Murretaan rasistiset rakenteet!

Rasismista on tullut tällä vuosikymmenellä yhä paremmin tiedostettu ongelma. Merkittävää on, että huomiota on kiinnitetty entistä enemmän ns. rakenteelliseen rasismiin, mikä on hyvä. Rasismi ei ole pelkkää bussissa huutelua, vaan monet yhteiskunnalliset instituutiot heikentävät eri ryhmien yhteiskunnallista asemaa. Näin joulun aikaan pysähdyin hetkeksi miettimään keinoja vähemmistöryhmien aseman kehittämiseksi. Katsotaanpa:

Tasavallan presidentin syntyperäisyysvaatimus – Tasavallan presidentin syntyperäisyysvaatimus on yksi ainoista lainsäädäntömme osista, joka suoranaisesti syrjii maahanmuuttajia. Siitä olisi luovuttava hetimmiten. Suomen kansalla on oikeus valita kansalaisistaan mieleisensä presidentti riippumatta tämän syntyperästä.

Asumistuki – Sosiaaliturvajärjestelmä tarvitsee remonttia. Tämän blogikirjoituksen näkökulmasta erityisen ongelmallinen osa sitä on asumistuki. Jo itsessään se, että tukia maksetaan erikseen erilaisiin menoihin vähentää tarvetta itsenäiselle ja vastuulliselle oman talouden hallinnalle. Toisaalta se, että tukia maksetaan pääkaupunkiseudun asukeille muita enemmän luo kannustinvaikutuksensa ansiosta  juuri niitä maahanmuuttajaghettoja, joista maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat ovat varoitelleet jo vuosien ajan.

Vieraskieliset julkiset palvelut – Esimerkiksi Kansaneläkelaitos on alkanut viime aikoina tarjoamaan entistä enemmän palveluita vierailla kielillä, kuten somaliksi. Tämä on vakava virhe. Se heikentää kannustimia kielen oppimiseen ja lisää kannustimia sosiaalietuuksien nostamiseen, sillä se tekee siitä vähemmän epämiellyttävän kokemuksen. Osaltaan se myös vahvistaa maahanmuuttajiin kriittisesti suhtautuvien mielikuvaa siitä, että maahanmuuttajat työllistyvät lähinnä suoraan maahanmuuttajayhteisöihin liittyville aloille.

Verorahoitteiset järjestötuet
Mitään järjestöjä, myöskään maahanmuuttajayhteisöjen järjestöjä ei pitäisi tukea julkisin varoin. Järjestöjen toiminta on ylipaisunutta, kun ne saavat käyttöönsä enemmän varoja, kun mitä ne onnistuvat itse keräämään asiaansa tärkeänä pitäviltä ihmisiltä. Tämä kannustaa maahanmuuttajayhteisöjä sisäänpäinkääntyneisyyteen ja vähentää maahanmuuttajajärjestöjen kannustimia pyrkiä olemaan jollain tavalla merkityksellisiä valtaväestön näkökulmasta. Yksilötasolla se (ongelmallisesti, ks. ylempi kohta) työllistää yhä useamman maahanmuuttajan suoraan maahanmuuttajayhteisöön liittyvään tehtävään ja vähentää maahanmuuttajien kontakteja valtaväestön kanssa.

Yleissitovat työehtosopimukset – Yleissitovat työehtosopimukset heikentävät vähemmistöjen asemaa työmarkkinoilla. Ne asettavat työn kustannuksen markkinahinnan ylittävälle tasolle, jolloin kutakin työpaikkaa hakee enemmän työntekijöitä, kuin muuten hakisi, sillä TES-kustannuksia halvempia työpaikkoja ei synny. Tällöin rasistinen käytös ei maksa työnantajalle mitään; hän voi valita helpompaankin tehtävään itselleen mieluisen valkoisen heteromiehen sen sijaan, että hän palkkaisi esimerkiksi kielitaidoltaan tai osaamiseltaan heikomman maahanmuuttajataustaisen henkilön. Maahanmuuttaja kun ei voi kilpailla hinnallaan yleissitovien TES:ien maailmassa. Yleissitovista työehtosopimuksista olisi siis luovuttava, jotta maahanmuuttajien sosioekonominen asema kehittyisi, ja jotta kantaväestön edustajat saisivat yhä useammin kokemuksia ulkomaalaistaustaisista työelämässä ja muussakin arjessa. Mainittakoon, että yleissitovat TES:it ovat muutenkin varsin haitallisia.

Kuten huomannet, rasismintorjunnan työkalupakinni näyttää kovin erilaisilta tyypilliseen antirasistiseen keinovalikoimaan verrattuna. Joku voisi jopa sanoa, etteivät nämä keinot paranna vähemmistöjen asemaa, vaan suorastaan heikentävät sitä. Tämän hetken valtavirtainen näkemys on se, että vähemmistöjen asemaa parannetaan erilaisilla erityiskohteluilla, kohdennetuilla palveluilla, tuilla sekä kiintiöillä opiskelu- ja työpaikkoihin.
Historia kuitenkin osoittaa valtavirtaisen näkemyksen virheelliseksi. Harvassa ovat vähemmistöt, jotka ovat ”positiivisen erityiskohtelun” tai ylipäänsä minkään julkissektorin toiminnan ansiosta saavuttaneet hyvän yhteiskunnallisen aseman. Monet vähemmistöryhmät ovat kuitenkin omalla työllään saavuttaneet menestystä toisinaan jopa erittäin rasistisissa ympäristöissä. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Yhdysvaltain ja Brasilian japanilaiset, Malesian kiinalaiset, Suomen tataarit, juutalaiset ympäri maailmaa ja Norsunluurannikon libanonilaiset. Annetaan maahanmuuttajille mahdollisuus menestyä omin avuin!

SampoSaarinen

Kauppatieteiden ylioppilas ja raportoinnin asiantuntija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu