Asuntopolitiikkaa Keravalla

Asuntokannan vertailussa Keravalla on 23 % asunnoista omakotitaloja, 14 % rivitaloasuntoja ja peräti 63 % kerrostaloasuntoja. Kehysalueen vastaavat luvut ovat 47 % omakotitaloja, 17 % rivitaloasuntoja ja 36 % kerrostaloasuntoja. Kerava on voimakkaan kerrostalovaltainen, tiivis ja pinta-alaltaan pieni radanvarsikunta, joka talotyyppien jakaumassa on lähempänä Helsinkiä kuin muuta kehysaluetta. Helsingin asuntokannasta 68 % on kerrostaloasuntoja, 21 % omakotitaloja ja 11 % rivitaloasuntoja.

Keravan vahvuuksia ja ylivoimatekijöitä monelle asuinpaikkaa miettivälle ovat ihanteellinen sijainti suhteessa pääkaupunkiseudun työmarkkinaan ja sujuvat liikenteelliset yhteydet. Tämän lisäksi ns. pikkukaupunkimaisuus houkuttelee, turvallisuus, asioinnin nopeus ja helppous. Nuoret perheet löytävät Keravan mikäli kaupunki kykenee tarjoamaan heidän kysymäänsä asuntokantaa. Tämä tarkoittaa erityisesti pientaloasumista (rivitalot, paritalot, luhtitalot, omakotitalot).

Kaupungin elinvoimaisuuden kasvattaminen edellyttää riittävää kaupallista palvelutarjontaa erityisesti keskustassa. Kaupalliset toimijat sijoittavat toimipisteitään kaupunkiin, mikäli alueella on riittävä ostovoimapotentiaali. Tätä tukee keskustan tiivistäminen ja rakentaminen ylöspäin.

Keskustan rakentamisessa tulee erityishuomion kohteena olla laadukas julkisivurakentaminen, koska keskusta on kaikkien kaupunkilaisten asiointialuetta. Tavoitteena tulisi pitää viihtyisää ja arvokkaalta näyttävää miljöötä, jossa myös turvallisuuden tunteita herättäviin rakenteellisiin ratkaisuihin on kiinnitetty huomiota. Keskusta-alue kaipaa torialuetta. Tämä voisi olla sijoitettavissa nykyisen Anttilan talon ja Puuvalonaukion yhteyteen uudella rakenteellisella ratkaisulla jolla laajennettaisiin torialuetta. Keskusta-alueella ja muilla tiiviillä rakentamisen alueilla (Savion ja Ahjon keskukset) tulee varata riittävästi pysäköintitilaa autoille.

Kaupungin laitamilla tulee tavoitella riittävän väljää ja puutarhamaista rakentamista viherväylät huomioiden.

Alueellisten suuralueiden vertailussa Keravan pohjoisella alueella kerrostaloja on 53 % asuntokannasta, eteläisellä 62 % ja itäisellä 73 %.

Itäisellä alueella pientaloasutuksen lisääminen tarkoittaa lähinnä Kaskelan tulevaa asutusta ja Ahjon täydennysrakentamista esim. Ahjon koulun läheisyydessä (Terästien varsi). Ratkaisulla estetään alueellisen segregaation lisääntymistä. Keskeisenä maavarantona on ns. vankilan laaja peltoalue. Alue tulisi varata pääosin pientalovaltaiseen asuinrakentamiseen ja täydentää sitä työpaikka-alueella. Mahdollinen rakentaminen tulee perustaa hyvälle suunnittelutyölle jossa korostuvat alueen virkistyskäyttö- ja luontoarvot.

Vuokra-asuntoja Keravan asuntokannasta on 35 %. Kehysalueen vastaava luku on 24 %, pääkaupunkiseudun 42 %.

Keravan asuntopoliittisessa ohjelmassa 2016-2020 lähdetään siitä, että eteläisen, itäisen ja pohjoisen alueiden asuntojen hallintajakaumaa tasataan. Ko. asiakirjan mukaan eteläisellä alueella vuokra-asuntokantaista asumista on 33 % koko asuntokannasta, itäisellä 48 % ja pohjoisella 22 %. Kaskelan rakentaminen ja Ahjon täydennysrakentaminen tulee pohjautua omistusmuotoiseen pientaloasutukseen. Uudisrakentamisella pyritään lieventämään alueellista segregaatiota.

Etelässä pientaloasutusta voisi lisätä erityisesti Lahden moottoritien itäpuolella lähelle jokivartta ja myös joen itäpuolelle jolloin Kerava kasvaisi vähitellen kiinni Vantaan Nikinmäen pientalovaltaiseen asuinalueeseen. Jokivarren virkistyskäyttömahdollisuuksia tulee kehittää. Eteläisen alueen täydennysrakentamisessa tulisi sielläkin painottaa omistusasumista ja huomioida asuntojen riittävä koko, jotta alueelle muuttaisi nuoria perheitä keski-ikää madaltamaan. Savion aseman seutua on mahdollista tiivistää täydennysrakentamisella ja luovilla kaavaratkaisuilla.

Maapolitiikan suhteen tulee jatkaa aiemmalla linjalla. Pyritään ensisijaisesti aina neuvotteluratkaisuihin ja siihen, että maanomistaja saa asianmukaisen korvauksen myymästään maa-alasta. Pidetään keinovalikoimassa viimekätisesti kuitenkin myös lunastusmenettelyn mahdollisuus. Riittävä kaavoitus ja asuntotuotanto ovat keskeisiä tekijöitä kaupungin elinvoiman kannalta.

samuli
Kokoomus Kerava
Ehdolla kuntavaaleissa

Kehityspäällikkö Yhteiskuntatieteiden maisteri Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Kaupunkikehitysjaoston varajäsen Kerava

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu