Varhaiskasvatusikäisistä lapsista osa voi psyykkisesti huonosti

Kierrän paljon päiväkoteja ja näen paljon erilaisia lapsiryhmiä ja paljon eri tavoin käyttäytyviä lapsia. Näen paljon hyvää; onnellisia, leikkiviä ja hyvinvoivia lapsia.

Näen myös lapsia joiden tilanne on toisin. Lapsia joiden on vaikea säädellä tunteitaan, lapsia joiden itsesäätely pettää kerta toisensa jälkeen eivätkä he kykene vastaanottamaan aikuisen tukea rauhoittuakseen. Näen pahaa oloa joka näyttäytyy aggressiivisena toimintana kuten raapimisena, lyömisenä, puremisena, tavaroiden heittelynä ja voimallisena nimittelynä.

Puhutaan pienistä lapsista, jotka vasta harjoittelevat itsesäätelyn taitoja, ryhmässä toimimisen taitoja ja toimimista yhteisten pelisääntöjen mukaan. Päiväkoti on paikka jossa näitä taitoja harjoitellaan mutta se ei selitä kaikkea tätä. Huolestuttavaa on, että joukossa on lapsia joiden käyttäytymisessä ei ole enää kyse mistään tavanomaisesta tai tyypillisesti ikäkauteen liittyvästä käyttäytymisestä, itsesäätelyn ja tunnetaitojen harjoittelusta. Kyse on jostakin suuremmasta.

Meillä on päiväkodeissa lapsia jotka eivät näytä tuntevan empatiaa tai huonoa omaatuntoa satuttaessaan toisia lapsia tai aikuisia. Nämä lapset tuntuvat olevan tunnekylmiä ja käyttäytyvät tavalla, joka näyttäytyy aikuiselle välinpitämättömyytenä ja jäykkänä käyttäytymisenä. Kun keskustelen näistä asioista varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa, kuulen viestiä josta kumpuaa syvä huoli. Asia siis tunnistetaan.

Havahduin kun luin Iltalehdestä  3.4.2021 nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Mikaela Blomqvist-Lyytikäisen ajatuksia pienten lasten epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä. Merkit ovat varhaisimmillaan nähtävissä jo pienillä, 3-4 vuoden ikäisillä lapsilla. Ilman, että  Blomqvist-Lyytikäinen haluaa syyllistää vanhempia hän toteaa, että näiden lasten taustalta löytyy usein turvattomuutta, traumaa ja haitallisia kokemuksia jo varhaislapsuudessa. Siksi onkin tärkeää huomata ja tunnistaa näitä traumoja ja tapahtumia jo varhain. Blomqvist-Lyytikäinen toteaa rohkaisevasti, että korjaava kehitys on mahdollista.

Kaikki ymmärrämme, että varhainen puuttuminen on paras keino välttää pulmat tulevaisuudessa. Väitän myös, että jokainen on kuullut lauseen, että jokainen euro mikä satsataan lapsiin tulee monin kerroin takaisin. Varhaiskasvatuksessa työskentelee hyvin koulutettuja kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia, taitavia pedagogeja. Varhaiskasvatuksessa on jo käytössä hyviä tunnetaitoihin ja itsesäätelyn harjoittelemiseen liittyviä ohjelmia. Me osaamme olla sensitiivisiä ja kohdata lapset empaattisesti.  Osaamme toteuttaa positiivisen kasvatuksen periaatteita. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme vanhempia, tarvitsemme ihan jokaista ja tarvitsemme koko yhteiskunnan tukea. Nämä asiat eivät ole vain varhaiskasvatuksen asioita vaan meidän kaikkien asioita.

Varmistetaan, että varhaiskasvatuksessa työskentelee riittävästi koulutettua henkilöstöä, pienennetään lapsiryhmien kokoja, säädetään tarkemmat suhdeluvut henkilökunnan ja lasten määrälle ja mietitään varhaiskasvatuksen tuen mallia uudestaan. Mahdollistetaan näin, että varhaiskasvatuksen henkilökunnalle jää enemmän aikaa lasten parempaan havainnointiin ja yksilölliseen kohtaamiseen, tuen tarpeen arviointiin ja tuen antamiseen oikea-aikaisesti ja riittävästi.

+1
Sari Kumin
Kristillisdemokraatit Helsinki

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, näkemystä asioihin 30:n vuoden kokemuksella alasta,
aktiivinen yhteiskunnallisten asioiden pohtija ja kantaaottaja,
tulevaisuutta rakentamassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu