Ilmastopakko

Koululaisten ilmastolakko tulee taas – tällä kertaa toivottavasti ilman epäselvyyksiä siitä, onko siihen osallistuminen luvallista. Toki edelliselläkin kerralla asia oli selvä niille, jotka olivat tutustuneet koulun ohjeisiin poissaolojen anomisesta ja koulutehtävien suorittamisesta poissaolon aikana. Mutta jos toimitaan sääntöjen mukaan, onko kyseessä silloin oikea lakko?

Helsingissä kaupunginvaltuusto ilmoitti puheenjohtajansa suulla, että kaupungin koululaisilla on oikeus osallistua ilmastolakkoon. Asia selvä. Nyt koululaisten ei tarvitse kokea huonoa omatuntoa ilmastohuolensa osoittamisesta. Toivottavasti valtuuston kannanottoa ei kuitenkaan koeta painostuksena, sillä itsenäisesti ajattelevalle nuorelle ylhäältä annettu hyväntahtoinen suositus saattaa kääntyä itseään vastaan. Kapinalliset nuoret ehkä päätyvätkin osoittamaan mieltään pakkolakkoa vastaan ja istuvat aamusta iltaan tuppisuina pulpeteissaan.

Nuoret ovat huolissaan ilmastosta ja moni kokee jopa ahdistusta. Minun lapsuudessani pelättiin ydinsotaa. Vaikka tuhon aikaskaala on tyystin erilainen, jotain yhteistäkin näissä skenaarioissa on. Molempiin liittyy vahva tunne toivottomuudesta, kun maailman tulevaisuus on muiden käsissä ja itsellä on vain sivustakatsojan rooli. Kauhukuvien levittämiseen liittyy myös samankaltaista vastuuttomuutta, kun viattomat lapset altistetaan pelottaville uutisille ja erityisesti korostetaan tuhon vääjäämättömyyttä ja pienen ihmisen avuttomuutta suurempien voimien edessä. Pelon lietsominen on vallankäyttöä.

Koululaiset kiipeävät eduskuntatalon portaille, sillä heille ei ole annettu muuta vaihtoehtoa. Samalla tavalla aikuiset ahdistuvat autoilusta ja lihansyönnistä, eikä heillekään ole haluttu antaa aitoja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Keskiluokkaisella kuluttajalla on epätoivoinen olo, kun ilmastonmuutos kaadetaan niskaan ja kaikki nautinnollinen muuttuu jälleen syntiseksi. Samaan aikaan uutisissa korostetaan, miten suurten maiden johtajat päättävät peukalon asennollaan ihmiskunnan tulevaisuudesta – täysin sinun kasvissyönnistäsi riippumatta. Tekisi itsekin mieli kiivetä sinne portaille purkamaan pahaa oloa.

Vaikka Grönlannin jäätikkö sulaa jo, tuho ei silti tapahdu hetkessä. On jopa toivoa paremmasta, joka on pitkälti tulosta länsimaiden heräämisestä ilmastonmuutokseen. Tutkimusrahoitusta on suunnattu päästöjä vähentävään teknologiaan ja teollisuus jopa kilpailee cleantech-investoinneillaan. Pelottelu on hommansa hoitanut ja nyt olisi aika antaa ihmisille toivoa.

Koululaiset murehtivat, ettei heillä ole vaikuttamisen mahdollisuuksia, vaikka totuus on aivan päinvastainen. Avain ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen on nimittäin tieteessä ja teknologiassa. Tänään 15-vuotias koululainen opiskelee viiden vuoden päästä yliopistossa ja kymmenen vuoden kuluttua jo pelastaa maailmaa konkreettisin toimin. Tekemistä riittää ainakin vuosisadan loppuun, kun nykyiset koululaiset ovat jo osuutensa tehneet ja siirtäneet vastuun tulevaisuudesta uusille sukupolville.

Nuoret voivat pelastaa maailman. Juuri nyt se vaatii heiltä koulunkäyntiä.

samipkanerva

Kaikesta kiinnostunut tekniikan tohtori, joka ei halua tietää mitä tekee vuoden päästä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu