Yksinasuvien arki pohdituttaa
Poliittisessa keskustelussa olen kiinnittänyt huomiota yksinasuvien asioiden vähäiseen kiinnostukseen ja esilletuomiseen. Vain yksittäisiä puheenvuoroja kuuluu. On erikoista, että liki 1,3miljoonan henkilön arki ei päättäjiä kiinnosta. Päätöksentekoprosesseissa otetaan jo huomioon lapsivaikutukset ja sukupuolivaikutukset. Myös ikäihmisillä on oma vanhusasiavaltuutettu ja näin pitääkin olla. Mutta miten yksinasuvat? On selvää, että yksinasuvien asiat tulee ottaa paremmin huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Viimeisen vuoden aikana meitä kaikkia on puhututtanut ruoan, sähkön ja polttoaineen hinnan nousut ja korkealla laukkaava inflaatio. Samalla rahalla saamme entistä vähemmän. Tiedämme, että yksinasuvissa on muuta väestöä enemmän pienituloisuutta ja enemmän toimeentulotukea saavia. Miten yksinasuvat ovat pärjänneet, kun kukkaroita on vain yksi?
Meillä on paljon korjattavaa niin lainsäädännössä kuin arjen käytänteissä. Kotitalousvähennyksen pitäisi olla ns asuntokohtainen eikä henkilökohtainen ja kakkosasunnon verovähennysoikeus tulee olla mahdollinen aivan kuten perheellisilläkin. Nämä ovat räikeitä epäkohtia, joihin tulee tanakasti puuttua.
Arjessa yksinasuvat kohtaavat paljon erilaisia asioita, joita muut parisuhteessa tai perheelliset eivät ehkä osaa edes ajatella. Ruokakaupassa pakkauskoot on suunniteltu perheitä varten, hankintoja kuten kodinkoneita tehdään osamaksulla, sairaana ollessa ollaan naapuri- tai ystäväavun varassa ja ikääntyviä pohdituttaa hoitoon ja pärjäämiseen liittyvät asiat kun omaishoitajaa ei ole saatavilla.
Toivoisin, että yli puoluerajojen voisimme edistää yksinasuvien asemaa ja hyvää arkea. Itse ole tähän valmis.
Tämä kirjoituksesta pisti silmään : ”Ruokakaupassa pakkauskoot on suunniteltu perheitä varten”.
Ryhdyin miettimään, että joudunko minä ostamaan joitakin sellaisia tuotteita ruokakaupasta, jotka ovat ylikokoisia, enkä muista yhtään tuollaista ellei lasketa lihoja. Mutta lihat leikkaan pienempiin yksiköihin ja pakastan. Yhdelle hengelle mitoitettu pakastin ei paljon maksa eikä edes kuluta sähköä hintavasti.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että ruokakauppojen elintarvikepakkauksien koot ovat pienentyneet vuosien varella usein, mikä on myös aiheuttanut kilohintojen kasvamista. Ehkä huvittavin esimerkki pienestä pakkauksesta on alle 100g painoinen graavilohiviipale.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kirjoitat asiaa. Monet vanhukset ovat yksin asuvia, mutta joutuvat kitkuttelemaan pienellä työeläkkeellä. Asumistukea halutaan laskea, vaikka vuokrat nousevat. Myös indeksileikkauksia vaaditaan, mikä iskee erityisesti yksin asuviin.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä kun joskus puhutaan siitä, miten ihmiset eivät löydä sopivaa parisuhdetta, ei älytä kysyä, mitä on odottaa sen jälkeen, kun parisuhde oikeasti löytyisi?
Tilanne on tavoitteellisesti ottaen aika ”palkitsevan oloinen”, jos nyt on kovin realistinen muutenkaan, tai sopiva. Tähän kokemukseen viitaten… en ihmettele sitä sinkkutalouksien määrää, joka olemassa.
Ajatus lähti tästä aitokulttuurikytkentäisemmästä ilmaisusta: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikko-lindroos/coitus-int-ja-synnin-palkka/ mutta siirsin ilmaisun paikalle, joka reaalisemmin otettava.
Ilmoita asiaton viesti