Kielitaito avaa maailmoja – 7 keinoa lisätä ja monipuolistaa kielenoppimista

Kielten opiskelun väheneminen huolestuttaa. Kansainvälisessä maailmassa tarvitaan enemmän kielitaitoa kuin ennen, ei vähemmän!

Viime hallituskaudella aikaistimme ensimmäisen vieraan kielen opiskelun alkamaan jo ensimmäisellä luokalla. Se oli tärkeä päätös, joka lisäsi mahdollisuuksien tasa-arvoa: varhaiset kielen oppimisen mahdollisuudet avautuivat kaikille lapsille koko Suomessa, lapsen perhetaustasta ja vanhempien valinnoista riippumatta.

Seuraava askel on jo mielessä: Jos A2 eli seuraava kieli tulisi tarjolle kaikissa kunnissa ja jo 3. luokalla, yhä useampi perhe ”uskaltaisi” valita aloituskieleksi muun kuin englannin.

Koronakriisi on pelottava esimerkki siitä, miten nopeasti maailma voi ottaa kansainvälisyydessä ja avoimuudessa taka-askeleita samaan aikaan, kun kansainvälistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Suomi syrjäisenä maana, pienenä kielialueena elää kansainvälisyydestä.

Juuri nyt ajoitus on oikea lisätä ja monipuolistaa kielten ja kulttuurien oppimista kouluissa osoittaaksemme kansainvälistymisen tärkeyden.

Suunnitellessamme kriisin jälkeistä maailmaa, tarvitsemme rohkeutta avartaa näköaloja, edistää kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurien kohtaamista sekä parantaa taloutemme kehitystä ja vientiteollisuutemme mahdollisuuksia. Yhteiskuntien sisäänpäin kääntymistä vastaan tulee taistella sitkeästi.

Suomalainen kieliosaaminen on heikentynyt vuosikymmenten ajan. Viimeisin selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista julkaistiin vuonna 2017. Selvityksen mukaan Suomen kielivaranto on ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut ja painottuu englannin kieleen samaan aikaan, kun esimerkiksi talouden painopiste on siirtynyt pois Euroopasta.

Kielitaito laajentaa maailmankuvaa, on tärkeä työelämätaito ja tärkeää myös laajemmin suomalaiselle vientiteollisuudesta riippuvaiselle taloudelle.

Pienet lapset imaisevat vieraat kielet kuin vahingossa, leikkien. Tutkimukset osoittavat, että lapset hyötyvät varhaisesta kielenoppimisesta. Hyöty ei koske vain kieliä, vaan kaikkea oppimista, aivojen kehitystä ja myös oman äidinkielen oppimista.

Tarvitsemme myös lisää resursseja päiväkotien ja esiopetuksen kielikylpyihin, kielisuihkuihin ja monipuoliseen altistumiseen vieraille kielille jo parhaassa herkkyysikävaiheessa.

Suomi tarvitsee kieliohjelman, jossa on monipuolisia konkreettisia toimia kielten oppimisen monipuolistamiseksi. Pohjaa tälle työlle antaa vuonna 2017 julkaistu Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta, jossa on asiantuntijaehdotuksia maan hallituksen käyttöön.

Tässä 7 keinoa, miten yksipuolistunutta kielitaitoa voitaisiin vahvistaa ja kansainvälisyyttä lisätä.

1. Varhennetaan valinnainen A2-kieli alkamaan 3. luokalta koko maassa. Velvoitetaan kaikki kunnat tarjoamaan A2-kieltä (esim. etäyhteyksiä hyödyntäen).

2. Lisätään kielikylpyjä, kielisuihkua sekä monipuolista altistumista vieraille kielille jo parhaassa herkkyysikävaiheessa, eli päiväkodeissa ja esiopetuksessa.

3. Otetaan suullisen kielitaidon koe osaksi ylioppilastutkintoa. Se ohjaa kieltenopetusta yhä enemmän vahvistamaan käytännön kielitaitoa ja rohkeaa puhumista.

4. Monipuolistetaan kuntien kieltenopetustarjontaa hyödyntämällä korona-ajan etäopetuskokemukset ja tuomalla digitaalisten kanavien kautta tarjolle myös harvinaisempia vieraita kieliä.

5. Kannustetaan kuntia laatimaan kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa mm. rakennetaan selkeitä kielipolkuja ja -jatkumoita, jotta oppiminen ei katkea esim. koulutusasteilta toiselle siirryttäessä, vaan voi jatkua (myös aikuisiällä!).

6. Sisällytetään kaikkiin korkeakoulututkintoihin opiskelijavaihto- ja kansainvälistymisjakso joko ulkomailla tai digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen. Moninkertaistetaan opiskelijavaihto toisella asteella.

7. Muutetaan asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitettäisiin joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.

Tein nämä ehdotukset hallitukselle kirjallisella kysymyksellä jo syyskuussa. Nyt on aika käynnistää valmistelu kielten opiskelun monipuolistamiseksi ja kansainvälisyyden lisäämiseksi.

Avoin, kansainvälinen maailma! Enemmän mahdollisuuksia.