Hyvätuloisen lompakko

Vasemmalta laidalta kuului taas klassikkolause: Nähtävästi mikään ei ole niin pyhä kuin hyvätuloisen lompakko, kun kaikkeen muuhun voidaan koskea mutta ei siihen.

Kotiläksyt olivat tältä kaverilta jääneet tekemättä. Tarkistin veropäätöksestä, oliko kuntaveroa otettu. Olihan sitä. Sen verran reilusti, että osoittaa aika karkeaa tietämättömyyttä väittää veronmaksajan lompakkoa koskemattomaksi.

Summaa tuijottaessa muistui mieleen erään toisen valtuutetun julistama totuus siitä, miten vähän Vantaalla maksetaan veroa ja kuinka Espoossa maksetaan enemmän. Tämähän on tietysti totta, sillä Espoossa on enemmän hyvätuloisia ja heiltä saa luonnollisesti enemmän kasaan pienemmälläkin prosentilla. Tämän tyypin käsityskyky ei kuitenkaan riittänyt vetämään oikeansuuntaista yhteyttä veroprosentin ja verokertymän välillä, vaikka luvut olivat siinä nenän edessä.

Politiikassa pitäisi vaatia samaa sääntöä kuin kilpakävelyssä: Molemmat jalat eivät saa olla ilmassa yhtä aikaa.

Jokainen tietää mitä seuraa, kun housuun laskee pakkasella, vaikkei olisi itse niin tehnytkään. On helppo antaa itsestään empaattinen mielikuva, kun lupaa huolehtia kaikkein heikoimmista toisten ansaitsemilla rahoilla. Pitkäjänteisempää olisi, jos huolehdittaisiin heikoimmista pitkällä aikavälillä ja tehtäisiin kaikkemme, että nämäkin vielä jonain päivänä pääsevät nousemaan veronmaksajien ylpeään joukkoon. Yhteistyössä on voimaa.

Pitkäkyntisille päättäjille saattaa käydä kuin sheriffille piirikunnan rajalla. Kun hyvätuloinen siirtyy lompakkonsa kanssa naapurikunnan puolelle, entistä ahnaammat kädet joutuvat hamuamaan keskituloisten kukkaroita.

samipkanerva

Kaikesta kiinnostunut tekniikan tohtori, joka etsii vapaa-ajallaan älyllistä elämää Vantaan valtuustosalista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu