Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on tulevaisuuteen vaikuttava merkitys

Monissa kunnissa talous on kovilla ja säästöpaineet suuria. Olemme tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen ja opetuksen menot nähdään usein vain suurena kulueränä.

Varhaiskasvatuksella on kuitenkin yhteiskunnallista vaikutusta paitsi työvoima -ja perhepoliittisen tehtävänsä kautta niin myös huomattava inhimillinen rooli yksittäisen lapsen ja koko lapsiväestön pääoman kasvattamisessa. Varhaiskasvatuksen merkittävyys näkyy näin koko yhteiskunnan kehittämisessä. Varhaisvuosien oppimisella on pitkäkestoinen ja kauas ulottuva vaikutus. Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset ovat mukautuvampia ja itsenäisempiä ja kykenevät keskittymään paremmin ja ovat positiivisemmin suuntautuvia myös oppimiseen. Varhaiskasvatuksen hyödyt näkyvät myös kielenkehityksessä, kognitiivisessa kehityksessä ja matemaattisissa taidoissa. Merkittävää on, että taitojen on havaittu heijastuvan useita vuosia myös myöhempään opinpolkuun. Voidaan siis ansaitusti todeta, että varhaiskasvatuksessa luodaan koko tulevan oppimispolun kivijalka.

Tutkimusten mukaan köyhyyden ja huono-osaisuuden vaikutukset lapsiin ovat negatiivisia. Varhaiskasvatuksella kuitenkin voidaan osaltaan parantaa lasten elinoloja. Erityisesti ne lapset, joiden ympäristössä on lapsen kehitystä kuormittavia tekijöitä kuten vanhempien terveysongelmia, taloudellisia vaikeuksia, päihteiden käyttöä, vuorovaikutukseen liittyviä pulmia tai vertaisverkostojen vähäisyyttä, hyötyvät varhaiskasvatuksen ammattialaisten ohjauksesta ja vertaisryhmässä toimimisesta. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella tuetaan lasten kykyä oppia, toimia ryhmässä ja oppia säätelemään käyttäytymistään. Näiden taitojen kehittyminen toimii erilaisista kotitaustoista tulevien lasten osaamiserojen tasoittajina ja vähentävät näin osaltaan yhteiskunnallista eriarvoisuutta.

On kuitenkin huomioitava, että vain laadukas varhaiskasvatus tuottaa myönteisiä vaikutuksia. Laadukkaan varhaiskasvatuksen keskiössä on osaava, koulutettu ja riittävä henkilökunta, jolla on tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta ja ymmärrystä ja osaamista lapsen sensitiiviseen ja intensiiviseen ohjaamiseen.   Tämän ohella mielestäni varhaiskasvatuksen laadukkuutta lisäävät pienemmät ryhmäkoot, hyvät sijaisjärjestelyt, riittävä lapsen tuen resurssointi, henkilöstön täydennyskoulutus, vahva pedagoginen ja didaktinen johtajuus ja hyvät arviointikäytänteet. Tämä kaikki edellyttää panostusta riittävään varhaiskasvatuksen rahoitukseen.

Tämä kaikki tuntuu kuitenkin unohtuvan usein julkisissa keskusteluissa, kun suunnitellaan erilaisia toimenpiteitä ja uudistuksia varhaiskasvatukseen. Olipa sitten kyseessä henkilökunnan kelpoisuusasiat, koulutusmäärät, lasten ryhmäkoot tai lapsen tukemiseen liittyvät ohjeistukset.  Mielestäni on syytä palauttaa mieliin Nobelin palkinnon saaneen James Heckmanin ajatus, jonka mukaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sijoitetut investoinnit tuottavat 7-10% vuosittaisen tuoton. Hänen mukaansa varhaiskasvatukseen suunnatut investoinnit eivät ole merkityksellisiä vain varhaiskasvatuksen palveluihin kohdistuvien investointien näkökulmasta, vaan niillä on kumulatiivinen vaikutus myös myöhempiin koulutusinvestointeihin.

Kohti laadukkaita päätöksiä – kohti laadukasta varhaiskasvatusta!