Pienimmille naisten saamille eläkkeille on tehtävä jotakin

Monet naiset Suomessa saavat hyvin pientä eläkettä. Työeläkevakuuttajat TELA ry:n tietojen mukaan alle 1000 euroa kuukaudessa eläkettä saavia naisia on noin 159 000. Määrä on järisyttävän korkea. Jopa 3% naiseläkkeen saajista saa alle 749 euroa. Mikäli eläkkeensaaja on yksinelävä ja hoitaa kaikki arjen pakolliset menot yksin, on tilanne eläkkeensaajalle kestämätön. Miten maksat vuokran, ruuan, mahdolliset lääkkeet ja muut pakolliset kulut? Olen saanut kuulla monen pieneläkkeensaajan lääkeannoksen puolittamisista tai lääkkeiden joka toinen päivä ottamisesta ja ruoka-avustusten varassa elämisestä.

Pientä eläkettä selittää osittain naisten työskenteleminen matalapalkka-aloilla ja naisten pitkät kotihoidon tukijaksot, jotka vaikuttavat negatiivisesti eläkekarttumaan. Näitä tukijaksoja on käyttänyt erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevat äidit. Nykyinen perhevapaauudistus yrittää korjata sukupuolten välisiä ansiokertymiä mutta muutos tulee näkymään vasta kauempana tulevaisuudessa. Perhevapaan tulisi joka tapauksessa riippumatta siitä kumpi vanhempi lasta hoitaa, kerryttää eläkettä.

Pieneläkkeensaajien tilanne on huolestuttava. Osa pieneläkkeensaajista joutuu turvautumaan toimeentulo-ja asumistukeen ja tämä lisää kuntien menoja entisestään. Olisiko jopa kustannustehokasta ja järkevää korottaa kansan-ja takuueläkkeitä? Korotukset olisivat myös TELA:n mukaan paras keino korjata nimenomaan pieneläkeläisten tilannetta. Näiden eläkkeiden nostaminen pienentäisi todennäköisesti myös asumis-ja toimeentulotuen kustannuksia ja säästäisi täten kuntien menoissa. Ja mikä tärkeintä uudistus nostaisi pieneläkkeiden saajien turvallisuutta ja lisäisi heidän elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan.