Kakuntekijät

Sarasvuo sanoi pistämättömästi Hesarin haastattelussa: ”Jos haluan ansaita itselleni miljoona euroa, se tarkoittaa yhteensä kuuden miljoonan euron rahavirtaa julkiselle sektorille ja kaikille muille. Se on aika helvetin hyvä yhtälö yhteiskunnalle.” Mitäpä siihen sanoisi? Onhan se.

Samana päivänä uutisoitiin kyselytutkimuksesta, jonka mukaan suurin osa suomalaisista hyväksyy, että joku rikastuu rehellisin keinoin. Siinä ei pitäisi olla mitään uutisoitavaa, mutta kun kyse on suomalaisista, niin onhan se toki uutinen. Jottei nyt liikaa innostuttaisi, kuitenkin vain alle puolet vastaajista uskoi yhden henkilön rikastumisen hyödyttävän myös muita. Nähtävästi maailman hienoin koululaitos ei ole ihan täysin onnistunut tehtävässään, kun yhteiskuntaopin perusasiat ovat näin hukassa.

Yhden menestyminen ei ole muilta pois, kun samalla ympärille syntyy työtä ja verotuloja. Korkeista tuloista maksetaan jo sinänsä huimia veroja, mutta varsinainen jättipotti yhteiskunnalle on työpaikkojen synnyttäminen muille. Palkoista kerätään yhteiskunnalle verot ja sivukulut, minkä jälkeen loppuosa muuttuu kulutuksen kautta edelleen veroiksi ja työpaikoiksi. Siitä syntyvät ne miljonäärien muille tuottamat miljoonat, jotka edelleen leviävät yhteiskunnassa kasvua ja hyvinvointia tuottaen.

Koronakriisistä noustaan työllä. Tuet kannattelevat taloutta kuin hengityskone viruksesta sairastunutta, mutta tervehtyminen alkaa vasta työllisyyden kasvaessa. On hyvä, että nyt panostetaan työllisyyspalveluihin ja siten nopeutetaan työn löytämistä ja avointen työpaikkojen täyttymistä. Täytyy kuitenkin muistaa, että TE-toimistot eivät ole koskaan luoneet yhtäkään työpaikkaa eivätkä luo jatkossakaan. Sen tekevät menestyksennälkäiset yksilöt, jotka haluavat vaurastua. Jollei rikastumista sallittaisi, aika harva pistäisi itseään ja omaisuuttaan likoon vain tarjotakseen hyvää muille.

Kulunut kausi kaupunginvaltuustossa on osoittanut, että poliitikot ovat pääsääntöisesti varsin kyvykkäitä käyttämään toisten ansaitsemaa rahaa. Missään vaiheessa eteen ei ole tullut ongelmaa, ettei keksittäisi hyvää ja vielä parempaa sisältöä budjetin käyttötalouspuolelle. Kakunjakajista ei ole pulaa nyt eikä jatkossakaan, mutta kakuntekijöitä kaivattaisiin. Työpaikkoja ei synny valtuuston päätöksellä eikä hyvätuloisia voi määrätä asumaan oman kunnan – tai edes valtakunnan – rajojen sisäpuolelle.

Hyvinvointia ei rakenneta kateudella vaan vauraudella. Siinäpä yhtälöä vallanpitäjille ratkaistavaksi.

samipkanerva

Kaikesta kiinnostunut tekniikan tohtori, joka etsii vapaa-ajallaan älyllistä elämää Vantaan valtuustosalista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu