavien kuntavaalien jälkeen vuonna 2023, ja aikaisintaan ratikka liikennöisi vuonna 2028.

Kokoomus on koko prosessin ajan pitänyt kiinni siitä, että ratikan suunnittelun jatkamiselle on esitettävä hyvät perusteet. Kustannusten ohella olemme edellyttäneet arviota ratikan tuomista hyödyistä. Kaupungin talousarviosta päättämisen yhteydessä vaadimme lisäselvityksiä ratikan taloudellisista vaikutuksista, ratikkareitin maankäyttöpotentiaalista sekä arvioita vaihtoehtoisesta toteutusmallista ratikkamaisella superbussilla. Samalla päätettiin siitä, ettei Vantaa käynnistä tarkempaa suunnittelua ilman valtion osallistumista suunnittelukustannuksiin. Valtion sitoutuminen hankkeeseen selviää ensi vuonna.

Ratikka ei ole vain liikennehanke, vaan ennen kaikkea kaupunkikehityshanke

Saatujen selvitysten pohjalta on selkeytynyt kuva siitä, että ratikka ei ole vain liikennehanke, vaan ennen kaikkea kaupunkikehityshanke. Oleellisin kysymys ratikkaan liittyen on, kuinka paljon ratikan varteen on tulossa uutta kaupunkia uusille vantaalaisille? Jos suunnitelmat ovat riittävän kunnianhimoiset, uusien asuntojen ja työpaikkojen rakentumisesta saadut tulot rahoittavat investoinnin. Tällöin hanke on fiksu jokaisen vantaalaisen veronmaksajan kannalta, vaikkei ratikkareitillä itse asuisikaan. Mutta jos kaupunkikehityksessä rima jää liian alas, riskinä on kallis ja tarpeeseen nähden ylimitoitettu ratikkaratkaisu.

Vantaan osuuden investointikustannuksista on arvioitu olevan 333 miljoonaa kahden prosentin korko-oletuksella. Mahdollinen EU-tuki voi pienentää osuutta noin 30-50 miljoonalla. Isoissa infra-hankkeissa kustannuksilla on taipumus paisua, mutta Vantaan ratikan yleissuunnitelman laatijat ovat tehneet hyvää työtä arvion tarkkuuden osalta. Arvio perustuu toteutuneisiin ja vertailukelpoisiin urakkahintoihin.

Ratikka hankeen järkevyys riippuu siitä, ylittävätkö hankkeesta saadut hyödyt hankkeen kustannukset. Iso hintalappu ei ole ongelma, jos myös arvioidut hyödyt ovat suuret. Esimerkiksi Hong Kongissa ja muualla Aasiassa on vakiintunut tapa rahoittaa uusia joukkoliikenneyhteyksiä asemaseutujen kiinteistökehityksellä. Kaupunki saa tuloja maanmyynnistä sekä maankäyttökorvauksia yksityisten maanomistajien kiinteistökehityshankkeista. Uusi yhteys nostaa maan arvoa ja lisää kehityshankkeiden kautta myös kaupungin tuloja.

Kokoomus asetti ratikkaneuvotteluissa ratikan jatkosuunnittelun ehdoksi sen, että ratikkareitille laaditaan kaavarunko. Tämä tarkoittaa suunnitelmaa, jossa määritellään ratikan varrelle rakennettavat uudet asuintalot, palvelut ja toimistot. Kaavarunko toimii pohjana tarkemmalle kaavoitukselle ja sen avulla voidaan arvioida melko tarkasti kaupungin saamat kiinteistötaloudelliset hyödyt hankkeesta. Kaavarunko valmistuu ennen varsinaista ratikan rakentamispäätöstä. Kokoomuksen aloitteesta ratikan jatkosuunnittelulle on lisätty reunaehto siitä, että ratikkainvestointi on pitkällä aikavälillä Vantaan maksuosuuden osalta rahoitettavissa ratikan aikaansaamilla ja kaavarungon mahdollistamilla kasvavilla kiinteistötaloudellisilla hyödyillä. Virkamiehet ovat arvioineet, että ratikkakäytävän kiinteistötaloudelliset hyödyt ovat arviolta 680 – 816 miljoonaa euroa. Tästä nimenomaan ratikan aikaansaama lisäys vastaisi arviolta Vantaan osuutta ratikan investoinnista. Kaavarungolla varmistetaan arvioitujen tulojen saannin edellytykset.

Ratikan on rahoitettava itse itsensä

Vantaan ratikan suunnittelu on näillä näkymin etenemässä valtuustossa kokoomuksen reunaehdolla – ratikan on rahoitettava itse itsensä. Ratikalle vaihtoehtoinen ns. superbussiratkaisukin saa todennäköisesti myös kannatusta valtuutetuilta. Superbussi on ratikkamainen bussiratkaisu, jonka etuna on erityisesti edullisempi investointikustannus. Verrattuna ratikkaan heikkouksia ovat pienempi kapasiteetti, lyhyempi käyttöikä sekä valtion rahoitukseen osallistumisen epävarmuus. Merkittävin superbussiin liittyvä riski kuitenkin on yksityisten kiinteistökehittäjien epäilykset vaihtoehtoa kohtaan. Tällöin reitin varressa ei saataisi liikkeelle hankkeita ja myös kaupungilta jäisi tulot saamatta. Superbussikin olisi kuitenkin merkittävä parannus nykyisiin liikenneyhteyksiin. Vaihtoehto on myös hyvä pitää keinovalikoimassa, kun Vantaalla mietitään tulevien vuosikymmenien uusia joukkoliikennehankkeita.

Sakari Rokkanen

Kokoomuksen valtuustoryhmän pj.

SakariRokkanen

Ajatuksia ja havaintoja taloudesta, työmarkkinoista, asuntopolitiikasta ja paikallisista teemoista. Päivät töissä Kokoomuksen edustakuntaryhmässä talouspoliittisena sihteerinä, illat ryhmän puheenjohtana Vantaan kuntapolitiikassa. Kirjoitukset omia aatoksia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu