Työkyvyttömän työnhakijan kyykyttäminen ei auta ketään
Tällä hetkellä Suomessa on noin 250 000 ”työtöntä työnhakijaa”. Käytän tässä lainausmerkkejä, sillä kaikki työttömät työnhakijat eivät todellakaan ole työkykyisiä.
Teksti julkaistu alun alkaen blogissani.
Suomessa on velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja turvata elatuksensa toimeentulotukeen nähden ensisijaisella tavalla. Mikäli ei ole työkykyä, tulee selvittää oikeus ensisijaisesti esimerkiksi sairauspäivärahaan, kuntoutusetuuksiin tai eläke-etuuksiin. Kuntoutusetuudet ja eläke-etuudet kulkevat osin käsi kädessä.
Lue myös: “Kalja-Make” on uusi sossu-Tatu
Tiivistetysti: monen työkyvyttömyysputki kohti ”työtöntä työnhakijaa” kulkee sairauspäivärahan kautta, jota voi saada enimmillään 300 arkipäivää samaa sairautta kohti. Tämän jälkeen tulee selvittää oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, joka voidaan myöntää määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Vajaat 190 000 suomalaista (12/2022) on työkyvyttömyyseläkkeellä, eli jopa 6 % työikäisistä ja työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle miljardeja vuodessa (eli enemmän, kuin riittävä toimeentulotuki kaikille). Keskimäärin joka neljäs työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään.
Kun ihminen ei saa työkyvyttömyyseläkettä tai jos häntä ei katsota lain vaatimalla tavalla sairaaksi/työkyvyttömäksi, päästäänkin absurdiin tilanteeseen. Tällöin elatus tulee turvata työttömyysetuuksilla, eli ihmisen pitää ilmoittautua kokoaikatyötä hakevaksi työttömäksi työnhakijaksi. Valitettavasti tämä on ainoa vaihtoehto, jos ei halua joutua perustoimeentulotuen perusosan alentamisen kohteeksi. Toki nykyään voidaan velvoittaa hakemaan 0 työpaikkaa kuukaudessa, mutta on aiheellista kysyä: kenen etu on pitää työkyvytöntä ihmistä työnhakijana ja jättää ensisijaiset tukitoimet tekemättä? Vastaus on suora: ei yksilön eikä yhteiskunnan.
Lue myös: Leikkauspolitiikka lisää mielenterveysperusteisia kustannuksia
Paras ratkaisu nykytilanteessa olisi pidentää sairauspäivärahan enimmäiskestoa ja tarjota joustavia kuntoutusvaihtoehtoja, jotka voidaan räätälöidä paremmin yksilön elämäntilanteen, terveydentilan ja jaksamisen mukaan. Ultimaattinen ratkaisu tähän päälle olisi perustulo, joka mahdollistaisi joustavan toiminnan jaksamisen mukaan. Kaikki eivät ole kuitenkaan 24/7 työkyvyttömiä, mutta eivät kykene kokoaikaiseen tai säännölliseen osa-aikaiseen työhön.
Muutoksia parempaan ei valitettavasti hallitusohjelmassa näy, mikä tietää sitä, että erittäin moni on pulassa seuraavan 4 vuoden aikana. Leikkaukset eivät edistä työkyvyttömien toipumista ja paluuta ”yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi”, oli status sitten työtön tai työkyvytön.
Santeri Kärki kirjoittaa:
”Vajaat 190 000 suomalaista (12/2022) on työkyvyttömyyseläkkeellä, eli jopa 6 % työikäisistä ja työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle miljardeja vuodessa (eli enemmän, kuin riittävä toimeentulotuki kaikille).”
Nyt siis pitäisi työkyvyttömyyseläkkeet lakkauttaa vihreiden mielestä? Skitsofreenikot ja invalidit työelämään kunhan vihreät järjestää meille sopivia siistejä ja hyväpalkkaisia konttoritöitä.
Ilmoita asiaton viesti
”… pitäisi työkyvyttömyyseläkkeet lakkauttaa vihreiden mielestä? Skitsofreenikot ja invalidit työelämään kunhan vihreät järjestää…”
– Bloggaajan vihreyskö Kimmoa hermostuttaa? Työkyvyttömyys on ikävä asia yksilön (sairaus) sekä yhteiskunnan (kustannukset) kannalta, ja sitä pitää torjua sekä ennakoiden että ongelmiin reagoiden.
Bloggaaja ei todellakaan ole esittämässä työkyvyttömien ihmisten lemppaamista yhteiskunnan ulkopuolelle, mutta ei myöskään pysty taikomaan kenellekään täsmälleen kykyjen mukaista unelmaduunia.
Ilmoita asiaton viesti
Sain tuollaisen mielikuvan Santerin kirjoituksesta, mutta jospa hän korjaa käsitykseni, niin toki voin myöntää erehtyneeni.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyyhän olla kriteeristö sille kuinka ihminen pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja jos kriteerit eivät täyty, niin silloinhan henkilö on todennäköisesti työkykyinen.
Se mihin itse toivoisin muutosta on se, että alettaisiin noudattamaan lakia. Siis että työttömyyskorvaus juoksee vain ja ainoastaan heille, jotka ovat sekä työkykyisiä että työhaluisia.
Jos molemmat ehdot eivät täyty, niin henkilö ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan työkyvyttömyyseläkkeellä kriteerit ja kaiken lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen taso kovin alhaiseksi keskimäärin ja sen takia moni varhaiseläkeläinen haluaisi tehdä töitä eläketulon lisäksi, mutta harva saa tällaista mahdollisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kokonaisuutena tuo on jokseenkin kiistatta vaikea yhtlö, eikä siihen nykymallillakaan juuri parannusta tule, mutta sitä en lähde nyt perkaamaan sen enempää, vaan tarraan kiinni näiden vajaakuntoisten ja osa-aikaisten älyttömään kohteluun.
Järjestelmähän tekee osa-aikatyön tekemisen lähestulkoon mahdottomaksi, jollei henkilöllä ole tukiverkostoa, jonka turvin hän voisi selvitä niistä pätkistä, kun hän odottaa uuttaa päivärahapäätöstä, mutta miksei ainakin vajaakuntoisille voitaisi räätälöidä mallia, joka mahdollistaisi osa-aikatyön tekemisen ilman, että päiväraha jokaisen työpätkän aikana katkeaisi.
Ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikeeaa (edes KELAn henkilökunnalle) laskea, millä ehdoin tällaisen järjestelmän voisi toteutta, sillä jo sillä saataisi pajon stressiä purettua ja monia pois siitä osavanpyörästä, mihin tämä pakkohalu ihmisen asettaa.
Nyt nostan muuten taas esiin tämän Potilasvakuutuksen järjestelmän mädännäisyyden ja sille ihmiselle, joka uskaltaa lähteä tutkimaan sen systeemin vääristymää, tullaan kyllä aikanaan pysyttämään patsas jos toinenkin. Ihan vaan vinkiksi toimittajille ja tutkijoille.
Ilmoita asiaton viesti
–
Santeri, kirjoitat hyvin todella merkittävästä systeemitason ongelmasta, joka koko ajan kyllä tiedostetaan, mutta jolle ei tehdä yhtään mitään.
Ja vaikeuskerroin työkyvyttömän ”työttömän työnhakijan” kohdalla nousee vähintään ”toiseen potenssiin”, jos työkyvyttömyys johtuu potilas- tai lääkevahingosta – ja etenkin tilanteessa, jossa Potilasvakuutuskeskus (PVK) on antanut asiaa koskevan epäävän päätöksensä (jatkoselvittelyjen jatkuessa määrättömän pitkän ajan esteellisen asiantuntijalääkärin mahdollisen virka-aseman väärinkäytön vuoksi). Ja tässä tilanteessa vielä TE-palvelut pommittaa työnhakusuunnitelman tekoon (!?)
Millä ”lihaksilla” tämä em. työkyvytön ”työtön työnhakija” tästä tilanteesta selviää, kun fyysinen ja lopulta henkinenkin työkyky ja ”kantti” on täysin lopussa..
Edes Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei voi (ei halua?) asiassa tätä työkyvytöntä ”työtöntä työnhakijaa” auttaa?
Ilmoita asiaton viesti
Sama koskee liikennevahinkojen retkahdusvammaosastoa, jossa on vielä esteenä terveydenhuollon oma onneton vamman tuntemus.
Ilmoita asiaton viesti
—
Päivi, koskee myös raideliikennevahinkoja, esim. junasta poistuessa raskaan matkalaukun kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa. onko heitä olemassa paljonkin?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole tietoa, kun asiaa ei edes terveydenhuollossa omana vammaryhmänä tunnisteta eikä lakisääteisenä vakuutuksista korvata; myöskään Potilasvakuutuskeskus eikä FINE tunnista näitä raideliikennevahinkoja, joissa on käsittääkseni lisäksi ns. ankara vastuu (ei tarvita edes tuottamusta tai tahallisuutta, kun korvausvastuu syntyy)
Ilmoita asiaton viesti
Vaivaisten täytyisi yhdistyä kaikkien yhteen.
Ilmoita asiaton viesti
–
Siksi olisikin tarvittu kiireellisenä vammaispalvelulaki heti voimaan ja siihen pikaisesti säädetty soveltamisalamääräys, keitä ”vammaisia” ja millä eri tavoin ”toimintarajoitteisia” ko. laki koskee.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on oikeastaan vanha asia. Kun eläkkeelle ei pääse, kun joku KELA-lääkäri toisin päättää, töihin ei kykene ja sairauspäiväraha loppuu, niin mitä muuta on jäljellä kun työttömyyskorvaus?
Vanha asia siksi että jo omana aikanaan Ilkka Taipale kiersi maata kirjoittelemassa eläkepäätöksiä. Harmitteli eräässä haastattelussa että oli tyhmyyttään pitänyt vastaanoton eräässä kunnantalossa ja työttömät työnhakijaparat ei päässeet rollaattoreilla kunnantalon portaita sisään.
Ilmoita asiaton viesti
Voi että. Mutta tässäkin mallissa diagnooseissa on varmaan ohitettu alkuperäinen, varsinaisen asiantuntijalääkärin diagnoosi, ja heitetty tilalle jokin varmasti läpimenevä tilalle.
Ilmoita asiaton viesti
—
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
s. 182:
– – ”95) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että saatavilla on asianmukaisia ja tehokkaita keinoja tämän direktiivin noudattamisen varmistamiseksi, ja sen vuoksi otettava käyttöön asianmukaisia valvontamekanismeja, kuten markkinavalvontaviranomaisten harjoittama jälkikäteisvalvonta, jotta voidaan tarkistaa, onko esteettömyysvaatimusten soveltamista koskeva poikkeus oikeutettu. Jäsenvaltioiden olisi esteettömyyttä koskevia valituksia käsitellessään noudatettava yleistä hyvän hallinnon periaatetta ja erityisesti virkamiesten velvoitetta varmistaa, että kutakin valitusta koskeva päätös tehdään kohtuullisessa ajassa.” – – (tekstin tummennus oma)
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019L0882
—
Huomattavaa, että po. EU-direktiivi koskee myös matkustavia raskaiden matkalaukkujen kanssa (!) – ei siis tarvitse olla käsittääkseni edes ”kovinkaan paljon vammainen”; vaan toimintarajoittuneisuus tulee jo raskaan matkalaukun kantamisesta ja siksi esteettömät matkustuspalvelut tulee taata.
Vrt. vanhan malliset kaukojunat korkeine kapeine rautaportaineen; vieläkö niitä on liikenteessä !?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tämä on jännää. Asun itse Turussa mutta työnantaja on Helsingissä ja teen pääosin etätöitä.
Minulla diagnosoitiin muutama vuosi sitten perinnöllinen lihassairaus, joka pahenee koko ajan. Lähinnä kivut lisääntyy ja lihasvoima heikkenee. Olen nyt tämän ensimmäistä kertaa ihan vakavissani miettinyt osa-aikaista sairaseläkettä.
Jännäksi asia menee siinä, että minulla on monivuotinen hoitosuhde Turussa neurologin kanssa mutta kun käynnistän prosessin, niin ensimmäinen etappi on työterveyslääkäri, jota en ole edes tavannut.
BTW, olen 60+ eli en missään nimessä muutenkaan kuuminta hottia työelämässä.
Ilmoita asiaton viesti
”Työkyvyttömän työnhakijan” kyykyttäminen tuottaa vain sinimustaa mielihyvää. Perustulo tarjoaisi ulospääsyn noidankehästä ja tulisi yhteiskunnalle nykymallia halvemmaksi. Myös iso joukko byrokraatteja voitaisiin siirtää tuottaviin töihin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä että nyky-yhteiskunnassa jossa perusinfra ja kalusto on olemassa ja niiden kunnossapidon lisäksi ei tarvitse kuin tehdä jokapäiväinen ruokansa niin perustulo olisi hyvä vaihtoehto täyttää Perustuslain lupaus ihmisarvoisesta elämästä kaikille Suomessa laillisesti asuville.
Perustulon pitäisi minusta myös velvoittaa työskentelemään perustoimeentulon (perustulo) hyväksi omien kykyjensä mukaan. Perustoimeentulontaso tulisi määrittää joko rahassa tai palveluissa tai sekä että. Mitä korkeampi taso sitä enemmän tulisi työvelvoitetta, selvää olisi, että kenelläkään ei olisi velvollisuutta tehdä enempää kuin perustoimeentulo vaatisi, omat kyvyt huomioiden. Sitten jos joku haluaisi enemmän ja saisi muita laillisesti motivoitua tekemään enemmän, se olisi hänen asiansa.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy myöntää etten ole täyttänyt velvollisuuttani enkä ole ilmoittautunut mihinkään koska en kertakaikkiaan halua olla tekemisissä Kelan tai muiden tukijuttujen kanssa. Ei kai elämä voi perustua siihen että anoo jotain tukia?
Ilmoita asiaton viesti
Lisää pontta nykyiselle lamalle ja työnantajien ahdingolle antavat tulevat poliittiset lakot, jotka ovat ay-liikkeille elintärkeitä.
Rahat ovat valtiolta totaalisesti loppu ja firmojen tilauskirjat tyhjiä. Meillä on maksettavaa yllin kyllin. Marinin (sd) neuvottelema tuki EU:n elvytyspaketille sisältää meille 10-30 mrd€ kustannukset. Sannan omien sanojen mukaan hän saavutti neuvotteluissa parhaan mahdollisen tuloksen. Herran tähden, jos hän olisi epäonnistunut, niin maksettavaa olisi varmasti 100 mrd €. Valtion korkomenot Sannan juhlien jäljiltä ovat nekin yli 3 mrd €/v. Meillä on järjettömästi toteutettu välttämätön ”sote-uudistus”. Tätä uudistusta voin arvostella mielin määrin, sillä esitin jo 2-3 v sitten, että uudistus menee karille ja hyödyttää yksityistä sektoria, jonne lääkärit siirtyvät julkiselta puolelta. Näin kävi.
Suuri työttömyys ei helpota sairaslistalle joutuneiden työllistymistä. Pitkään työttömänä ollut tervekin on vaikeuksissa saada työtä. Ikärasismistakaan emme pääse eroon. 45 vuotia nainen, pienellä koulutuksella ei ole työnantajien suosiossa. Saada mieleistä työtä yksityiseltä sektorilta on työlästä. Nyt en tiedä, vaivaako meitä suuri työvoimapula, vai onko meillä ongelmana suuri työttömyys, vai molemmat.
Syy lienee näiden viimeisten lauseiden summa. Kaikki haluavat töihin nuoren miehen, joka puhuu kolmea kieltä sujuvasti ja jolla on DI + ekonomin tutkinnot.
Maahanmuuttajat, jotka eivät työllisty, rasittavat julkista taloutta. Ukrainasta, sodan jaloista tänne tulleita en laske kuuluvaksi näihin. Heidän elättämiseensa on käytettävä kehitysapuun nyt annettavia varoja. Kaikenlaiset ”humpuukin” tukemisesta olisi päästävä eroon. Suomen Akatemia sijoittuu minun listallani lopetettavien projektien kärkipäähän. Samoin Sitra. Mihin kehitysapurahojamme oikein käytetään? Tansaniassa varamme menevät poliittisen eliitin luksuselämän ylläpitämiseen. Vuosia, vuosia on puhuttu valvonnan puutteesta, mutta homma jatkuu entisellään. Maatamme vaivaa vahva korruputio, josta esimerkkejä pilvin pimein. Rahaa palaa tähänkin.
Miten laman aikana sitten olisi toimittava. Otan tähän esimerkiksi Eero Heinäluoman jo v2010 antaman lausunnon (STT, 24.04.2010).
Heinäluoma sanoo Hufvudstadsbladet-lehden haastattelussa, että talouden taantuma on olennaisesti vähentänyt ulkomailta saapuvan työvoiman tarvetta. Jos hallitus pitää kiinni tavoitteestaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa, töitä ei enää riitä suomalaisille. Tämä voimistaisi rasismia, Heinäluoma varoittaa.
Kansanedustaja puolustaa niitä suomalaisia, jotka katsovat, ettei maahanmuuttoa pidä lisätä.
”Ei se ole rasismia, vaan järkevä reaktio siihen, että meillä on maassa 300 000 työtöntä”, hän sanoo.
Viisaita sanoja Eerolta miten työllistää omiamme sen sijaan, että siirtäisimme heitä työttömyyskortistoon. Kesällä 2023 kävikin ilmi, että olemme EU:n rasistisin valtio.
PS! 2010-2011 meillä oli Kiviniemen (kepu) hallitus. Mari Kiviniemi valittiin kepun puheenjohtajaksi, ja Matti menetti samalla kyvyn toimia Suomen pm:nä. Onneksi, sillä samalla korruptio väheni.
Ilmoita asiaton viesti
En viitsi tässä kohtaa edes mainita mistään kansainvälistä sopimuksista saatikka mistään humanismista (lienee turhaa), totean vaan, että kaikista ongelmistaan huolimatta, Suomessa on kaikki varsin hyvin. Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostaankaan.
Ilmoita asiaton viesti