Suomi tarvitsee lapsia, tulevaisuuden tekijöitä
Suomessa syntyi tilastokeskuksen mukaan viimevuonna vain 44 933 lasta. Jos sama tahti jatkuu seuraavan 50 vuoden ajan, syntyneitä lapsia on kyseisenä aikavälinä vain 2,2 miljoonaa. On päivänselvää, että valtion täytyy puuttua tähän todelliseen ongelmaan ja tukea kansalaisiaan perheellistymisessä. Valtion on tehtävä osansa, että yhteiskunnastamme tulee perheystävällisempi.
Vuosia jatkunut syntyvyyden lasku, perhekokojen pienentyminen sekä ensisynnyttäjien keski-iän nousu ovat huolestuttavia merkkejä yhteiskuntamme tilasta. Olenpa nuorena 3-lapsen perheenisänä joutunut vastaamaan kysymyksiin; “Miksi haluat lapsia, eläisit nuoruuttasi” ja “Eikö vähempikin riittäisi”
Mielestäni yhteiskunnan keinovalikoimassa on oltava lapsilisien korottaminen ja se onnistuu parhaiten sitomalla lapsilisät indeksiin. Tämä tarkoittaisi ensimmäisen lapsen kohdalla noin 50 euron kuukausittaista korotusta nykyisen 94,88 euron lapsilisään. Tällä vastattaisiin samalla alati kasvavaan lapsiperheköyhyyteen. Nykyään 100 lapsesta 12 elää köyhyysrajan alapuolella.
Valtion on huolehdittava taloudestaan, mutta samalla ymmärrettävä, että perheiden hyvinvointiin satsaaminen maksaa itsensä takaisin ja turvaa yhteiskuntamme tulevaisuuden. Tarvitsemme perhemyönteisempää Suomea!
Samuli Mattila
Kansanedustajaehdokas (kesk)
Joskus suomalaisia miellytti lasten tekotapakin. Nyt on muodikkaampaa saada piiskaa tai pukeutua tunnelman mukaan seksuaalista identiteettiä vastaavasti. Kaksi plussaa tai kaksi miinusta eivät myöskään johda lapsiin.
Hyvällä teemalla olet liikkeellä.
”Tarvitsemme perhemyönteisempää Suomea!”
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentistasi!
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta me voisimme myös laatia suunnitelmat ja varautua väkiluvun laskuun tuonne 3 miljoonan tuntumaan. Silloin olisimme vuoden 1912 lukemassa. Se olisi ihan ok, ja tilaa riittäisi kaikille. Silloin rakennettiin viimeisiä pätkiä rautatieverkostamme, Saimaan kanava pelasi ja yläluokka pystyi matkailemaan ympäri maailmaa kultaluottopapereita vilautellen. Se oli edellinen globalisaation huippuhetki. Ja oli lämpimiä ja sopivan sateisia kesiä.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo ei ilmeisesti ole ajatellut paljoa viettää eläkepäiviä?
Ilmoita asiaton viesti
Japani on ehkä aikonut ratkaista ongelman tekniikan avulla, mutta se on ”ratkaissut” ongelman julkisella velkaantumisella.
Ilmoita asiaton viesti
Olisihan se mukavaa jos etnisesti suomalaisten väkiluku ei järkyttävästi alenisi. Sitä en tiedä, onko rahalla kannustinvaikutusta.
Luin tuossa taannoin Risto Murron kirjan ”Puuttuvat puoli miljoonaa”, jossa hän todisteli, miten mahdoton on pitää yllä talouskasvua ja tervettä valtiontaloutta Suomen väestörakenteella.
Murron resepti on maahanmuuton radikaali lisääminen. Ei se minusta kuulosta kovin hienolta (esim. Ruotsin uutisointia lukiessa), mutta vaihtoehdotkaan eivät ole kovin ruusuisia.
Jos siis tuohon kysymykseesi osaisin vastata, tuskin minä näitä sepustuksia täällä kirjoittelisin.
Ilmoita asiaton viesti
Tervehdys Kari!
Luonnehdin kyllä itseäni vastuulliseksi poliitikoksi. Ajatusmaailmani poikkeaa nykyisiin päättäjiin siinä, että kannatan vastuullista talouspolitiikkaa, mutta samalla runsasta panostamista lapsiin, nuoriin ja perheisiin.
Mielestäni valtion on pikaisella aikataululla aloitettava talouden tasapainotus ja juustohöylä tulee aika tasaisesti leikkaamaan kaikesta.
En kannata työn verotuksen kiristämistä, enkä perusturvaan kajoamista.
Valtion hallinto ja julkiset hankinnat (1 miljardin mahkut) Pitäisi käydä jokainen hallinnonala läpi ja tehostaa verorahan oikeanmukaista käyttöä. Yritystuissa on Kokoomuksenkin mukaan noin 0,5 miljardin mahdollisuus säästöön, joten oltava keinovalikoimassa, kuten Yle-vero, työmarkkinajärjestöjen valtion tuet sekä yleishyödyllisyys verohelpotuksimensa, kehitysavun tarkistaminen ja haittaverot. Puuttuisin myös ylipitkiin ansiosidonnaisiin, koska 400 päivää on liikaa, tässä työvoimapulan ajassa.
Valtion pitäisi luoda kunnille ja hyvinvointialueille kannustimia, jotta palvelut toimisivat tehokkaan laadukkaasti ja jotta hoitoon pääsisi ajoissa. Paremmalla hoidolla ja varhaisen tuen palveluilla saisimme yhteiskuntaan miljardien eurojen verran ”säästöä” Erikoissairaanhoito kun sattuu maksamaan 10-kertaisesti perustason palveluihin verrattuna. Lisäksi laittaisin jarrua esimerkiksi eteläisen Suomen liikennehankkeille, jotka voivat aivan hyvin odottaa, jotta valtio saisi talouttaan parempaan jamaan.
Summasummarum: Leikkauksia tulee, koska yhteiskuntamme rahoitus ei ole kestävällä pohjalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitat tärkeästä asiasta. Tässä kohtaa matematiikkasi ei kuitenkaan aukea:
”Mielestäni yhteiskunnan keinovalikoimassa on oltava lapsilisien korottaminen ja se onnistuu parhaiten sitomalla lapsilisät indeksiin. Tämä tarkoittaisi ensimmäisen lapsen kohdalla noin 50 euron kuukausittaista korotusta nykyisen 94,88 euron lapsilisään.”
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentistasi! 🙂
Laskelma perustuu eduskunnan tietopalveluun.
”Eduskunnan tietopalvelun selvityksen mukaan lapsilisiä pitäisi vuoden 2022 tasossa korottaa 52—73,7 prosenttia, jos vuoden 1994 reaalitaso haluttaisiin palauttaa. Korotukset tarkoittaisivat esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta maksettavaan lapsilisään 50 euron korotusta, toisesta lapsesta maksettavaan lapsilisään 70 euron korotusta ja viidennestä lapsesta maksettavaan lapsilisään 113 euron korotusta. Tietopalvelun mukaan viisilapsisen perheen saamien lapsilisien arvo on yhteensä noin 400 euroa pienempi vuoden 1994 tasoon verrattuna.”
Lapsilisän indeksisidonnaisuus poistettiin vuonna 1994. Nykyiset päättäjät eivät ole kyenneet tätä korjaamaan, vaikka lapsiperheköyhyys sekä syntyvyys on heikentynyt vuosien ajan voimakkaasti.
Yhteiskunnan on satsattava lapsiin ja nuoriin ja mahdollistettava perheellistyminen. Epäkohtia löytyy paljon, tässä pari:
– Opiskelu, kun lapset ovat pieniä.
– Nuorena saadut lapset – minimi vanhempainraha on hälyyttävän pieni verrattuna työkokemusta kerryttäneeseen vanhempaan.
Ilmoita asiaton viesti
Okei, eli tarkoitat, että sidottaisiin taannehtivasti vuoden 1994 indeksiin. Tällä aukeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, silloin lapsilisät olisivat samalla tasolla muiden indeksisidonnaisten sosiaaliturvaetuuksien kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Päiväkodeissa henkilökunta valmistautuu ja pukeutuu viiltoestevarustein räkiviä, purevia, mahdollisesti teräasein saapuvia eskarilaisia hoitaakseen. Koulumaailma mennyt vissiin niin hurjaksi, ettei siellä enään edes opi. Lasten ja nuorten mielenterveyspuoli halkeaa liitoksistaan. Suomi johtaa nuorten itsemurhatilastoja. Kulkutauteja, sotaa, rahattomuutta, työttömyyttä, väkivaltajengejä ja pelkkää negatiivisuutta työntävä media.. työntää nuorille kyllä sellaista ehkäisykeinoa lisääntymiseen.Onko se sitten toisaalta hyväkin? Suuret huostaanotto määrät kyllä puhuvat senkin puolesta sekä lastensuojelun tarpeen tarve.
Ilmoita asiaton viesti
Poliitikkona täytyy olla varovainen, että ei pyri ohjaamaan median toimintaa.. Mutta saman olen pistänyt merkille. Tarvittaisiin tulevaisuuden uskoa ja luottamusta siihen, että maamme kyllä pärjää. Ilmastonmuutos-keskustelu on paikkapaikoin mennyt yli hilseen. Kokemuksesta tiedän, että tämä aiheuttaa lukuisille nuorille ahdistusta ja mielenterveysongelmia.
Suomen täytyy tehdä samoin, kuin Islanti, Norja ja Tanska on tehnyt. Hehän päättivät joukolla, että heille ei käy, että nuoret syrjäytyy jne. Tekivät tarvittavat toimet, jotka edelleen käytössä. Satsasivat varhaisen tuen palveluihin, iltapäiväkerhoihin, liikuntaharrastuksiin jne..
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyään 100 lapsesta 12 elää köyhyysrajan alapuolella.”
No jos tähän ongelmaan halutaan puuttua, niin sitten on varmaan halvempaa antaa lisää rahaa niille 12 lapselle kuin kaikille sadalle?
Mutta se oikea ongelma taisikin olla seuraavat eduskuntavaalit, ja siihen ratkaisuna Kepun ”vappusatanen” lapsiperheiden äänten kalastamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä indeksikorotus on ollut minulle pitkäaikainen vaikuttamisen kohde.
Nyt pyrin eduskuntaan, jotta voisin tähän vaikuttaa.
Tuo 12 prosentin lapsiperheköyhyys on tilastojen mukaan vuodelta 2021. Väitän, että tilanne on pahentunut viimeisen vuoden aikana voimakkaasti. Syitä ei tarvine avata..
Viestini on, että niin perheellistymistä, kuin ennaltaehkäisevää toimintaa pitää tukea ja valtion on tehtävä siinä osansa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja minun pointtini on, että suurin osa perheistä tai perheellisistä ei tarvitse minkäänlaista ennaltaehkäisyä. Siitä nyt puhumattakaan, että perheen perustaminen ja lasten hankinta olisi mistään muutaman kympin lapsilisän korotuksesta kiinni.
Mikä taas tarkoittaa sitä, että puheet kaikille tulevien etuuksien korotuksista eivät ole mitään muuta kuin kallista populismia.
Btw. Julkinen talous taitaa olla sen about kymppimiljardin pakkasella. Ajattelitko löytää rahat:
a) leikkaamalla jostain vähemmän tärkeästä budjettierästä?
b) korottamalla jo muutenkin ah, niin kannustavaa verotusta?
c) ottamalla lisää velkaa edellisten perään?
Ilmoita asiaton viesti
Olemme siis siitä eri mieltä.
Kommentoinkin ylempänä tarkemmin ajatuksiani valtion talouden hoidosta ja leikkauksien kohteista. Lueppa se kommentti.
Lähtökohta ajattelussani on, että työn verotusta ei pidä kiristää. Peruspalveluista on pidettävä huolta. Valtion taloutta on leikattava ja tehostettava, mutta samalla pitää panostaa tulevaisuuden tekijöihin; lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tyttäreni syntyi vuonna 1999, samana päivänä ylittyi maailmassa 6 miljardin ihmisen määrä.Tänä päivänä on ylitetty jo 8 miljardin ihmisen rajapyykki.
Maapallon kantokyvyn takia on iloinen asia, että väestö pienenee edes jossain puolella maapalloa. Talvisodan aikoihin suomalaisia oli himpun yli 3 miljoonaa, nyt lähempänä 6 miljoonaa.
Eikö tavoitteeksi voitaisi asettaa hallittu väestömäärän pudotus noihin talvisodan lukuihin?
Ilmoita asiaton viesti
Alkaakseen äidiksi, nainen tarvitsee edelleen miehensä turvan. Joten nuori mies siis kosimaan nuorta mielitiettyä: niin perhe edelleen perustetaan.
Teatterimaailmassa suomalaisten tärkein esikuva kosimisen saralla taitaa edelleen olla ”Nummisuutarin Esko”. Taiteen piiristä siis peräisin uutta käsikirjoitusta, jossa teemana on kosinta. Niin se homma etenee!
Ilmoita asiaton viesti
Vain yhden lapsen isänä totean seuraavaa:
Jos kyseessä on ns. Suunniteltu perheenlisäys, en usko että lapsilisän korotus näissä suunnitelmissa vaikuttaa millään tasolla. Kyseessä on siinä määrin suuri muutos elämään, että pikkurahat ei siinä paljoa paina.
Jos taas kyseessä on ’vahinko’, tuskin lapsen pitämistä miettiessä paljon lapsilisän suuruus vaikuttaa.
Fakta on, että länsimaissa elämään tuovat sisältöä niin monet muutkin asiat, että pysyvä pariutuminen ja suvun jatkaminen ei enään ole mikään itsestäänselvyys. Ja tämä näkyy syntyvyyden laskuna. Ja tämä pitää hyväksyä, ei ole mikään luonnonlaki, että ihmispopulaation pitäisi jatkuvasti kasvaa. Eikä populaation väheneminen ole maapallon kannalta huono asia.
Ilmoita asiaton viesti
Kannan huolta suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Maamme ei pysy asuttuna, jos lapsia ei synny riittävästi. Kasvukeskusten ulkopuoliset alueet eivät kehity vaan riuhtuvat entisestään. Täytyy kuitenkin muistaa, että maamme elinkeinosta ja yrityksistä iso osa sijaitsee kehäkolmen ulkopuolella.
Ajattelen niin, että yhteiskunnan tärkein tehtävä on tukea syntyvyyttä, nimittäin nykyistä palvelutasoa tai edes puolta siitä, ei pystytä ylläpitämään nykyisellä väestönkehityksellä. Työperäinen maahanmuutto on varmasti tässä välttämätön apu, mutta se ei riitä. Kannan huolta myös siitä, että valtio velkaantuu kovaa vauhtia ja tulevaisuuden lapset maksavat suhteessa enemmän tätä velkaa pois..
Ilmoita asiaton viesti
Oletat aksiomaattisesti että korkeaa syntyvyyttä tarvittaisiin yhteiskunnan ylläpitoon, mutta minusta meillä ei ole tutkittu riittävästi sitä mitä voitaisiin tehdä matalampaan syntyvyyteen sopeutumiseksi.
Kun työt ovat yhä vähemmän fyysisiä, eikö esimerkiksi eläkeiän voisi nostaa liukuvasti 72-74 vuoteen? (Ja alakohtaisesti se voisi olla matalampi). Siis siten että kun nyt minun sukupolveni eläkeikä on noin 69v se olisikin 74v ja esim. nyt 40-vuotiailla se nousisi noin 2 vuotta.
On niinkin että jos syntyvyys pysyy matalana huoltosuhde ei edes ole hirveän huono koska lapset ovat myös kalliita huollettavia. Tasaisen matalan syntyvyyden tilassa huoltosuhde on vakio ja siihen pystytään kyllä sopeutumaan.
Aluepolitiikka on erillinen ’ongelma’.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa tuo alenevan väestön ”ongelma” on vasta tulossa gtarkasteluun valtakunnan tasolla, siinä missä se monissa osin Suomea on ollut fakta jo vuosikymmeniä. Ja sielläkin eletään edelleen!
Ilmoita asiaton viesti
Faktahan on, että koko Maapallon väestönkasvu on pysähtymässä ja hyvä niin. Ihmiskunnan hedelmällisyysluku on pudonnut 60 vuodessa 5:stä 2,3:een.
Ilmoita asiaton viesti
Samuli – I’m also father of three and stayed home as Mr Mom instead of more gadgets.
Hungary model is brilliant check it out – the more kids you have the better it gets as government supports instead of importing non compatible cultures and leaches on society – importing talent and capital is still good idea.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmat tulevat akuuteiksi lähitulevaisuudessa kun ihmisten eliniät nousevat toiselle sadalle.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/varpu-tavi/vanheneminen-on-sairaus/
”ihmisen eliniällä ei ole olemassa biologista ylärajaa. Tulevaisuuden ihmiset voivat elää vaikka 150-vuotiaiksi tai jopa kauemmin.”
Ilmoita asiaton viesti
Nyt Keskustakin on lähtenyt riman alittaen hätäpäissään lapsilisä-ääniä houkutellen demareiden ja vasemmistoliiton kanssa kilvan vaalityöhön perinteiseen vasemmistomalliin kts. vaalit v. 1987 ja 1991.
Nykyisistäkään nuorista ei edes osata pitää huolta tai tarjota luottavaisuutta ja turvallisuutta laadukkaine vaativine koulutuksuneen tulevaisuuteen. Yhteiskunta jakaantuu nyt aivan ennen näkemätöntä vauhtia kahteen ja kolmeen aivan huolimatta poliittisista pyhäpuheista.
Tässä keskustalainen plogisti nyt sitten on, mitä on turhuudessaan unohtaen oman puolueensa valtapoliittisen vastuun käytön 2000- luvulla.
Suomen nuorten tulevaisuuden näkymät, toiveikuus ja menestys lienee nyt koko Euroopan huonoimpia, eikä se ole heidän itsensä syy.
Hyvinvointivaltio tulevaisuuksineen ja lupauksineen vietiin heiltä alta merkittävästi myös Kepun toiminkin sen kummempaa vaatimatta.
Mitä tehtiin mm. Islannissa, Norjassa ja Tanskassa huomiotta jääneiden ja sinänsä sivuun nuorten hyväksi aivan todellisin yhteisvastuin jo 20 vuotta takaperin kiitettävin tuloksin ?
Suomessa häiriöisten kaduilla ja kouluissa riehuvien terrorisoivien alaikäisten pikkumuksujen käyttäytymiseen ei voida vaikuttaa vaikka muissa maissa näin voidaan kyllä tehdä – paitsi Ruotsissa.
Meillähän on yli 10.000 lasta koko ajan huostaanotettuina sijaisperheissä – hyvä systeemi ja kuinka paljon onkaan siellä rajoilla huonosti kohdeltuja lapsia, mutta vaihtoehtoa ei voida resurssien puutten takia toteuttaa.
PS. Kepullekin tiedoksi, että lapsiliärahojen kulutustarpeesta vastaavat vanhemmat, eivät useinkaan lastensa hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä yllätä ketään,että Kiiski on ensimmäisenä syyttämässä lastemme pahoinvoinnista keskustaa.
Ikäänkuin keskustalla olisi sananvaltaa siihen,miten paljon lapsia tuottavat alueet hoitavat ko.ongelmaa.
Ilmoita asiaton viesti