Purra lanseerasi kulttuurin luksukseksi

Purra lanseerasi kulttuurin luksukseksi

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä ja keskustelu käy kiivaana. Hiljattain kuultiin Perussuomalaisten puheenjohtajan, Riikka Purran kutsuvan kulttuuria ”luksuspalveluksi”. Tähän lausahdukseen on tarttunut niin kulttuurialan toimijat kuin vaalien kilpakumppanit oikealla ja vasemmalla.

Toki on ymmärrettävää, että etenkin näin vaalien alla kaikki sanottu joko tulkitaan väärin tai halutaan ymmärtää väärin, mutta jos tarkastellaan asiaa kirkkaiden lasien läpi, voidaan helposti ymmärtää konteksti.

Tärkeää on ensin ymmärtää, miten taidetta ja kulttuuria tuetaan. Kulttuuria on hyvin monenlaista aina pikkukylän näytelmäkerhosta kirjastopalveluihin ja kansallisoopperaan, ja aivan kaikkea siltä väliltä. Pelkästään oopperan vuosittainen avustus liikkuu 50 miljoonan euron tietämillä. Tämän lisäksi monet kunnat ja kaupungit tukee kulttuuria monin eri tavoin, isoillakin summilla.

Miksi luksusta?

Jos oopperan julkinen tuki jaetaan jokaista ostettua pääsylippua kohden, on avustus reilusti yli 200€/lippu. Tämä on sikäli erikoista, kun halvimmillaan oopperaa pääsee katsomaan muutamalla kympillä. Miksi siis verovaroin täytyy tukea pienen, hyvin toimeentulevan väestön kulttuuriharrastusta?

Kaikki maksaa, harvat nauttii

Töölönlahden kivilinnan kustannuksiin osallistuu siivooja Pieksämäeltä, maanviljelijä Juupajoelta, kaivosmies Kemistä… Eli jokainen veroja maksava! Ei ole väärin väittää, ettei ooppera kuulu pienituloisen perheenäidin tai eläkeläisen harrastuksiin, vaan kohderyhmää on pääasiassa ylempi keskiluokka, joilla halutessaan olisi kykyä maksaa pääsylipustaan kovempi hinta.

Kun uudella hallituksella on edessään välttämättömät leikkaustoimet, on kuluja pakko karsia. Silloin leikkurissa on valitettavasti ensimmäisenä toiminnot, jotka ei kuulu valtion ja kuntien ydintomintoihin. Jokainen voi soveltaa ajatusta omaan talouteensa. Kun rahat on vähissä, ostatko välttämättömät lääkkeet vai leffalipun?

Miksei korkeakulttuuri toimi markkinavetoisesti?

Meillä kaikilla on joku tuttu tai naapuri, joka soittaa tai laulaa omassa bändissä. Yhteisiä treeni-iltoja vietetään vuosia, soitetaan yhdessä, käydään keikkailemassa ja lopuksi ehkä työstetään oma levy. Aikaa ja rahaa kuluu valtavasti, ja joku voisi kysyä, mikä saa jatkamaan? Useimmiten työtä tehdään halusta tehdä musiikkia ja päästä esiintymään. Tosissaan treenaavilla siintää silmissä tulevaisuuden keikkapalkkiot ja levytulot. Näihin ansioihin tosin yltää vain pieni osuus kaikista harrastajista, mutta tuskinpa kenelläkään on haaveena jäädä esiintymään valtion avustuksilla. Levyjä myydään ja keikoilla käydään, jos musiikki on laadukasta ja miellyttää kuulijaa. Jollei tämä yhtälö toteudu, ei ole julkisen sektorin tehtävä kustantaa esiintymispalkkioita.

Kulttuuri tuottaa?

Kulttuuriväen kuullaan usein väittävän, että jokainen kulttuuriin sijoitettu euro tulee moninkertaisena takaisin. Tälle väitteelle ei vain ole kukaan osoittanut laskukaavaa. Kulttuurivaikuttaja, näyttelijä, kansanedustajaehdokas (vas.) Riku Nieminen sanoi Ivan Puopolon haastattelussa, että ”jokainen kulttuuriin sijoitettu euro tulee kolminkertaisena takaisin”, mutta ei osannut perustella mihin laskukaavaan väite perustuu.

Astetta arvokkaammaksi kulttuurin arvottaa ex-kansanedustaja, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen; ”Kulttuurin tuotos on kymmenen kertaa suurempi kuin mitä valtio kulttuuriin investoi”. Tässäpä siis oiva vinkki tuleville kansanedustajille talouden tasapainottamiseen. Koko budjetilla sirkushuveja, niin talous elpyy ja taantuma taittuu!

On varmasti totta, että konserteista, teatterista, taiteesta ja ylipäänsä kulttuurista löytyy iloa ja lohtua monille, mutta tämän arvottaminen talousarvioon on osoittamatta, ehkäpä osin siksi, ettei siihen ole olemassa selkeää indikaattoria. Totta on kuitenkin myös se, että leikattaavaa löytyy myös kulttuurista. Pidetään siis realiteetit mielessä ja ettei Purrakaan ensimmäisenä ole esimerkiksi kirjastopalveluita ajamassa alas, vaikka innokkaimmat ehti jo maalaamaan mielikuvia kirjarovioista.

Saku Sorsa (ps.)

Yrittäjä

Kotka

Saku Sorsa
Perussuomalaiset Kotka

Olen kansalaisrealisti, joka kykenee ajattelemaan asiota yli ideologioiden. Aktiivi merenkulkija joka liikkuu polttomoottorilla, syö lihaa ja lämmittää taloa puilla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu