Nuoria tarvitaan ehdolle kuntavaaleissa!

Nuoria tarvitaan ehdolle tulevissa kuntavaaleissa kipeimmin kuin koskaan. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 kuntavaaleissa kaikkien kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä oli 49,5 vuotta. Tilastokeskuksen mukaan alle 25-vuotiaita ehdokkaita oli 1 428 eli 4,2% . Nämä luvut kertovat karua kieltä nuorten ehdokkaiden osallistumisesta kuntavaaleihin. Tämän tilanteen tulee nyt muuttua. 

Monissa kunnissa on jo nuorisovaltuustot, joissakin kunnissa nuorilla on jopa puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnan valtuuston ja hallituksen kokouksissa. Nämä ovat tärkeitä keinoja kuulla ja osallistaa nuoria, mutta ne eivät yksistään riitä. Nuoria tarvitaan myös päättäviin kuntien päättäviin toimielimiin, kuten kunnanvaltuustoihin. Uskallan väittää, että nuoret tietävät itseään koskevista asioista paremmin kuin vanhemman sukupolven edustajat.

Miksi nuorten pitäisi lähteä ehdolle kuntavaaleissa? Nuorten pitäisi lähteä ehdolle sen takia, että he itse pääsisivät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin, eikä esimerkiksi keski-ikäiset ihmiset, joilla ei välttämättä ole käsitystä nuorten arjesta ja toiveista. Kunnissa tehdään paljon nuorten elämään vaikuttavia päätöksiä, joiden tekemisessä nuorten on hyvä olla mukana. Kunnanvaltuustoissa päätetään esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta sekä kaupunkisuunnittelusta, jotka koskettavat myös nuoria. Konkreettisesti valtuustoissa voidaan päättää muun muassa koulujen säilymisestä, julkisen liikenteen reiteistä, uuden koripallokentän rakentamisesta tai alle 25-vuotiaat mahdollisuudesta saada maksuton ehkäisy. Nuoret ovat yhdenvertaisia kunnan asukkaita siinä, missä muutkin. Nuoret ovat täällä nyt, eivätkä vasta tulevaisuudessa!

Miten nuoret saataisiin houkuteltua lähtemään ehdolle kuntavaaleissa? Nuorille pitää kertoa kuinka tärkeästä asiasta kuntavaaleista on kyse. Heille pitää kertoa, mistä kaikista nuoriin vaikuttavista asioista valtuustoissa päätetään. Heille pitää kertoa ja näyttää ihan konkreettisia esimerkkejä, miten jokin valtuuston päätös vaikuttaa nuoren arkeen. Mielestäni tässä korostuu nuorivaltuustojen ja kokeneiden ehdokkaiden rooli. Nuorisovaltuustot ja kokeneet ehdokkaat voisivat puolueiden kanssa käydä kiertelemässä kouluissa kertomassa kuntavaaleista ja kunnan päätöksenteosta. Näin nuoret saisivat tietää kunnanvaltuustojen toiminnasta ja parhaimmillaan jopa innostua lähtemään ehdolle. 

Puoluuetkin voisivat tehdä osansa nuorten saamiseksi mukaan kuntavaaleihin. Puolueet voisivat tehdä päätöksen siitä, että nuorten ei tarvitsisi maksaa ehdokasmaksuja, tai niitä ei tarvitsisi maksaa kokonaan. Monilla nuorilla ei ole välttämättä varaa maksaa kalliita ehdokasmaksuja, mikä asettaa korkean kynnyksen lähteä ehdolle.

Santeri Ala-Röyskö

Järjestöaktiivi ja poliitikko. Keskustanuorten liittohallituksen jäsen 2020-2021. Keskustan ehdokkaana ehdolla Lahden kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa 2021.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu