Positiivisempaa lapsikeskustelua

Viime aikoina on keskusteltu paljon syntyvyydestä (mm. Juha-Pekka Raeste HS 9.3., Anne-Riina Mänty HS 16.3., Janetta Olsén HS 17.3., Tuija Siltamäki YLE 18.3.), mikä on laskenut Suomessa ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Syntyvyydellä on merkittävä vaikutus kansakunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen tulevaisuudessa. Nykyisellä kokonaishedelmällisyysluvulla ja kehityksen trendillä suomalaiset kuolevat hiljaa pois. Heikko syntyvyys on yksi Suomen suurimmista haasteista.

Olen hämmästellyt keskustelussa sitä, millaisia vastareaktioita perheenlisäyksestä ja lapsista positiivisesti puhuminen on aiheuttanut mediassa. Mielestäni yksi suurimmista syistä alhaiseen syntyvyyteen Suomessa on negatiivinen suhtautuminen lapsiin ja lapsiperhearkeen, mikä median välittämänä on vaikuttanut pitkän ajan kuluessa yleiseen mielipiteeseen. Eron huomaa, kun käy ulkomailla, jossa ihmiset usein huomioivat positiivisesti tuntemattomiakin lapsia ja saattavat leperrellä heille ystävällisesti. Suomessa samaa käyttäytymistä huomaa lähinnä koiria kohtaan, mutta lapsien positiivinen huomiointi ei kuulu maan tapoihin. Lapset tuovat valtavasti iloa elämään, joten ihmettelen miksi se ei saisi näkyä myös julkisuudessa ja mediassa ilman, että joku pahoittaa siitä mielensä.

Alhaista syntyvyyskehitystä on tutkinut väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Hän kertoi HS:n haastattelussa mm. älylaitteiden tutkitusti haperruttavan parisuhteita. Myös älylaitteiden välittämät epärealistiset somepäivitykset ja ihanteet tuovat oman osansa parisuhteiden haasteisiin. Toinen huomionarvoinen asia on parisuhteiden kesto. Ennen enemmistö nuorten parisuhteista päätyi avioliittoon ja perheen perustamiseen, nyt suurin osa päättyy eroon. Taustalla on varmasti useita syitä, mutta yksi tekijä voi olla se, että ero on helppoa ja parisuhteiden hoitamiseen ei anneta riittävää tukea ja kannustusta. Ero voi olla sekä aikuisille että lapsille traumaattinen kokemus, josta toipuminen voi viedä pitkään, eikä monikaan haluaisi kokea sitä. Tästä puhutaan yllättävän vähän Suomessa ja erojen vaikutuksista syntyvyyteen ei ole juuri tutkittu.

Taloudellisilla kannustimilla on myös merkittävä rooli. Jos Suomea kuitenkin vertaa moniin muihin maihin, taloudelliset kannustimet kuten lapsilisät, perhevapaat ym. ovat ruhtinaallisella tasolla. Yksi kehityskohde on kuitenkin olemassa. Otollisin aika ja halukkuus lasten hankintaan on usein nuorilla ihmisillä, jotka pariutuvat itsenäistymisen ja opiskelujen ohessa. Lasten saaminen ja varhaislapsuuden hoitojen järjestelyt ovat usein opiskeluaikana joustavampaa kuin myöhemmin uraputkessa. Nykyisellään taloudelliset tuet vanhempainvapaille on suunniteltu lähinnä vakiotyössä oleville vanhemmille, mikä saattaa lykätä lapsen hankintaa siihen, kunnes se vakiotyö joskus toteutuu ja ansiosidonnainen vanhempainraha on saavutettavissa. Aihetta käsitteli myös Alexander Puutio Ylen kolumnissa 11.7.2023. Politiikkojen kannattaisi miettiä uusia aidosti kannustavia taloudellisia keinoja lasten hankintaan jo opiskeluaikana.

Olen ehkä väärän sukupuolen edustaja kommentoimaan syntyvyyttä, joka koetaan usein vain naisten asiana. Mutta on siinä prosessissa miehilläkin roolinsa! Tässä tarkoitan erityisesti miesten roolia kannustavana puolisona ja vastuullisena vanhempana, millä voi olla suuri vaikutus lapsihaaveiden toteutumiseen. Kuuden lapsen isänä haluan kannustaa ihmisiä näkemään lasten arvon ja elämän ilon. Meillä olisi aika tylsää elämää ilman lapsia. Annetaan lapsipositiivisuuden kasvaa ja kukoistaa ja jäädään seuraamaan mitä tapahtuu.

Sampo Saari, Lempäälä

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu