Kuntien tulee hakea säästöjä erinäisin keinoin nyt ja myös tulevaisuudessa!

Muutama sana kuntien säästötarpeesta ja tulevaisuuden taloudenpidosta 

Kunnissa pohditaan tällä hetkellä sitä miten saada rahat riittämään? Mistä voidaan hakea säästöjä, kuinka paljon henkilöstövähennyksiä ja toimenkuvien uudelleenjärjestelyitä? Onko luottamusmiesorganisaatiot oikean kokoisia ja toimiiko päätöksentekijöiden ja virkamiesten luottamussuhde? Onko toiminta tehokasta ja tuottavaa? Vai onko kunta uponnut hankkeiden maailmaan, josta harvoin tulee mitään valmista. Rahaa palaa ja ”banjot” soi.

Miksei sotetoimintojen siirtyminen hyvinvointialueille näy vahvemmin kuntien toiminnassa?

 

Yllä monta kysymystä ja mahdollista säästökohdetta. Oma mielipiteeni on se, että säästöjä tulee hakea rohkeasti ja ”reilulla” kädellä. Ja säästöjä etsimässä pitäisi olla puolueeton taho, ei kunnissa toimiva johto tai päätöksentekijät. Harva itseltään on valmis leikkaamaan.

Miten kuntien mielestäni tulisi pyrkiä löytämään säästöjä & tehostamiskeinoja?

• Säästöjen tulee olla kestäviä: Kunnat eivät saa tehdä sellaisia säästöjä, jotka heikentävät peruspalveluiden saatavuutta tai laatua pitkällä aikavälillä.
• Säästöjen tulee olla tasapuolisia: Kuntien tulee varmistaa, että säästöt kohdistuvat tasapuolisesti kaikkiin kuntalaisten ryhmiin.
• Säästöjen tulee olla läpinäkyviä: Kuntien tulee kertoa kuntalaisille, miten ne aikovat saavuttaa säästöt ja samalla kertoa avoimesti miksi kyseiset toimet tehdään. Avoimuus on avain ymmärrykseen.
• Säästöjen tulee osua organisaatioon ja rakenteisiin niin, että ”ruohonjuuritaso” ei heikkene: Ei tuottavaan ja toimivaan peruspalvelutuotantoon. Näennäiset säästöt ja selitykset eivät tuo muutosta, vaan rakenteita tulee uskaltaa ravistella tehokkuuden optimoinnin vuoksi.

Kuntalaisten on myös tärkeää olla mukana vaikuttamassa siihen, miten kunnat säästävät rahaa. Kunnat voivat esimerkiksi järjestää kuntalaiskyselyjä tai kuulemisia, joissa kuntalaiset voivat kertoa mielipiteensä säästöjen toteuttamisesta. Kyselyissä avainasemassa on taustatiedot ja kysymyksenasettelu, jotta näistä saatava tieto on mahdollisimman relevanttia. Osallistaminen myös syventää kunnan ja kuntalaisten luottamussuhdetta.

Näin loppuun haluan sanoa muutaman sanan Kaarinan osalta ja omasta puolestani luottamushenkilöroolin kautta

Kaarinassa on syytä aloittaa toimenpidesuunnitelma säästöjen hakemiseksi välittömästi. Itse olen sitä mieltä, että koko organisaation tehokkuus & toimivuus tulisi arvioida ulkopuolisen konsultin voimin. Ei sisäisesti, vaan samalla mentaliteetilla kuin yritystä hoidetaan, ainoastaan näin on mahdollista saada relevanttia ja puolueetonta tietoa nykytilasta. Korostan, harvoin yksikään on itseltään valmis ottamaan mitään pois. Tämän jälkeen säästökohteet olisivat todennäköisesti tarkemmin selvillä kuin ”omana tuotantona” olisi.

Kaarina kasvaa ja kasvu vaatii tehokkuuden ja toimivuuden uudelleenarviointia. Asiaa tulee tarkastella varsinkin johdon, virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekä erinäisten hanketyöntekijöiden määrän kautta. Ja kyllä, vaikka itse menettäisin oman luottamuspaikkani, niin silti säästöjä on tehtävä, jotta kuntalaiset voivat paremmin ja Kaarina kasvaa terveellä pohjalla. Peruspalveluiden laadukas toteutuminen tarvitsee tekeviä käsiä ja siksi suorittavasta portaasta tuskin on järkevä leikata merkittävästi.

Veronmaksajien puolesta,

Sami Elmeranta, Kaarina

Kaupunginvaltuutettu & kaupunginhallituksen jäsen

Kokoomus