Ilmastonmuutoksen torjunta lähtee yksilöistä

Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet yksin ovat hyvin rajallisia ilmastonmuutoksen suhteen, mutta pitää myös muistaa, että kansalaiset kuuluvat yksilöinä osaksi erilaisia ryhmiä, joita ovat vaikkapa kaupungit, yritykset, kansalaisyhteisöt, valtio ja loppupeleissä myös koko maailman väestö. Yksittäisellä kansalaisella on aina mahdollisuus aloittaa muutos ruohonjuuritasolta. Omien päivittäisten tekojen suorittaminen ja ilmastoystävällisemmät valinnat ovat yksi pieni askel. Esimerkiksi omalla työpaikalla tuoda esiin vihreitä arvoja ja pyrkiä saamaan niitä osaksi oman yrityksen päivittäistä toimintaa, oli kyseessä sitten yksittäinen työntekijä suuressa tai pienessä yrityksessä tai yrityksen johtokuntaan kuuluva henkilö. Mikäli tällaisia kansalaisia olisi sadoissa eri yrityksissä ja niissä saataisiin ajatusmalleja vähitellen muutettua, voidaan jo huomata, että yksittäisen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvavat jo huomattavasti.
Lue myös: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tulisi lisätä perustuslakiin

Ilmastolakkoja ja järjestötoimintaa

Samat yksittäiset kansalaiset voivat vaikuttaa myös vaikkapa Vihreiden puolueen kautta, tai he voivat liittyä erilaisiin kansalaisjärjestöihin, jotka tekevät työtä ilmaston hyväksi ja he voivat toimia vaikkapa kadulla jakamassa tiedotteita tai kirjoittaa erilaisilla blogisivustoilla tai lehtien mielipidepalstoilla. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudeksi voi laskea myös vaikkapa vaaleissa äänestämisen, sillä äänestämällä ympäristöystävällisempää puoluetta, voi muidenkin puolueiden vaaliohjelmat muuttua entistä ympäristöystävällisemmiksi. Toisaalta nykyajan globaalissa some-kulttuurissa on mahdollista luoda myös tietynlaista ilmastonmuutosta vastustavaa trendiä, josta tuoreimpana esimerkkinä lienee nuoren ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittamat ilmastolakot kouluissa. Yksittäinen toimija voi saada internetin avulla laajatkin massat kannattamaan omaa aatemaailmaansa ja ilmastonmuutosta vastustavat liikkeet voivat levitä nopeallakin vauhdilla median kiinnostuessa toiminnasta. Samalla liikkeet voivat kerätä yhä uusia kansalaisia jäsenikseen, jotka haluavat omalla toiminnallaan edesauttaa ilmastonmuutoksen torjumista. Yhtäkkiä yksilöstä tuleekin siis kollektiivi. Edellä mainittujen tapojen lisäksi kansalaisilla voi olla myös muita mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yksi tapa voisi olla kyseenalaistaa vallitsevaa oikeusjärjestelmää lokaalilla ja globaalilla tasolla. Monessa valtiossa kansalaisille turvataan muun muassa oikeus elämään, ympäristöön ja henkilökohtaiseen vapauteen. Lisäksi lasten oikeudet tulisi turvata ja nykyisellä ilmastopolitiikalla tulevien sukupolvien oikeudet ovat vaarassa. Yksittäinen kansalainen voi teoriassa myös haastaa oman valtionsa oikeuteen, ja maailmalla on jo olemassa ennakkotapauksia, joissa valtion on katsottu rikkovan toiminnallaan ilmastonmuutoksen torjumisessa yksilön vapauksia. Haastamalla vallitsevan oikeusjärjestelmän, oikeus voisi teoriassa velvoittaa poliittiset päättäjät toimimaan tietyllä tavalla turvatakseen kaikille myös myöhemmin 2000-luvun lopulla turvallisen ja elinkelpoisen ympäristön. Kansalaisilla on myös mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteita, sekä kotimaan tasolla että vaikkapa Euroopan Unionin tasolla, jotka voisivat ajaa päätöksentekoa kohti suuntaa, jossa ilmastonmuutoksen torjuntaan tultaisiin panostamaan vahvemmin. Toisaalta viimeisimmät vaihtoehdot saattavat olla myös haastavia toteuttaa, sillä yksittäisen yksilön resurssit kerätä valtavia määriä kannattajia aloitteisiin tai haastaa valtiota voivat olla riittämättömät. Toisaalta edellä mainitut lainalaisuudet pätevät näihin aloitteisiinkin – yhden yksilön aloittama liike voi laajentua massojen liikkeeksi ja esimerkiksi kansalaisaloitteen voi haluta kirjoittaa yhä useampi ihminen. Jokaisen teoilla on siis väliä. Oli kyseessä sitten Suomen kokoinen maa tai Kiina.
Lue myös: Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan kaikkia
Santeri Kärki
Vihreät Tampere
Ehdolla kuntavaaleissa

Vihreiden kuntavaaliehdokas vuoden 2021 vaaleissa Tampereella. 28-vuotias yliopisto-opiskelija.. Valtio-oppi ja historia pääaineina. Intohimon kohteina politiikka ja urheilu, joskus lipsun myös kirjoittamaan muista aiheista. Muutetaan maailmaa asiallisella dialogilla. En oo vahingoskaa hauska, mut yritän silti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu