Ajatuksia vammaislaista

Eduskunta käsittelee vammaislakia tänään perjantaina toisessa käsittelyssään. On aivan selvää, että tarvitsemme uuden vammaislain sitä jo kaksikymmentä vuotta odottaneina. Kuten kaikilla asioilla on tässäkin asiassa kaksi eri puolta. Usein kun vanhan päälle lähdetään tilkitsemään, syntyy jo pelkästään siitä ongelmia. Uuden lain perusteelliseen rakentamiseen ei kuitenkaan näyttänyt olevan riittävästi aikaa. Tulevaisuus näyttää kuinka paljon korjattavaa jäi.

Mielestäni lain tulee huomioida vammaiset yksilöinä erilaisine vammoineen eikä niputtaa heitä yhdeksi homogeeniseksi ryhmäksi. On kaksi aivan eri asiaa olla kognitiivisilta taidoilta vammainen kuin olla liikuntavammainen. Myös asenne lainhengessä vammaisia kohtaan tulee olla kunnioittava. Heidät tulee nähdä itsenäisinä, omia valintojaan ja päätöksiään tekevinä henkilöinä, ei holhottavina.

Lain tulee huomioida asiakasmaksut. Keskustelua tulee käydä tukipalveluista kuten kuljetuksista ja asumisesta. Keskustelua tulee käydä myös vammaisten työtoiminnasta, joka on monelle vammaiselle henkilölle tärkeä arjen asia. Meidän tulee mahdollistaa jatkossakin työosuusrahan säilyminen. Tämän rahan turvin on vammainen henkilö maksanut matkansa ja ruokansa työtoiminnassa käydessään. Oman työn merkityksellisyyden ja osallisuuden kokeminen yhteiskunnassamme on ensiarvoisen merkittävä asia erityisesti vammaiselle itselleen. Se kertoo myös meidän asenteistamme vammaisia henkilöitä kohtaan tässä yhteiskunnassa.

Eduskunnassa kansanedustajilla on tänään tärkeä päivä edessään.