Tonttikauppa ei uhkaa isänmaata

Epäluuloa, pelkoa, populismia. Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd) puhuu lempiaiheestaan. Sillä hän nousi eduskuntaan 2011: vastustamalla venäläisten tontti- ja kiinteistökauppoja.

Ilta-Sanomien kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista ei pidä siitä, jos venäläinen ostaa talon naapurista. Mahdollisesti juuri siksi 101 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jolla halutaan kieltää EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta tontti- ja kiinteistökaupat.

Vaikea kuvitella, että juuri ketään häiritsee, jos amerikkalainen tai kanadalainen ostaa Suomen rauhasta kesämökin. Sehän jopa hivelee kansallista itsetuntoa: kaunis luontomme, kaunis isänmaamme, kiinnostaa muitakin. Lakialoite on tehty venäläisiä varten, mutta vain yhdeltä kansallisuudelta kieltäminen olisi – niin – rasismia.

Valtioiden välisten suhteiden tulisi perustua vastavuoroisuuteen. Venäjän valtio kieltää ulkomaalaisten kiinteistökaupat raja-alueiltaan, sieltä minne suomalaisten vähäinen mielenkiinto kohdistuu. Loogista olisi antaa samalla mitalla takaisin.

Mutta rakennetaanko niin hyvää naapuruussuhdetta? Ollako tuomari vai lääkäri?

Meillä suomalaisilla on kaikki historialliset perusteet vaikeaan Venäjä-suhteeseen. Historiaa emme voi emmekä saa unohtaa, mutta Venäjä-suhteemme olisi päivitettävä tähän aikaan. Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti kaikkein rakentavin on se tie, jolla edistämme osaltamme Venäjän kehittymistä myönteiseen suuntaan.

Avautuminen kansainvälisesti on Venäjälle hyvä suunta. Siitä on meille myös välitöntä taloudellista hyötyä, mikä Itä- ja etenkin Kaakkois-Suomessa näkyy kaikessa. Uusia kauppakeskuksia, hotelleja ja kylpylöitä nousee. Vaatteet, elektroniikka ja elintarvikkeet käyvät kaupaksi. Se tuo Suomeen työtä ja tuloja.

Venäläisten matkailumielenkiinto Suomea kohtaan ei ole hiipumassa, mutta ensimmäinen ja toinenkin aalto on jo löytänyt myös kauemmas. Lentoreittien ja tiedonvälityksen kehittymisen myötä nuori, kansainvälisempi ja kielitaitoisempi venäläissukupolvi ei tyydy pelkkään lähimatkailuun. Tulemme vielä keskustelemaan siitäkin, millä saamme venäläisten mielenkiinnon palautettua Suomeen.

Yksi keino kiinnittää mielenkiintoa – sitouttaa matkailueuroja ja esimerkiksi liike-elämän investointihaluja – on edistää loma-asuntokauppaa, ei kieltää sitä.

Koko maakauppakeskusteluun liittyy paljon tunnepuhetta. Isänmaata ei olla ostamassa jalkojemme alta. Venäläisten maa- ja tonttiomistukset Suomessa ovat vahvasti liioiteltuja. Kaikkiaan ulkomaalaisten osuus kiinteistökaupasta on prosentin luokkaa.

Ulkomaiset omistukset voitaisiin kyllä rekisteröidä nykyistä paremmin. Se olisi järkevää jo siksikin, että kiinteistöveron perintä ulkomailta tehostuisi.

Jos Kymäläisen lakialoite menestyisi, olisi se askel taaksepäin matkalla kohti globaalisti avointa ja vapaata kauppaa. Suljetumpi talous ja muurien rakentaminen ovat mennyttä maailmaa. Ennakkoluulojen murtaminen on paitsi avartavaa, myös taloudellisesti kannattavaa.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja Hämeestä.

Kolumni on julkaistu Nykypäivässä 3.1.2014.

Tekstiä muutettu 8.1.2014. Suna Kymäläinen nousi eduskuntaan vuonna 2011, ei vuonna 2007.

Share

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu