Yökerhot ja baarit kiinni, ei niitä kukaan tarvitse! Eikä siinä menetä kukaan mitään

Suljetaan kaikki, nyt heti!

Korona on kurittanut monia yrityksiä, se on fakta. Monelta toimialalta. Silti yksi niistä toimialoista, jolta se on vienyt toimintamahdollisuudet osittain tai kokonaan, on ravintola-ala. Tarkemmin tietyt toimialasegmentit ravintola-alalla.  Ja siinä samalla vaikuttaa isosti moneen muuhunkin.  Siksi minua ärsyttää, kun puhutaan siitä, että ravintolat voidaan hyvin sulkea, ainakin juottolat ja yökerhot. Mutta, kun se vaikuttaa niin moneen. Joko suoraan tai epäsuorasti.

Tiedostan myös sen, että jokaisella toimialalla on alihankintaketjuja ja toisten toimintojen muutokset vaikuttavat toisiin. Mutta tässä käsitellään ravintola-alaa ja sen muutoksia. Ja sitä mihin kaikkeen ravintola-alan rajoitukset vaikuttavat. Ei siis ole tarkoitus ainoastaan nostaa yhtä toimialaa tärkeämpään asemaan kuin toista, vaan avata ihmisten silmiä ja saada aikaiseksi ajattelua.

Sillä seuraavat lauseet yleistyvät: juottolat kiinni, ei kukaan tarvitse yökerhoja eikä kukaan siinä mitään menetä jos pubit loppuvat. Väärin. Itse asiassa tosi moni menettää. Tosin moni saakin, esimerkiksi Viron valtio ja alkoholiverkkokaupat. Enkä puhu kotimaisista, edes Alkosta. Siitä pitää huolen Tuomiset ja kumppanit. Vai pitäisikö ajan hengessä sanoa toverit. No ihan sama, nyt itse asiaan. Eli mieti mihin kaikkeen yhden kurimus oikeasti vaikuttaa ja millä mittakaavalla. Ja pohdi sen jälkeen miksi?

 

Listaan alle muutaman toimialan, joihin nämä rajoitukset suoraan vaikuttavat.

 

  1. Ravintolat itse. Se on selvä juttu. Varsinkin yökerhot ja baarit.
  2. Henkilöstövuokrausyritykset, jotka keskittyvät alaan. Hiihtokeskukset, tapahtumat ja yökerhot esimerkiksi käyttävät paljon vuokratyövoimaa. Johtuen työn luonteesta.
  3. Taksifirmat, joiden kyydeistä iso osa tulee ravintolakävijöistä yms.
  4. Panimot ja tukkuliikkeet. Tarkemmin heidän ravintolakanavien kautta tuleva myynti.
  5. Pienpanimot ja niiden suoramyynti ravintoloihin.
  6. Siivousyritykset, jotka keskittyvät ravintolasiivoukseen.
  7. Järjestyksenvalvontaa tekevät yritykset. Valvontaa ei siis tarvitse.
  8. Kuljetusliikkeet, jotka toimivat ravintola-ajoissa. Osalla tämä on isokin osa liiketoimintaa.
  9. Hygienia- ja tilapalveluyritykset. Esimerkiksi mattovaihdot yms.
  10. Tapahtumatuottajat ja ohjelmatoimistot. Artistit lopulta.
  11. Viihdepalvelut, kuten karaokeohjelmistot yms.
  12. Grilliyrittäjät (lippakioskit). Iso osa myynnistä tulee yöaikaan.

On hyvä muistaa, että osalle edellä mainituista toiminnoista on elintärkeää ravintoloiden toiminta. Varsinkin yöravintoloiden. Joten toivoisin ihmisiltä ymmärrystä ja laajempaa katselukulmaa asiaan. Jokainen aina puolustaa omaansa, itselle on alusta saakka ollut selvää kokonaiskuva ja kerrannaisvaikutukset. Ja punnitsen niitä toki moniulotteisesti. Tee sinäkin samoin.

 

Toinen hokema on nykyään, että on yritykset voivat kehittää toimintaansa. Ei se vaan aina mene niin, alla muutama esimerkki samoista toimialoista!

 

Otetaan muutama konkreettinen esimerkki, jossa toiminnan muutokset ja kehitys on vaikeaa tai jopa mahdotonta.

  1. Kaikki ravintolat eivät voi hetkessä muuttua lounaspaikoiksi. Se ei ole mahdollista. Uskokaa vaan. Tästä ei tällä kertaa enempää.
  2. Jokainen taksi ei voi alkaa kuskaamaan koululaisia tai kelakyytejä pelkästään. Koska ei niitä ole tarpeeksi. Ei myöskään lentokenttäkuljetuksia tai satamaliikennekuljetuksia. Ei samassa mittakaavassa, kuin ennen koronaa.
  3. Jos henkilöstöpalveluyritys on keskittynyt välittämään tarjoilijoita ja baarimikkoja, ei voi lennossa muuttua hitsareita ja maalareita välittäväksi. Ainakaan helposti. Ja vaikka voisi niin ei ainakaan sama porukka työhön soveltuisi suoraan.
  4. Isojen panimojen toiminta ja kapasiteetit on mitoitettu karkeasti ravintoloille ja kaupoille menevän tavaran mukaan. Siis kotimaan myynnin osalta. Toki korvaavaa myyntiä tulee ulkolaisista verkkokaupoista. Ja se jos joku muuten kasvaa. Tosin virkamiehet selvittävät tapaa saada sekin loppumaan. Ja nouseehan alkoholiverot taas. Joten ei huolta huomisesta.
  5. Pienpanimot tekevät kasvavassa määrin suoramyyntiä ravintoloihin. Eli tältä osin menekki tulee pienenemään. Koska kriisiaikana on karsittava kuluja. Toimipaikkakohtaisia eroja tosin on.
  6. On olemassa pelkästään ravintoloihin suunnattuja siivousyrityksiä tai ainakin ravintolasiivoukset näyttelevät isoa osaa yrityksen toiminnassa. Nämä ovat listan kärkipäässä, kun karsitaan. Joko kustannus- tai tarveperusteisesti.
  7. On olemassa ns. ”pokefirmoja” joiden työstä suuri osa kohdistuu ovi- ja narikkavalvontaan. Nyt ei tarvitse. Toistaiseksi muualla ei vastaavaa tarvetta ole. Ellei äkkiseltään säädetä lakia, että jokainen tarvitsee oman ”ovimikon”. En ihmettelisi sitäkään määräystä tai lakia.
  8. Kuljetusliikkeet jotka ajavat panimoiden ja tukkuliikkeiden toimituksia ravintoloihin. Näissä tulee vääjäämättä ajopäivävähennyksiä ja yökerhojen osalta kokonaan tyhjiä asiakkuuksia. Ei näitä voida korvata, koska ei ole enempää myyntikanavia johon kuskata. Eikä tule.
  9. Hygieniatarvikkeita toimittavien yritysten käyntitiheys ja tilausmäärät tippuvat. Koska ravintoloiden tarve pienenee. Käsidesiä kyllä menee. Se on eri asia, kuin esimerkiksi käsipyyherullien ja muiden menekki. Pienenee joka tapauksessa. Vaikea löytää korvaavaa myyntiä tilalle.
  10. Keikkamyyjät ja muut alan toimijat äänimiehistä roudareihin yms. Ei ole keikkaa, tai ainakin sitä on murto-osa aiemmasta. Eikä unohdeta lipunmyyjäportaaleja ja isompia tapahtumia. Livestriimit ei ole ratkaisu. Uskokaa vaan.
  11. Viihdeohjelmistojen toimittajat. Eikä unohdeta myöskään palveluiden vetäjiä. Sillä en usko esimerkiksi karaoken oikein toimivan päivällä tai alkuillasta. Paitsi Varissuolla.
  12. Sitten se yöpala. Melkein jokaisessa kaupungissa / kunnassa on useita grillejä joissa kuhina käy normaalisti yöllä. Koska liiketoiminta perustuu öisiin kulkijoihin. Nyt on varmasti hijaisempaa, kun voit kotisohvalle tilata sen tuontioluen kaveriksi Woltista safkaa. Sekin tosin on hyvä juttu. Ei tosin yögrilleille, mutta elvyttää toki ravintola-alaa omalta osaltaan. Tarkemmin tekohengittää.

Ja vaikka nuo yllä olevat ei kaikkien myyntiin tekisikään suoraan isoa aukkoa, se voi silti näkyä irtisanomisina, lomautuksina ja jopa konkursseina. Eli toimintojen sopeuttamisina. Kaikki ikäviä tapahtumia. Ja miksi? Omasta mielestä ylireagoinnin vuoksi.

Siinä lyhyesti muutama oleellinen pointti, kun mietitään kokonaisuutta. Eli jokainen asia vaikuttaa toiseen ja ravintola-alalla on todella paljon näitä ”sivuhaaroja” joihin tämä on jo vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan lisää. Toki niitä on joka alalla. Mutta muistakaa se fakta, että hallitus laittoi keväällä ravintolat kiinni ja nyt ollaan taas lähellä sitä samaa. Sitä ei saa unohtaa, sen täytyy painaa vaakakupissa. Kuten myös sen tulisi, mikä aidosti on ravintoloiden rooli altistumisissa ja tartunnoissa. Vaikka verraten kotijuhliin ja kokoontumisiin?

Miksi kirjoitin tällaisen ”ruikutuksen”, no kerron sen nyt. Kirjoitin siksi, että saisin ihmiset ymmärtämään asian vakavuuden ja sen kuinka suuresta ongelmasta tässä on kyse. Tai ainakin miettimään asiaa. Ja siksi, että jokainen tukieuro, työttömyyskorvaus ja tähän hässäkkään kohdistuva ylimääräinen kuluerä tulee meidän kaikkien maksettavaksi. Tavalla tai toisella. Koska sitä rahaa ei tule edelleenkään ”taikaseinästä”. Joten huutelu siitä, että yritykset saavat tukea ja lomautetut ansiosidonnaista on turhaa.

Tiedän myös sen, että moni miettii terveys edellä. Hyvä, niin kuuluukin miettiä. Myös järki-  ja talousajattelu ovat sallittuja. Se ei silti tarkoita, että koko toimialaa tarvitsee vetää kuivana kakkoseen ja siinä samassa tökkiä vielä muita. Itse näen tämän asian niin, että puhutaan vaan ravintoloista ja ei nähdä kaikkea muuta siinä ympärillä. Koska jälleenrakennus tulee olemaan hidasta. Toinen vaihtoehto olisi ollut maltillisemmat rajoitukset tai radikaalisti ei olisi rajoituksia. Koska kaikki toimijat eivät ole samanlaisia, ei käyttöasteeltaan, ei liikeidealtaan eikä kooltaan.

 

No mitä tässä olisi voitu kokeilla ennen rajoituksia, jotta työpaikat ja €urot säilyisivät edes osittain?
1. Aukioloaikojen maltillisempi rajoitus, esim. 01.00 tai jopa 02.00 saakka.
2. ”Pöytiintarjoilupakko” tai muu järjestely
3. Tarkat ohjeistukset hygienia- ja puhdistustoimiin yms.
4. Volyymitaso pienemmälle (jos sillä kerran on Kiurun mukaan niin suuri merkitys)
5. Kalustejärjestely ja sijoittelu kuntoon
6. Mahdollisesti henkilötietojen kerääminen ( tartuntaketjujen selvittämistä varten)
7. Suojamaskit ja käsineet tarvittaessa (kuten lentokoneissa esimerkiksi)
8. Koventuvat rajoitukset, jos ei pidetä kiinni sovituista toimintamalleista. Ei automaationa kaikille.
Ja tässä vielä yksi simppeli keinopaketti: Pese käsiä, yski oikein, älä poistu kotoota sairaana ja vältä ylimääräistä lääppimistä. Noudata ohjeistuksia. Siinä se. Muista maski ja huolehdi omalla toiminnallasi vastuullisuudesta. Siinä sekin.

Ja on pakko myös todeta seuraavat asiat nykytiedon valossa peilaten taudin nykytilaan

  • Sairaalahoidossa olevien määrä Suomessa on 19 (30.9 tiedon mukaan)
  • Tehohoidossa olevien määrä Suomessa on 4(30.9 tiedon mukaan)
  • Lisäksi ei ole havaittu mitään merkittävää piikkiä yksittäisen toimialan roolista tartuttajina. Kun taas esimerkiksi oppilaitosten kohdalla on. Ihan esimerkkinä. Koulua voidaan käydä etänä, kun taas yökerhoilu on aika vaikeaa.
  • Kotibileet ja kokoontumiset tulevat lisääntymään, eli ei valvotut tilaisuudet joissa ei noudateta hygieniaohjeistuksia. Tällöin riski on varmasti suurempi kuin valvotuissa oloissa. Kuten ravintoloissa. Kokoonnutaan sukulaisten, ystävien ja naapureiden kera. Saunotaan, mennään paljuun ja loppuillasta halaillaan. Aamulla ajetaan kotiin toiseen kaupunkiin. Ei sekään ole turvallista. Sen ymmärrän, että kotiovia ei helpolla suljeta. Eikä tarvitsisi sulkea yhtään mitään.
  • Jos melutaso kerran on niin suuri riskitekijä, niin se on sitä myös yksityisjuhlissa. Vai olenko väärässä?

Tuossa yllä vaan muutama ajatus aiheesta ja saatavilla olevasta datasta.

 

Joten kysynkin, miksi tällaiset rajoitukset? Missä kohtuus ja asteittainen rajoittaminen?

sami Elmeranta

Tolkullinen tyyppi. Pienyrittäjä ja digimarkkinoinnin asiantuntija joka harrastaa politiikkaa ja penkkiurheilua. #byrokratianpurkutalkoot #yrittäjyys

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu