Liian lievät tuomiot seksuaalirikoksista koettelevat suomalaisten oikeustajua

Suomessa on viimeisten vuosien aikana kuohuttu useasti liian lievistä tuomioista seksuaalirikoksista. Esimerkkejä riittää:

”Miesten saamat tuomiot hirvittävästä seksuaalirikoksesta kuohuttavat – Emeritaprofessori: ”Aika alhainen tuomio” 18.1.2015 Iltasanomat

”Professori pöyristyi Tapanilan raiskaustuomiosta: Miten mediahuomio voi olla lieventävä tekijä?” 11.4.2016 MTV

 

”Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen katsoo, että väkivalta- ja seksuaalirikoksista pitäisi määrätä nykykäytäntöä kovemmat tuomiot. ” 24.3.2015 Uusi Suomi

 

Viimeisin kansaa ja myös oikeusoppineita kuohuttanut tuomio annettiin vastikään. Kyseisessä tapauksessa Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 22-vuotiaan turvapaikanhakijamiehen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen. Oikeus kuitenkin hylkäsi syytteen törkeästä raiskauksesta, vaikka uhri oli ikänsä puolesta avuttomassa tilassa. Rikoslain 20 luku antaa mahdollisuuden tuomioon raiskauksesta, mikäli uhri on ”kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan” .Käräjäoikeus olisi voinut hyvin soveltaa tätä pykälää suojellakseen 10-vuotiasta tyttöä, mutta se jätti niin tekemättä. Se, miksi näin, on jäänyt mysteeriksi. Lisää jutusta ja rikosoikeuden professorin haastattelun voit lukea tästä.

Suurin osa suomalaisista ymmärtää maalaisjärjelläkin, kuinka järkyttävä rikos raiskaus on sen uhria kohtaan. En siis tee pitkää selostusta kaikista niistä psyykkisistä ja fyysisistä vammoista, jotka raiskaus uhriin jättää. Lyhyesti sanottuna raiskaus rikkoo täysin ihmisen fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden rajat.  Raiskaus tai raiskausyritys on järkyttävä ja traumaattinen kokemus uhrille. Jos kyseessä on lapsi, kuten yllä, ovat vaikutukset vielä järkyttävämmät. Uhri kantaa haavoja lopun ikänsä, mutta tekijä saattaa selvitä ehdonalaisella.

Vaikka raiskaus yleisen oikeustajun mukaan tuomitaankin Suomessa ankarasti, ovat raiskauksista annetut tuomiot Suomessa kansainvälisessä vertailussa lievimmästä päästä. Esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa raiskaustuomiot ovat Suomea ankarampia. Englannissa seksuaalirikostuomion lähtötaso on usein viisi vuotta. Kansa tahtoisi kovempia rikostuomioita, mutta tuomioistuimet päästävät liian usein seksuaalirikolliset kuin koirat veräjästä tai tyytyvät lähinnä heristämään raiskaajille ja hyväksikäyttäjille sormea, kuten yllä esitellyissä tapauksissa.

Suomalaiset luottavat vielä melko hyvin suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Kansanarvot 2016 tutkimuksessa oikeuslaitos oli neljäntenä luotettavimpien instituutioiden listalla. Luottamus oikeuteen onkin menestyvän yhteiskunnan kannalta olennaista. Luottamuksen kannalta kuitenkin ratkaisevaa on, kuinka oikeusjärjestelmä toimii käytännössä. Liian pienet tuomiot (varsinkin lapsiin kohdistuvissa) hyväksikäyttö- ja raiskaustapauksissa alentavat luottamusta oikeusjärjestelmään – siis juuri siihen instituutioon, joka on yhteiskunnan menestymisen kannalta tärkeä.

Liian usein talousrikoksista annetut tuomiot ovat kovempia kuin yksilön koskemattomuuteen kohdistuvat seksuaalirikostuomiot. Rangaistessaan talousrikoksista suojelee oikeuslaitos osaltaan yhteiskuntajärjestelmää, joka tottakai on oikein. Kysymykseksi kuitenkin jää se, miksi oikeuslaitos ei suojele samalla vimmalla seksuaalirikosten uhreja, jotka yleensä ovat tyttöjä tai naisia.

SannaAntikainen
Perussuomalaiset Outokumpu

Mielipiteeni edustavat vain omaa kantaani ja vain omia mielipiteitäni. - Kansanedustaja - Lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija <a href="http://www.antikainensanna.fi" title="www.antikainensanna.fi">www.antikainensanna.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu