Helsingistä houkuttelevin muuttokohde korkeakoulutetuille maahanmuuttajille
Helsinki kilpailee muiden eurooppalaisten suurkaupunkien kanssa ulkomaalaisista opiskelijoista ja osaavasta työvoimasta. Suomessa on varsin laajasti ymmärretty työperäisen maahanmuuton tarve monilla aloilla. Tavoitteemme on, että vuoteen 2030 mennessä korkeakoulutettujen osuus saataisiin nostettua 50 prosenttiin. Tähän tavoitteeseen päästäksemme tarvitsemme myös korkeakoulutettua työvoimaa muualta, erityisesti erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Oleellista onkin kysyä kuinka houkuttelevana maana kansainväliset osaajat maamme näkevät. Onko yhteiskuntamme ja työelämämme riittävän monimuotoinen, millaisia palveluja meillä on ja miten me tänne tuleviin ulkomaalaisiin suhtaudumme. Tiedämme, että ulkomaalaiset opiskelijat arvostavat Suomessa koulutuksen korkeaa laatua, maamme elintasoa, työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja luontoa.
Maahanmuuttoa harkitessa, työntekijä pohtii lastensa varhaiskasvatusta, esiopetusta ja koulutusta. Tähän haasteeseen on Helsingillä kaikki mahdollisuudet vastata. Olisi hienoa nähdä Helsinki kilvoittelemassa muiden eurooppalaisten suurten kaupunkien kanssa kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen laadukkuudesta ja paremmuudesta. Tähän päästäksemme on Helsingissä kiinnitettävä paljon paremmin huomiota laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Myöskään perusopetuksessa ei pidä kasvattaa opetusryhmäkokoja vaan päinvastoin pienentää niitä tukea tarvitsevien oppilaiden ja valmistavan opetuksen oppilaiden määrän kasvun takia.
Tarvitsemme rohkeutta tehdä uudenlaisia eteenpäin tulevaisuuteen tähtääviä toimia, rohkeutta purkaa toimintaa ja lasten tukemista hankaloittavia rakenteita kuten tilapaikkajärjestelmä. Samaan aikaan tarvitsemme pienemmät ryhmäkoot ja lapsen tuen järjestelmän kuntoon. Järjestelyiden seurauksena lasten hyvinvointi ja oppiminen kasvaa, henkilökunnan työolosuhteet paranevat ja alaa vaivaava työvoimapula hieman kevenee. Valtio hoitanee hallitusohjelmakirjausten mukaisesti korkeakoulupaikkojen lisäämisen myös varhaiskasvatukseen. Lapset tarvitsevat varhaiskasvatuksen opettajia, joilla on pedagogiikan ja pienten lasten didaktiikan koulutus ja osaaminen.
Lopputuloksena Helsinki voi olla yhä useammalle tänne muuttoa suunnittelevalle työntekijälle se kaikkein houkuttelevin kohde. Mikä on tahtotila, jää nähtäväksi.
Suurtyöttömyyden Suomessa on kova into syrjäyttää suomalaisia koulutettavia ja työttömiä työmarkkinoilta pysyvästi hankkimalla ulkomaista tuontityövoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Helsinki lopettaisi keskustansa näivettämisen liikennepolitiikallaan ja jos ilmasto lämpenisi vielä pari-kolme astetta ja jos huumekauppa laitettaisiin kuriin ja nuorisojengit vankilaan ja Suomi laskisi verotuksen eurooppalaiselle keskitasolle, niin sitten Helsinki voisi näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona osaajalle.
Ilmoita asiaton viesti
Avaus kuulostaisi realistisemmalta, jos kaikki ”Helsinki”-sanat korvattaisiin sanoilla ”Tampere” ja/tai ”Jyväskylä”.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Joensuussa, Oulussa ja Kuopiossakin jotain viisasta pähkäillään, enemmän kuin jossain Hälssingissä, ja unohdin jopa Rovaniemen…
Ilmoita asiaton viesti
Kaupunkilaisia on liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä tarkoittaako kirjoittaja tässä houkuttelevimmalla kansainvälisesti vai kansallisesti? Eurooppa mainittu eli olettama on ainakin siis EM-kisat.
Hyviä asioita otettu esille. Ja luojan kiitos ei jankata rasismista sekä muista kotitekoisista trviaaliasioista ja siten vesitetä koko asiaa.
Fakta Suomen ja Helsingin osalta on, että aika moni ulkomaalainen muuttoa harkitessaan, joutuu ensin kaivamaan joko Googlen tai nykyään jonkun AI-sovelluksen esiin tsekatakseen mikä paikka/ olosuhteet ylipäätään on kyseessä.
Sitten heräävät kysymykset: kustannustaso, ilmasto, verotus, lasten koulut ja puolison työpaikka ?
Aika vähän kiinnitetään jälkimmäiseen huomiota, vaikka korkeakoulutetussa perheessä harvoin vain toinen tekee uraa. Onko meillä aidosti tarjota haastavaa työtä myös toiselle? Jos ei ole, ei tulla ollenkaan tai käynti jää lyhyeksi. Verotus kun ihan varmasti hoitaa sen, että useimmilla elintaso laskee, vaikka molemmat olisivat töissä, saati vain toinen.
Turvallisuus, puhdas ilma jne tasoittavat vain osittain turhautumista. Siksi yritysten pitäisi kiinnittää huomiota jo rekryvaiheessa koko perheen tilanteeseen.
Näin kaukaa katsottuna tilanne on kyllä vähintään haastava. Itse en pyrkisi yksin parantamaan ja lähestymään ongelmaa vain pitkälle koulutettujen asiantuntijoiden osalta ja näkökulmasta. Pitäisi pohtia myös miten saisimme houkuteltua maahan yrittäjähenkisiä ja jo valmiiksi yritystoimintaa harjoittavia maahanmuuttajia. Partureja ja pizzerioitakin tarvitaan, mutta focus pitäisi olla teknologian, tuotannon ja kaupan puolella (ainakin).
Nämä yrittäjät (koulutustaustastaan aina riippumatta) generoivat työtä ja vaurautta ympärilleen. Maahanmuuttoa harkitseville nämä yritykset ovat paitsi potentiaalisia työnantajia, hyvin toimiessaan myös erinomaisia esimerkkejä mahdollisuudesta menestyä maassamme; Fazer, Fiskars you name it.
Ilmoita asiaton viesti