Rakenteet eivät tue vuoroasumista

Avioeroja tapahtuu vuosittain noin 13 500 ja samalla vanhempiensa eron kokee noin 30 000 lasta. On erittäin merkityksellistä kuinka lapsen arjen asiat hoidetaan vanhempien eron jälkeen. Moni vanhempi päätyy lapsen asumisjärjestelyissä vuoroasumismalliin, jossa lapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempiensa luona esimerkiksi viikon kerrallaan. Yhteiskuntamme rakenteet eivät kuitenkaan aina tue perheen ratkaisuja. Palvelujärjestelmämme ei tunnista ns jaettua vanhemmuutta. Kuitenkin jaettu vanhemmuus vaikuttaa vanhempien oikeuteen saada erilaisia palveluja ja etuuksia. Vanhemmat keskenään ovat eriarvoisessa asemassa.

Se kumman luona lapsi on kirjoilla määrittelee paljon miten lapsen arkeen liittyvät palvelut järjestetään. Lapsen osoite vaikuttaa päiväkoti-tai koulupaikkaan, koulukyydin järjestymiseen, mahdolliseen asumis-ja toimeentulotukeen. Osoite määrittelee kumpi vanhemmista saa lapsilisän ja yksinhuoltajakorotukseen. Näistä huomataan, että vaikutukset ovat suuria eikä niihin kaikkiin voi toinen vanhempi itse vaikuttaa.

Meidän täytyy saada näitä vuoroasumisen pulmia korjattua. On hienoa, että vanhemmilla on halukkuutta hoitaa lapset yhteistyössä myös eron jälkeen. Harmillista taas ettei palvelujärjestelmä tunnista näitä perheiden rakenteita. Järjestelmä on ihmisten luoma ja meidän pitää sitä myös voida korjata.

 

+1
Sari Kumin
Kristillisdemokraatit Helsinki

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, näkemystä asioihin 30:n vuoden kokemuksella alasta, KD Naisten puheenjohtaja,
aktiivinen yhteiskunnallisten asioiden pohtija ja kantaaottaja,
tulevaisuutta rakentamassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu