Hajoaako hallitus EU-pöytiin?

Marinin hallituksen koetinkiveksi näyttää muodostuvan sen kykenemättömyys muodostaa kantojaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan.  Joku voisi kuvitella, että oppositiopuolueen puheenjohtajana hykertelisin tyytyväisyyttä, mutta kyseessä on kansallisesti aivan liian tärkeät asiat, jotta hallituksen eripurasta iloitsisi.

Hallitus nimittäin vaarantaa päättämättömyydellään ja riitaisuudellaan koko suomalaisen metsä- ja biotalouden tulevaisuuden. Pääministerin tulisi johtaa Suomen EU-politiikkaa, mutta hän sallii vihreiden ja vasemmistoliiton poliittisen poseerauksen eikä anna riittävää selkänojaa vastuuministerille EU-pöytiin.

Hallitus tuhlasi kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksessa ennakkovaikuttamisajan, kun se ei pystynyt ajoissa muodostamaan kantaansa metsätalouden kriteereihin. Kesällä sentään oli muodostettu kanta ydinvoimaan samaisessa asetuksessa, mutta se päätettiin huolellisesti salata oletettavasti vihreille ja vasemmistolle kiusallisena asiana. Samalla tuli ennekuulumattomalla tavalla sivuutettua eduskunnan informointi- ja tiedonsaantioikeus.

EU-pöydissä päätöksenteossa ei ole hallitus-oppositioasemaa, vaan samanmielisten koalition löytäminen omien kantojen ajamiseksi on keskeistä. Tämä useiden kuukausien momentum hukattiin, kun hallituksella ei ollut kantaa asiassa. Vielä nolompaa oli, kun kiireinen asian vastuukomissaari McGuinness oli kutsuttu vierailulle, mutta hallitus oli edelleen ilman omaa edistettävää kantaa.

Vaikka komissaaria juoksutettiin metsissä ja ydinvoimaloissa, niin nyt Brysselissäkin tiedetään, että suomalaisen metsätalouden kestävyyttä on syytä epäillä, kun edes oma hallitus ei sitä yksimielisesti puolusta. Ensi keväänä voikin sitten antaa taksonomian seuraavat ympäristökriteerit, jotka täyttääkseen metsänomistajien tulisi mm. jättää 20 prosenttia metsistään talouskäytön ulkopuolelle, laittaa vesistöjen varsille 30–60 metrin suojakaistat, kasvattaa metsissään sopivassa suhteessa erilaisia puulajeja ja jättää hakkuissa säästöpuiksi kymmenen prosenttia!

Tämä rahoitusasetus uhkaa suomalaista metsänomistajaa, koska se pahimmillaan heikentää metsätalouden investointimahdollisuuksia ja on ennen kaikkea periaatteellisesti väärin, että EU alkaa säännellä rahoituskriteerien kautta suomalaisia metsiä, jotka eivät edes kuulu sen toimivaltaan.

Kaiken kaikkiaan kestävän rahoituksen kriteereissä on ympäristönäkökulman tuominen rahoitusmarkkinalainsäädäntöön ongelmallista, koska riskejä arvotetaan ympäristöperusteilla. Kuitenkaan missään ei ole osoitettu, että ns. vihreiden sijoitusten kokonaistaloudelliset riskit poikkeaisivat muiden vastaavien sijoitusten riskeistä. Lieneekö kukaan pohtinut sitä, miten tulevaisuudessa alhaisemmat viherpestyt riskipainot voivat vielä johtaa kasvaneisiin rahoitusmarkkinariskeihin ja vääriin arvioihin vakaavaraisuudesta.

Taksonomia-eripuran lisäksi hallitukselta puuttuu veropohjan laajentamiseen  kanta jo neuvotteluissa olevaan Fit for 55-pakettiin kuuluvassa uudelleenlaaditussa energiaverodirektiivissä. On enemmän kuin huolestuttavaa, ettei hallitus pysty kertomaan, onko Suomen edun mukaista laajentaa veropohja koskemaan mm. uusiutuvaa ja kestävyyskriteerit täyttävää biomassaa vai ei!

Uuden bioenergiaveron piiriin tulisivat mm. vety, turve, biomassaan perustuvat polttoaineet kuten polttopuu ja puuhiili yli 5 megawatin laitoksissa. Bioenergiavero ei myöskään tekisi eroa energiapuun ja kuitupuun välillä. Kaiken huipuksi biomassa päätyisi korkeampaan veroluokkaan kuin osa uusiutumattomista energialähteistä, vaikka samanaikaisesti EU pyrkii kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta.

Kun EU:sta pukkaa näin järjettömiä ja sekavia esityksiä, Suomi tarvitsisi nyt kipeästi hallituksen, joka pystyy puolustamaan kansallisia etujamme.

+27
sariessayah
Kristillisdemokraatit Lapinlahti

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu