”Rahaa on, mutta se on roistoilla”

Ensiksikin haluan korostaa yhteiskunnan vastuuta niistä heikommista ihmisistä ja yrityksistä, jotka ovat näissä poikkeusoloissa joutuneet kärsimään ja jopa menettämään elinkeinonsa, terveytensä saati elämänsä.
Näitä yrityksiä ja samalla ihmisiä, jotka ovat menettäneet elinkeinonsa tai työpaikkansa, olisi pitänyt tukea maaliskuussa esittämälläni mallilla: siinä yritystuki olisi suunnattu ensisijaisesti tukemaan ihmisten pysymistä töissä, ettei heitä olisi irtisanottu tai edes lomautettu.
Mallissani valtio olisi esimerkiksi ensimmäiset 2-3 kuukautta tukenut näiden yt-uhan alla olevien henkilöiden pysymistä työllistettynä maksamalla jokaista kohti noin 75-90 % palkkauskustannuksista Tanskan mallia mukaillen ensisijaisesti yrityksille. Yritys ei tukea saadakseen saisi irtisanoa, ja osittaisissa lomautuksissakin pitäisi olla rajoitukset. Tuki tulisi olla henkilöperusteinen ja tällaisen henkilön sijoittuessa esim. kausitöihin, olisi tuki oltava siirrettävissä palkkaavalle yrityksille palkkatukena. Palkkatuki olisi ulotettava myös opiskelijoille ja nuorille.
Hallituksemme ei näitä malleja tietenkään kuuntele. Hallituksella on omat kuiskijansa. Entisiä poliitiikkoja, lobbareita ja erityisesti konsultti-, yhteiskuntaviestintä- ja markkinointitoimistoissa työskenteleviä etelän suurten kaupunkien vihreitä hipstereitä. Näin oletan ja olen kuullut. Näille yrityksille sopii luontevasti saada ensimmäisessä jaossa 100 000 euroa puhtaana käteen ja antaa sen jälkeen ehtojen tiukentua. Tuo raha olisi aidosti kuulunut, niille yrityksille, jotka jo valmiiksi ovat tiukilla eikä niille miljoonille milttoneille tai muille, jotka tekivät jo valmiiksi miljoonatulosta.
Ja tokihan pankitkin ajattelivat saavansa osansa Finnveran yli 10 miljardin euron ”yritystodistuksilla” annettavien valtuuksien ansiosta. Onko se kestävää, että otetaan velkaa tappiokierteeseen ja maksetaan koko työura ja vielä eläkeikäkin sitä pois? Ja usealla yrityksille korko olisi ollut jo varsin korkea – ei mikään nollakorko, vaan jopa 4-5 prosenttia.
Missä on oikeudenmukaisuus ja kohtuus, kun taksiyrittäjä-Jorma tai kampaamoyrittäjä-Seija voi onnistuessaan saada korkeintaan 2000 euron avun omasta kunnastaan. Samaan aikaan kaksi henkeä ei tai enemmän työllistävät voivat saada 100 000 euroa nettikaupan perustamiseen Business Finlandilta tai ELY-keskukselta.
Yrityksiä pitää tukea, mutta ei näin. Minä en veronmaksajana suostu maksamaan näin höllin perustein maksettuja tukia miljoonatulosta tekeville yrityksille omina lisäveroina tulevat 25 tai 30 vuotta, jos Luoja elinvuosia suo.
Hallituksen toiminta ja vastuuton rahanjako herättää konkaripoliitikonkin ajatuksiin, että ”kyllä rahaa on, mutta se on roistoilla.”
Sami Kilpeläinen
agronomi, valtiotieteiden maisteri
Kansalaispuolueen puheenjohtaja
Sotkamo

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu